Marraskuun ensimmäinen maanantailista

Mikä oli viikonlopun paras juttu?

Tänä viikonloppuna (lauantaina) olimme mieheni ystävän luona pienimuotoisissa halloween-juhlissa, jotka olivat viikonlopun kohokohta. Koska juhlat alkoivat jo päivällä lounaan merkeissä, hujahti siinä koko lauantai. Minä pukeuduin kissaksi ja mieheni oli ”jengiläinen”. Kun nuorempana en koskaan jaksanut pukeutua halloweenin kunniaksi, nykyään tuo alkaa olemaan jopa traditio. Olen nyt parina viime vuotena ollut kissa, joten ensi vuonna jotain uutta! Oli kyllä mukavat juhlat, mutta juhlakiintiö on kieltämättä hetkeksi taas täynnä. Seuraavat pari viikonloppua ennen Levin reissua ovatkin vailla suunnitelmia ja siitä aion nauttia!

Arvosana viime viikolle:

Viime viikko oli kokonaisuudessaan aika kiireinen, mutta kuitenkin onnistunut, eli annan arvosanaksi yhdeksän. Vaikka inhoan kiireestä valittamista, kävin viime viikolla runsaan työmäärän vuoksi hieman ylikierroksilla, jonka huomasin iltaisin vaikeutena nukahtaa ja levottomana nukkumisena. Onneksi sitä osaa nykyään olla herkillä ja kuunnella kehon viestejä paremmin kuin ennen. Tällä viikolla onneksi hieman helpottaa ja kroppakin pääsee palautumaan normaaliin olotilaan!

Mistä unelmoin juuri nyt:

Unelmoin lomasta ja Lapin lumisista maisemista. Hauska kyllä, kuinka unelmat rantalomasta ovat vaihtuneet päinvastaiseen maailmantilanteen seurauksena.

Viikon suunnitelmat:

Tällä viikolla luvassa on töitä, viidet treenit, piilarittoman viikon käynnistäminen laserleikkausta silmällä pitäen, ystävän kanssa treffit, kuvaukset, kampaajakäynti ja vapaa viikonloppu, jonne en halua tehdä etukäteen sen suurempia suunnitelmia. Haaveena olisi päästä tällä viikolla elokuviin, leipoa ja panostaa myös blogiin viime viikkoa enemmän.

Mitä odotan alkaneelta viikolta:

Hyvää fiilistä ja tehokkaita työpäiviä! Vaikka ulkona on harmaata, en halua antaa sen vaikuttaa omiin fiiliksiin. Kellojen siirtäminen meni omalla kohdalla ihmeen huomaamattomasti ja jopa helposti. Toki vaikutukset ovat nyt nähtävissä aikaisin saapuvana pimeytenä, johon on vielä totuttelemista… Onneksi on jouluvalot ikkunoissa ja kynttilöitä, joilla luoda valoa pimeyden keskelle. 🥰

Mitä aion syödä tällä viikolla:

Viikonloppuna tuli herkuteltua, joten nyt vuorossa on paluu normaaliin, perus terveelliseen ruokavalioon. Tällä viikolla aion syödä kasvispainotteisesti ja tosiaan terveellistä ravintoa. Parsakaali -into on edelleen päällä ja toinen uusi suosikki on cashew -juomaan valmistettava kaurapuuro, jonka joukkoon tulee vaniljan makuista heraa. Pitää jakaa tämä resepti kanssanne joku päivä!

Ajatus alkaneeseen viikkoon:

Elämä on tässä ja nyt, joten minkä takia siirtää asioita eteenpäin tai ajatella, ettei voi tehdä jotain nyt, koska joku puolituntematon kauhistelee tai kyseenalaistaa valintasi? Elämä on oikeasti loppupeleissä aika lyhyt, joten miksi hukata aikaa johonkin niinkin turhaan, kuin muiden, itselle merkityksettömien henkilöiden mielipiteiden miettimiseen? Tämä on asia, joka lienee kaikille selkeä, mutta silti toisinaan muiden mielipiteet onnistuvat menemään ihon alle.

Mistä olen kiitollinen:

Tällä hetkellä hyvin monesta asiasta elämässäni. Näitä asioita ovat mm. terveys, ystävät, koti, työ ja hyvä parisuhde, jollaista olen koko elämäni etsinyt.

Parasta juuri nyt:

Hyvä fiilis ja viime yön hyvät, sikeät yöunet. Olen saanut myös mukavasti tänään asioita aikaan siitä huolimatta, että lauantain juhlat painoivat oloa vielä hitusen tänä aamuna. Pakko myöntää, ettei vanhuus tule yksin ja yhden illan kosteista juhlista ei enää palaudu päivässä.

Hyvää marraskuun ensimmäistä maanantaita ja tsemppiä alkaneeseen viikkoon!

Puheenaiheet Hyvä olo Mieli Ajattelin tänään

Minulla on edelleen alhainen ferritiini

Kävin viikko sitten yhteistyössä Terveystalon kanssa laboratoriotutkimuksissa mittauttamassa mm. ferritiinin. Tutkimus, joka minulle tehtiin, oli Voimat vähissä -keskikokoinen tutkimuspaketti, jonka voi tehdä ilman lääkärin lähetettä. Tuohon pakettiin kuuluu verenkuva, tulehdusarvo, vitamiinipuutokset, elimistön rautavarat ja D-vitamiini. Sain tulokset hyvin nopeasti vuorokaudessa Terveystalon Oma terveys -sovellukseen, josta pääsin niitä helposti tarkastelemaan. Tämä yhteistyö oli itselleni erittäin mielekäs, sillä edellisestä vastaavasta verikokeesta on ehtinyt vierähtämään jo yli 1,5 vuotta. Tuo on liian pitkä aika ottaen huomioon, että minulla todettiin edellisellä kerralla alhainen ferritiini, jonka nousemista en ole huolellisesti seurannut. Olikin korkea aika tarkistaa tilanne ja hieman yllätyksenähän se tuli, ettei ferritiini ollut noussut, kuten olisin sen toivonut nousevan.

Maaliskuussa 2019 ferritiiniarvoni oli 10,7, eli selkeästi alakanttiin. Vaikka arvo olikin viitearvon sisällä, oli se silti hyvin alhainen. Erikoisen tilanteesta teki se, etten kuitenkaan kärsinyt niistä tyypillisistä voimattomuuden ja väsymyksen oireista, joita alhainen varastorauta aiheuttaa. Olen kuullut, ettei moni näin alhaisen ferritiinin omaava jaksa kävellä edes sataa metriä hengästymättä, kun minä puolestaan vedin pitkiäkin juoksulenkkejä sykkeet matalalla. Oikeastaan ainoat alhaiseen ferritiiniin liittyvät oireet olivat kohdallani keväällä 2019 mielialan vaihtelut ja melankolia, josta kärsin säännöllisesti. Välillä ahdisti, vaikka en edes tiennyt suoranaisesti miksi, ja mieli saattoi olla yleisesti matalalla. Pienet ongelmat tuntuivat tuolloin valtavilta ja fiilis oli jatkuvasti alavireinen. Nuo ovat ainoat oireet, jotka muistan noilta ajoilta ja tämän vuoksi en tosiaan osannut uumoilla kärsiväni varastoraudan puutteesta.

Viime viikolla minulta mitattiin ferritiini 1,5 vuoden tauon jälkeen ja olin pettynyt tulokseen, joka on nyt 13,8. Se ei ollut siis noussut juurikaan, vaikka olen syönyt rautakuureja useamman. Toisaalta virhe, jonka olen saattanut tehdä, on mahdollisesti se, etten ole syönyt rautaa putkeen kuukausia, vaan kuureina. Toki tiedostan, miten varastorauta nousee hitaasti, mutta että näin hitaasti?! Siispä täällä aloitettiin nyt uudelleen ja tällä kertaa tosissaan ferritiinien nostatus -prosessi, jota aion jatkaa ainakin puoli vuotta, jonka jälkeen käydä uudelleen mittauksessa. Hankalan tilanteesta tekee kieltämättä se, etten kärsi selkeistä raudanpuutteen oireista; en edelleenkään ole väsynyt ja nykyään mielikin voi hyvin. Ainut seikka, joka minulla tulee mieleen oireisiin liittyen, on hiusten oheneminen, johon olen kiinnittänyt viimeisen vuoden sisään huomiota. Olen mieltänyt sen johtuvaksi runsaasta hiusten käsittelystä raudoilla, mutta toisaalta alhainen varastorauta on saattanut vaikuttaa asiaan? Tätä voisin kyllä seurailla, sillä vaikka hiuksia on edelleen paljon, ovat ne nyt omaan silmään selkeästi heikommassa ja ohuemmassa kunnossa kuin aikaisemmin.

Tämä ferritiini onkin nyt terveydentilassani asia, jonka haluan kuntoon. Vaikka en näe oireita selkeästi, uskon varastoraudan alhaisuuden vaikuttavan hyvinvointiini edes jossain määrin ja siinä kohtaa, kun se nousee tuosta reilusta kymmenestä, on olotilassa pakko tapahtua jotain muutosta! Tiedostan nimittäin senkin, miten kaikkeen tottuu ja tässä kohtaa, kun olen kärsinyt alhaisesta ferritiinistä jo pidempään, en tiedä paremmasta. Kuka tietää, miten virkeä ja elinvoimainen olen siinä kohtaa, kun ferritiinit nousevat? Tätä jään nyt tosissani seuraamaan…

Ferritiinien lisäksi minulta mitattiin useita muitakin arvoja ja kaikki olivat onneksi kunnossa. Hemoglobiini oli 122, transferriinireseptori (raudan kuljetusvalkuaisen vastaanottajamolekyyli) 0,8 ja D-vitamiini puolestaan oli 120. Hemoglobiini ei viittaa anemiaan ja tuo transferriinireseptorikin on alhaalla, mikä tarkoittaa, ettei minulla ole raudanpuutosta tai anemiaa. D-vitamiinin arvoon olin tyytyväinen, sillä sitä syön D-vitamiini ravintolisää 100 mcg päivässä jatkuvasti, kesät talvet. Välillä olen jopa miettinyt, eihän pitoisuus nouse liikaa, mutta nähtävästi runsaasta D-vitamiinin saannista ei ole näillä leveyksillä haittaa. Aivan erityisesti talven tullen D-vitamiini on tärkeä ja sen syöntiä suosittelen jokaiselle.

Tämä verikoe ja käynti Terveystalossa oli hyvä muistutus itselleni jälleen siitä, miten omaa terveydentilaa on syytä seurata säännöllisesti labra-arvojen kautta. Vaikka olotilassa ei olisi mitään erityistä, saattaa elimistössä olla puutoksia tietämättäänkin. Omalla kohdalla kaikki arvot olivat virallisesti viitteiden sisällä (myös ferritiini), eli virallisia jatkotoimenpiteitä ei aiheudu, mutta jos näin ei olisi ollut, saa Terveystalosta tarvittaessa jatkohoitoa koko hoitoketjun osalta.  Toki kuten mainitsin, puolen vuoden päästä ajattelin käydä tarkistamassa arvot omatoimisesti, mutta ainoastaan ferritiinin osalta.

Onko teillä jakaa vinkkejä tuon ferritiinin nostatus prosessin osalta? Onko parempi syödä päivittäin rautaa esimerkiksi puoli vuotta ja käydä mittauksessa, vai suoraan pidempi ajanjakso, kuten vuosi?

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Terveys