Olen törmännyt viime aikoina siellä täällä blogeissa postauksiin, joissa bloggaajat listaavat huonoja tapojaan. Koska en todennäköisesti ole tuollaisia asioita koskaan itsestäni täällä paljastanut, ajattelin rustata teille omani! Ne tavat jotka koen paheiksi ja joista haluaisin periaatteessa pois pyrkiä. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole täydellinen, joten aina on hyvä pyrkiä parempaan, mutta epätäydellisenäkin on ihan mukava elää. Tämä postaus kattaa huonoista tavoistani kymmenen mutta voin paljastaa, että niitä on ainakin vielä kymmenen lisää…

Olen aivan hirveä kiukkupommi nälkäisenä ja/tai väsyneenä. Erityisesti parisuhteessa sain kuulla tuosta jatkuvasti, sillä olen välillä oikeasti aika kamala jos verensokeri pääsee laskemaan tai olen hyvin väsynyt. Tuossa tilassa menen aivan ihme moodiin ja tiuskin kaikille ympärilläni oleville, etenkin niille läheisimmille. Olen ilkeä, itsekäs ja äkäinen, sekä samaan aikaan itkuherkkäkin. Sama tapahtuu jos nukun todella vähän, kun puhutaan 4-5 tunnista. Noissa tilanteissa en yksinkertaisesti enää ajattele loukkaanko toista, vaan näytän todellakin avoimesti, miltä minusta juuri sillä hetkellä tuntuu.

Puoliksi juodut kahvikupit pitkin asuntoa. Jostain syystä juon vain harvoin kahvikupillisen kokonaan tyhjäksi. Asunnossani onkin puoliksi juotuja kahvikuppeja päivittäin ainakin pari, yksi vessassa (meikkaan ja juon kahvia) ja toinen koneen vieressä (kirjoitan ja juon kahvia). En tiedä miksi en kuljeta sitä samaa kupillista vessan ja koneen välillä, vaan molemmissa pitää olla omansa. Ja kuten arvata saatattekin, ne jäävät tosiaan aina ainakin puolittain juomatta ja odottavat päivän päätteeksi kylminä kotiin tulijaa.

Olen todella nirso ruoan suhteen. Maistelulautaset ja muut vastaavat eivät ole ihan lemppareitani, sillä olen kovin nirso. Valitsen ruokalistalta aina mieluiten jonkun varman nakin, kuin tilaan mitä tahansa sattumanvaraisesti. En tosiaankaan ole kaikkiruokainen ja todella moni ruoka ällöttää minua. Ruoan visuaalisuus ja ruokapaikan ympäristö vaikuttavat myös ruokahaluuni. Muistan kuinka söin Raxissa joskus pari vuotta sitten erään toisen ihmisen houkuttelemana ja voin sanoa, että voin pahoin sen koko ruokailumme ajan. Likaiset ruokapöydät, ihmiset ahtamassa pizzaa napaansa ja likainen ympäristö ylipäänsä, yök.

Saatan tilailla juttuja verkkokaupoista, mutta palauttaa koko paketin. Tuo on todella epäekologista, tiedän. Ja siksi inhoankin sitä, että välillä klikkailen ostoskoriin juttuja sen enempää miettimättä ja sitten paketin saavuttua palautankin koko höskän. Joskus olen tilannut esimerkiksi Hennesiltä mielettömän jättipaketin ja ottanut sieltä vaan pari hassua sisustusjuttua. Olisinhan voinut mennä vaikka sinne Hennesiin käymään ja ostaa ne kynttilänjalat sieltä – niin. Huono tapa mikä huono tapa.

Maksan laskut aina aivan viime tipassa ja monesti jopa pari päivää myöhässä. Tämä ei johdu siitä etteikö tilillä olisi katetta, vaan olen yksinkertaisesti todella laiska laskujen kanssa. Siirrän niiden maksamista aina seuraavalle ja seuraavalle päivälle. Jotenkin se koko verkkopankkiin kirjautuminen ja laskujen maksuprosessi on niin työlästä. Käytän itse vielä tunnuslukukorttia mikä lienee syy tuohon hitauteen. Toisaalta tämäkin on varmaan vaan jonkinlainen tapa, maksaa myöhässä – olla ylipäänsä aina myöhässä.

Olen aina myöhässä tai vähintään viime tipassa. Tapa joka kiusaa varmasti aika monia, mutta minä hermostun itseeni kyllä usein tämän paheeni kanssa. Niin usein lupaan olla ajoissa, mutta sitten olen kuitenkin myöhässä. Moni ehkä ajattelee, että joo se laittaa itseään niin kauan, mutta todellisuus on se, että teen aina kaikkea muuta ja jätän sen laittautumisen viime tippaan, jonka vuoksi tulee kiire. 🙂 Ärsyttävä tapa josta on mahdollista kyllä päästä eroon, mutta joka vaatii tietynlaista päättäväisyyttä…

Olen surkea yhteydenpitäjä. Nyt puhutaan siis ihmissuhteista, jotka eivät ole niitä läheisimpiä vaan jotain tuon piirin ulkopuolelta. Ystäviä, jotka syystä tai toisesta eivät asu samassa kaupungissa tai ole enää ehkä saman tyylisessä elämäntilanteessa kanssani. Heidän suhteen olen todella huono yhteydenpitäjä… Minulla on ehkä vähän sellainen tyyli, että keskitän suurimman osan energioistani ihmisiin, jotka ovat lähelläni ja joiden kanssa jaetaan kaikki elämäntapahtumat. Ne, joiden kanssa ei jaeta niin paljon, jäävät vaan herkästi hieman etäisemmiksi. Kun he eivät ole jatkuvasti perillä elämästäsi, etkä sinä heidän, rakentuu tuohon välille ehkä tahtomattaankin jonkinlainen kuilu. En tiedä onko tuo ihan luonnollistakin, mutta näin tosiaan täällä. Enemmänkin voisi yrittää ja pitää yhteyksiä.

Syön myslipaketista aina ne hedelmät ja muut herkkupalat. Siinä syy jonka vuoksi ostan todella harvoin mysliä. Tavallaan olisi ihan sama jos ostaisin vaan suoraan pussillisen kuivattuja hedelmiä, sekä pähkinöitä, sillä syön kuitenkin pussista alta aika yksikön ne kaikki parhaat sattumat ja sitten se onkin yhtä hiutaletta. En vaan pysty vastustamaan koskaan tuota pussin kiusausta, sillä olen todella perso kuivatuille hedelmille ja muille herkkupaloille.

Ostan aivan liikaa farkkuja. Joillekin ne on kengät, minulle ne on farkut – nimittäin todella paha heikkous. Kaappini suorastaan pursuaa erilaisia korkeavyötäröisiä farkkuja ja voin jatkuvasti ostaa niitä lisää jos vastaan vaan tulee täydelliset yksilöt. Levi`s on heikkouteni, sillä merkin farkut imartelevat omaa kroppaani parhaiten. Etenkin 501 vintagena ja se uusin suoralla lahkeella oleva malli, sekä Wedgie Fit. Näiden lisäksi kaapista löytyy vaikka ja mitä muutakin Monkista kirpparilöytöihin. En valehtele jos sanon, että ainakin 20 paria farkkuja löytyy kaapin hyllyiltä ja tämän myöntäminen todella nolottaa.

Seisotan kuolleita leikkokukkia keltaisessa likavedessä. Rakastan kukkia ja siksi ostan leikkokukkia viikoittain. Vaikka ostaisinkin uudet kuolleiden tilalle, laitan ne aina eri maljakkoon ja jätän vanhat kuolleet kasvit siihen likaveteen kellumaan. Monesti tuollainen kimppu saattaa olla ruukussa aivan liian pitkään, kunnes jaksan vaivautua heittämään kukat roskiin ja kaatamaan veden wc-pönttöön. En tiedä mikä tuossa onkin mutta jotenkin vaan niin vastenmielistä puuhaa. Ja vielä, kun tuo maljakko pitää pestäkin… Liian hankalaa.

Mites teidän huonot tavat, löytyykö jotain ylitsepääsemättömän ärsyttävää? 🙂 Tai voitteko samaistua johonkin omaan paheeseeni?