Muutama viikko sitten joku teistä pyysi minulta postausta hormonitoiminnasta. Aihe kuulosti itseasiassa korvaani erittäin mielenkiintoiselta ja mietinkin, että voisinko tästä jostain näkökulmasta kirjoittaakin? Ja miksipä en voisi, olenhan kuitenkin nainen ja minullakin on hormonitoiminta.

Olen kokenut hormonitoiminnan saralla jos jonkunlaista ja päällimmäisenä mieleeni muistuu ajat, jolloin hormonitoimintani on ollut sekaisin. Tuo on näkynyt esimerkiksi kuukautiskierron epätasaisuutena, menkkojen pois jäämisenä (joskus nuorena olin ilman kuukautisia 6 kk), mielialojen vaihteluna, hiustenlähtönä, hiusten rasvaisuutena… Syitä horminitoiminnan sekoittumiseen puolestaan saattaa olla monia. Kohdallani niitä ovat olleet esimerkiksi nuorena useamman jälkiehkäisyn ottaminen, kiire, stressi, pillereiden vaihdokset, e-pillereiden lopettaminen, järkkynyt elämäntilanne… Olemme niin suuri kokonaisuus, että jopa stressaava elämäntilanne ja mielen järkytykset saattavat sekoittaa hormonitoimintamme. Puhutaan siis todellakin naiskehosta, joka on herkkä erilaisille elämänmuutoksille ja ärsykkeille.

Tänä päivänä koen hormonitoimintani olevan aika tasainen. Kerran kuussa PMS-oireet kyllä lipuvat mutta harvemmin ne ovat enää niin vahvoja, kuin ne joskus teininä olivat. Esimerkiksi mielen mataluus ja vatsakivut ovat onneksi kohdallani suhteellisen harvinaisia. Toisaalta tähän syynä saattaa olla myös se, että syön edelleen e-pillereitä. Olin reilu vuosi sitten ilman pillereitä puolisen vuotta ja kirjoitin siitä kokemuksia toukokuussa täällä. Toki tällä hetkellä pillereiden syönti on hieman turhaa, kun en ole parisuhteessa mutta koen, että keholleni on rankempaa jatkuvasti lopettaa ja aloittaa pillerit kuin syödä niitä tasaisesti. Siksipä näillä nyt mennään ainakin toistaiseksi! Muistutan vielä, että minulle pillerit tosiaan sopivat. Jos luet edellä linkkaamani tekstin, sieltä löytyy tarkempaa pohdintaa aiheesta.

Kävin aikanaan Kaisa Jaakkolan luennolla ja kiinnostuin tuolloin hormonien vaikutuksesta kehonkoostumukseemme ja painonhallintaan. Vaikka itselläni ei ole koskaan painonhallinnan kanssa ongelmia ollut, on minullakin ollut esimerkiksi jenkkakahvat, sekä selluliittia reisissä ja takapuolessa. Tuo oli aikaa jolloin juhlin paljon ja elämäni oli todella kaikin tavoin epäsäännöllistä, jonka vuoksi uskon kehoni olleen moneltakin osin ikäänkuin tukossa ja sekaisin. Tänä päivänä tuota ei uskoisi, sillä en kärsi mistään edellä mainitsemastani ja kroppani on ylipäänsä paremmassa kunnossa kuin tuolloin yhdeksän vuotta sitten. Tämä siis todellakin murtaa ne myytit, että parikymppisenä keho olisi aina automaattisesti hyvässä kondiksessa.

Uskon ehdottomasti siihen, että syömällämme ruoalla (ja ylipäänsä elintavoilla) on suuri vaikutus kehomme koostumukseen, sekä hormonitoimintaan. Jos syömme pääasiallisesti pelkkää roskaa, kerääntyy rasvaa paikallisesti tiettyihin kohtiin kehoa. En nyt muista tarkalleen miten tuo Kaisan jaottelu menikään mutta useissa rasvakertymissä (kuten keskivartalo ja selkärasva…) oli kyse siitä, että kehomme saa liikaa verensokeria kohottavia ruoka-aineita. Jos puputamme sokerisia ruoka-aineita joihin tulee suorastaan himo, saamme hormonitoimintammekin ihan varmasti sekaisin. Tässä siis yksi syy siihen, että itse pyrin pitämään ruokarytmini tasaisena ja syömään mahdollisimman vähän verensokeripiikin aiheuttavia ruoka-aineita. Tällaisia ”pahiksia” ovat esimerkiksi peruna, vaalea leipä, pasta, sekä sokeriset herkut. On tärkeää myös juoda riittävästi vettä, sillä se pitää aineenvaihduntamme kunnossa ja ruoansulatuksen toiminnassa.

Hormonitoimintamme on tosiaan laaja kokonaisuus, joka järkkyessään saattaa pistää kropan aikamoiseen jumiin. Joskus hormonitoiminnan tasapainottumiseen auttaa vaan aika ja elämäntavoilla sen parantumisen tukeminen. Tiedän esimerkiksi ihmisiä, joilla sekoittunut hormonitoiminta on puhkaissut aknen tai tuonut kroppaan useita kiloja. Tällaiset muutokset ovat todella ikäviä ja usein niiden parantamiseen ei tosiaan ole muuta keinoa, kuin se aika. Tietysti ruokavalio kannattaa laittaa kuntoon ja tehdä kaikki voitavansa kotikonsteista lähtien, mutta hormonitoimintaa on silti hyvin hankala hoputtaa. Jos se on sekaisin, niin se on sekaisin.

Kun aikanaan itse kokeilin e-pillereistä mineihin siirtymistä, sai tuo hormonitoimintani sellaiseen mylläkkään, että olin jatkuvasti down ja tukka putosi kirjaimellisesti päästä. Se oli aivan kamalaa aikaa ja muistan, kuinka itse hakemallani tiedolla suorastaan käskin lääkäriä kirjoittamaan minulle reseptin niihin entisiin. Hiustenlähtö jatkui vielä jonkun aikaa vaihdoksen jälkeen mutta rauhoittui kuitenkin muutaman kuukauden sisällä. Jos olisin jättänyt tuolloin pillerit kokonaa, olisin varmaan kaljuuntunut täysin. 🙂 Silloin ei kyllä naurattanut ja edelleen jos huomaan hiuksia lähtevän yhtään enemmän, menen paniikkiin. Voin vaan kuvitella miltä tuntuu teistä, jotka ette saa hormonitasapainon järkkymistä millään kuriin. Tunnette, että kehonne on sekaisin mutta ette osaa paikantaa oireita. Välillä tuntuu, että myös lääkärit ovat tänä päivänä aika neuvottomia. Ihmiskeho on niin moninainen kokonaisuus, että oireilu ihossa saattaakin olla merkki jostain täysin muusta, kuin ihoon liittyvästä ongelmasta.

Jännä juttu nuo hormonit mutta ilman niitä emme olisi naisia. Ne ovat sekä hyviksiä, että ikävimmillään niitä pahiksia. Hormonien kanssa on vaan opeteltava elämään ja itseasiassa uskon siihen, että nimenomaan hyvät elämäntavat (ruokavalio, liikunta, työ, tasapainoiset ihmissuhteet) ovat erinomainen alusta toimivalle kokonaisuudelle. Itsestään kannattaa tosiaan pitää huolta, sillä samalla huolehdit myös hormonitoiminnastasi ja kehostasi kokonaisuutena.

Heräsikö teillä ajatuksia? Onko moni muu ehkä kokenut hormonitoiminnan oikkuja kuten kausittaista hiustenlähtöä, aknea tai kropan ”tukkeutumista”? Entä miten harjoitatte ja ylläpidätte kehossanne hormonitoiminnan tasapainoa?