Blogeissa on jonkun verran pyörinyt tekstejä, jotka kirjoitetaan ikäänkuin itselleen. Ei tähän hetkeen vaan sinne vuosien taakse. Itsehän olen nyt 29-vuotias mikä tarkoittaa, että kymmenen vuotta nuorempi Jutta oli 19-vuotias. Millaista elämäni tuolloin sitten oli? Mitä haluaisin sanoa nuorelle itselleni jos näin vuosia vanhempana ja viisaampana voisin?

Muutin tosiaan 19-vuotiaana Helsinkiin. Se oli päätös joka tapahtui silloisen parisuhteeni kariuduttua ja uuden työn täältä saatuani. Olin nuorempana aina ajatellut, että ei Helsinkiin. Ei ikinä. Tuossa kohtaa elämää kuitenkin koin, ettei minulla ollut hirveästi asioita enää Pohjanmaallakaan. Ystäviä joo, joista suurinosa lähti omille teilleen opiskelujen sun muun perässä. Oli aika kokeilla jotain uutta, mielenkiintoista ja ehkä ihmeellistäkin.

Muistan aina sen hetken, kun tänne yksin muutin. Ne alkuajat ja sen kuinka ihmeissäni olin ihmisten käyttäytymisestä. Helsinki tuntui jollain tavalla kovin julmalta ja kylmältä. Laskelmoivia ihmisiä, ei lämpöä saatika aitoa välittämistä. Jollain ihmeen kaupalla olen kuitenkin aina onnistunut tutustumaan lähemmin niihin ”oikeisiin” ihmisiin. Sain elämääni tyyppejä, joista tuli minulle läheisiä ja rakkaita. Niitä ihmisiä, jotka ymmärsivät ja mikä tärkeintä, välittivät.  Heillä oli myös pohjimmiltaan samanlainen arvomaailma kuin minulla. Uskonkin, että osasyy siihen ettei minulle ole koskaan käynyt mitään pahempaa on nimenomaan ollut silloisen turvaverkoston ansiota. Ystävistä on aina pidetty huolta, minusta on pidetty huolta. Tänä päivänä olen vanhempi ja onneksi viisaampikin. Osaan huolehtia itse itsestäni ja tiedän huomattavasti paremmin mitä elämältäni haluan. Jokaisella eri elämän osa-alueella.

Jos kuitenkin voisin nyt sanoa tuolle epävarmalle Jutalle muutaman asian, ne olisivat seuraavanlaisia:

Ensinnäkin, älä tee mitään mitä et itse halua tehdä sillä tulet hyväksytyksi niiden ihmisten keskuudessa tuollaisenaan, joiden keskuudessa sillä hyväksytyksi tulemisella on jotain merkitystä. Ihmisten miellyttäminen on turhaa.

On ihan okei ettei sinulla ole kokemusta miessuhteista, kuin sen yhden ainokaisen kanssa. Älä siis riko itseäsi ajattelemalla, että koska kaikki muutkin tekevät asioita, sinunkin tulee tehdä. Älä ikinä ajattele, että sinut hyväksytään paremmin jos menet sänkyyn useiden miesten kanssa. Se ei ole millään tavalla siistiä.

Usko itseesi ja kykyihisi. Hae juuri niihin kouluihin joihin haluat hakea ja luota siihen, että sinä osaat, voit ja pystyt. Älä ajattele olevasi keskiverto, sillä olet juuri sinä ja hieno sellaisenaan.

Älä ikinä kadota sitä herkkyyttä joka sinussa pohjimmiltaan piilee. On turhaa ajatella, että herkät ihmiset eivät ole ”muotia”. Herkkyys on aina kaunista ja osittain myös jonkun sortin voimavara. Kovuus ei ole kaunista eikä sinun tarvitse olla kova.

Vartalosi on kaunis. Sen ei tarvitse olla hoikempi, pidempi, muodokkaampi tai kiinteämpi. Se on itseasiassa kaunis juuri tuollaisenaan.

Ole armollinen itsellesi. Älä ruoski tai ylipäänsä ole liian julma. Anteeksi voi aina antaa ja anteeksi voi myös aina saada. Jos sinua loukataan, älä loukkaa takaisin.

Etsi hyvinvointiasi. Mitä asioita tehdessä sinulla on hyvä fiilis, millainen ruokavalio sopii kehollesi, mitä haluat vapaa-ajallasi tehdä, millä tavoin saavutat kokonaisvaltaisen onnellisuuden? Etsi näitä asioita, löydät ne vielä.

Ole aina rehellinen itsellesi ja muille. Oppi joka sinulle opetettiin jo lapsuudessa mutta joka kuitenkin pahimmillaan hämärtyi aika pahasti. Muista mikä on oikein ja mikä väärin. Älä missään tilanteessa unohda sitä moraalia joka sinuun on juurrutettu.

Joku päivä pystyt vielä rakastumaan ja uskomaan uuteen parisuhteeseen. Sen ensimmäisen jälkeen on tulossa ihan varmasti vielä jotain hyvää, eroprosessi vie aikaa mutta selviät siitä kyllä!

Sinulle on olemassa ihmisiä, jotka on valittu tiellesi. Osa heistä on ikäänkuin polullasi hidastamassa asioiden etenemistä, osa taas viemässä sinua oikeaan suuntaan. Mieti siis tarkkaan keiden kanssa aikaasi vietät. Valitse rinnallesi ne ihmiset, jotka tuntuvat oikeilta. He joiden arvomaailma ja hyvyys kantaa myös sinua eteenpäin elämässäsi.

Luota tunteeseen. Tunne ohjaa elämääsi hyvin pitkälti ja tunne ei ole koskaan väärässä. Järkeä vastaan voit taistella, tunteita et.

Ja loppuun, rakasta itseäsi! Opettele tervettä itserakkautta. Älä nää itsessäsi negatiivsuutta vaan keskity siihen kaikkeen positiiviseen.

Olisiko teillä jotain mitä tahtoisitte nuorelle itsellenne sanoa? Ohjeistaa tai neuvoa? 🙂