Pukeutumisesta, kiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä
Veikkaan ettei monikaan kotimaan uutisia seuraava ole voinut välttyä kuulemasta viime aikojen kohu-uutista Sysmän yhtenäiskoulun rehtorin haastattelusta, jossa hän viittaa kiusaamisen johtuvan lasten hutsahtavasta pukeutumisesta. Torstaina vietettiin Pukeudutaan hutsahtavasti -tempausta, jonka tarkoitus oli korostaa sitä, miten kaikenlainen syrjintä ja kiusaaminen on väärin. Pukeutuminen tai ulkonäkö ylipäänsä ei tulisi koskaan olla peruste minkäänlaiselle syrjinnälle ja järkyttävintähän tässä on, että aikuiset ihmiset ajattelevat noin ja vieläpä sanovat sen ääneen perään naureskellen. Olinkin suorastaan järkyttynyt kun huuli pyöreänä luin tämän kyseisen uutisen, jonka seurauksena niskavillani nousivat pystyyn. Ehkä suurin ihmetyksen aiheeni oli, miten tällaista voi tapahtua vielä vuonna 2019? Miten ihmiset ovat noin sivistymättömiä? Koska aihe kolahti ja koen sen hyvin tärkeäksi, päätin kirjoittaa siitä blogiini. Jos voin jollain tavalla edesauttaa omalta osaltani joidenkin asioiden muutosta parempaan suuntaan, niin tässä on ehdottomasti yksi sellainen!
Kuten jo mainittu, pukeutumisen ei tulisi koskaan olla peruste syrjinnälle, eri arvoiselle kohtelulle saatikka seksuaaliselle häirinnälle. Pukeutuminen ei myöskään ikinä anna oikeutusta huorittelulle, kähminnälle tai raiskaukselle. Uskomatonta että tällaista joutuu edes ääneen sanoa, mutta jos pukeutuu paljastavasti ja yleisten normien mukaan seksikkäästi (mielestäni seksikkyyskin kun on ihmisille niin eri asioita…), se ei ole mikään kutsuhuuto maailmalle että haluan seksiä tai olen tarjolla juuri sinua varten. Paljastava pukeutuminen ei siis ole yhtä kuin seksi tai huomionhakuisuus, eikä se kerro henkilön seksuaalisesta aktiivisuudesta yhtään mitään. Moni ei myöskään pukeudu tässä maailmassa muita varten tai miellyttääkseen, vaan ihan yksinkertaisesti itseään varten. Joku voi pitää suurista kaula-aukoista tai minimekoista, eikä siihen vaadita sen suurempaa selitystä miksi näin. Itseäni suorastaan ärsyttääkin sellainen valtarakenteissa piilevä pinttynyt vanhakantainen ajatus, joka korostaa naisen pukeutuvan aina miehiä ja heidän huomiota varten. Tai jos käyttää avointa kaula-aukkoa, on se automaattisesti seksuaalisen huomion hakua miehiltä. On pukeutuminen sitten paljastavaa tai vähemmän paljastavaa, se ei kerro henkilön itsevarmuudesta tai tarkoitusperistä yhtään mitään. Jokaisella on oikeus pukeutua, miten haluaa, eikä sitä tarvitse perustella yhtään kenellekään!
Itse pukeudun aina vaatteisiin, jotka miellyttävät minua ja joissa koen oloni itsevarmaksi. Tyylini on sekoitus feminiinisyyttä sekä maskuliinisuutta, jonka tiimoilta olen useampaan otteeseen kuullut pukeutuvani ”liian maskuliinisesti”. Kaikki miehet menneessä elämässäni eivät ole siis ymmärtäneet asuvalintojani kuten esimerkiksi sitä, että saatan käyttää haalaria pikkumustan sijaan tai kulkea maihareissa. Ehkä nuorempana otin noista kommenteista itseeni, mutta nykyään en todellakaan anna kenenkään määritellä sitä, miten pukeudun, saatikka miltä näytän! Tämä on siis hieman päinvastainen asetelma kuin mistä tekstin alussa mainitsen, mutta periaatteessa silti täysin sama asia. Jos et pukeudu jollain tietyllä tavalla joka miellyttää toisia, moni näkee oikeudekseen kommentoida tai mainita asiasta. Kuka ylipäänsä määrittelee, millainen pukeutuminen on oikeanlaista? Se että näyttää kävelevältä Zaran tai Hennesin katalogilta, ei ole yhtä kuin oikea ja hyväksytty pukeutumistyyli. Eikä muuten peittävä pukeutuminen yhtään sen ”parempaa” kuin paljastavakaan. Vuonna 2019 myös koen oikeudekseni pukeutua kuten haluan, ilman että saan siitä minkäänlaista huomauttelua tai joudun seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Jos näin tapahtuu, voit olla varma että puutun asiaan.
Ehkä pahinta mitä olen viime aikoina kuullut ja lukenut, on se miten jotkut ajattelevat että seksuaalinen häirintä tai jopa raiskaus on henkilön oma vika, mikäli hän pukeutuu paljastavasti. Tuo on aivan järkyttävää kuultavaa ja vielä enemmän se minua järkyttää siksi, koska näin naiset puhuvat toisistaan! Itse en ole koskaan raiskatuksi onneksi tullut, mutta olen kokenut monenlaista seksuaalista häirintää (enkä nyt puhu siitä flirtistä…) ja lähipiirissäni on ollut jopa raiskauksen yritys. Kun tällaisia asioita kokee ja näkee, tuntuu aivan käsittämättömältä miten jotkut kehtaavat viitata raiskauksen olevan uhrin oma vika? Tuo kertoo mielestäni sivistymättömyyden puutteesta ja suoraan sanoen jopa tyhmyydestä. Edes kulttuurilliset erot eivät ole mikään peruste raiskaukselle tai häirinnälle, eikä naisten tule pukeutua tietyllä tavalla esimerkiksi miespuolisia maahanmuuttajia varten. Tätä en mainitse siksi että näkisin maahanmuuttajat raiskaajina, vaan siksi että heitä on nostettu tässä keskustelussa paljon esiin kulttuurierojen vuoksi. Monissa maissa naisen asema on edelleen hyvin heikko ja esimerkiksi pukeutuminen rajoitettua verrattuna pohjoismaihin. Mielestäni tässä kohtaa jokaisen tulee kantaa vastuu itse itsestään – aivan sama mistä kulttuurista on lähtöisin. Yksikään mies ei voi syyllistää naista siitä, että provosoitui raiskaamaan koska toisen päällä nyt vaan sattui olemaan jotain, mikä herätti seksuaaliset halut. Raiskaukselle ei ole olemassa yhtään ainoaa perustelua, eivätkä miehen himot ole asia, jota varten naisina pukeudumme tai olemme pukeutumatta.
Puhun tekstissäni nyt pääasiassa naisista, sillä ongelma koskee valtaosalta nimenomaan naisia. Toki muutkin sukupuolet kohtaavat seksuaalista häirintää, mutta todistetusti vähemmän. Toivon todella että asia muuttuu tulevaisuudessa, mutta itsestään niin ei varmasti tule tapahtumaan, elleivät aivan kaikki sukupuolesta riippumatta pohdi asiaa ja ennen kaikkea kannata tasa-arvoa. Tietenkin aina olemassa on paljon fiksuja ihmisiä, joille tällaiset asiat ovat itsestään selviä, mutta edelleen joukossa on heitä, joilla on selkeästi sovinistinen ajattelutapa – kuten tämä Sysmän tapaus jälleen todisti. Yhteiskunnassamme on valitettavasti slut-shamingia, eli naisen arvottamista pukeutumisen, ulkonäön tai seksuaalisuuden perusteella, eivätkä asiat muutu ellei niitä pyritä muuttamaan. Tästä syystä ajattelen, ettei näitä asioita voi koskaan liikaa korostaa vaikka minusta ne tuntuvat täysin itsestään selviltä.
Toivottavasti Pukeudutaan hutsahtavasti -tempaus keräsi kaivattua huomiota – ainakin minut se tavoitti! Kannustan jokaista todentamaan kyseistä tempausta 365 päivää vuodesta, eli pukeutumaan juuri kuten itse haluaa muista välittämättä!
Herättikö aihe teissä minkäänlaisia ajatuksia tai reaktioita?
Kuvat: Mikaela