Torstai 25 – Mielen päällä just nyt

Olen tietoisesti vältellyt jo pidempään kaikkea koronauutisointia ja myös keskustelua siihen liittyen. Tilanne on jatkunut jo niin pitkään, että jossain kohtaa loppui mielenkiinto. Olen myöskin halunnut pysytellä ulkopuolella kaikesta muiden tuomitsemiseen liittyvästä keskustelusta, jota on käyty etenkin matkustamiseen liittyen. Itse en tällä hetkellä matkusta ulkomaille, koska voin hyvin pysytellä Suomessa, eikä minulla ole omasta mielestä riittävän pätevää syytä lähteä nyt mihinkään. Olen kuitenkin käynyt viimeisen puolen vuoden sisään Lapissa kolme kertaa ja ymmärrän, miksi ihmiset haluavat sinne matkustaa. On täysin eri viettää loma kotona (vaikka Helsingissä lunta onkin) kuin vaihtaa maisemaa, Lapin kauniisiin maisemiin. Itsellä siis riittää ymmärrys kotimaanmatkailua kohtaan ihan jo siitäkin syystä, että Lappi tarvitsee turismia. Jos turisteja ei tule ulkomailta, niin vähintä mitä me suomalaiset voimme tehdä, on tukea Lapin matkailua matkustamalla sinne ja käyttämällä heidän palveluita. Ja entä sitten ihmisten yleinen mielenterveys? Siinäkin on yksi hyvä syy vaihtaa maisemaa hetkellisesti pitkältä tuntuneen vuoden jälkeen.

Olen aina ollut ihmisenä hyvin realistinen. Ymmärrän tälläkin hetkellä tilanteen vakavuuden ja sen, että toimenpiteitä tarvitaan, jotta teho-osastot ja sairaalat eivät ylikuormitu. Korona ei ole mikään vitsi tai leikin asia. Silti olen välillä miettinyt, ovatko kaikki rajoitukset olleet tarpeen ja onko ihan oikeasti ravintola-, musiikki- ja tapahtuma-ala pakko ajaa alas? Vaikka itsellä on riittänyt töitä ja toimeentuloakin, kaikilla näin ei ole, ja monella on ihan oikeasti hätä tilanteen seurauksena. Uskon, että tästä ajasta seuraa jäätävä jälkipyykki – niin taloudellinen kuin henkinen. Varmasti moni on henkisesti loppu tilanteeseen ja odottaa, koska voidaan elää taas normaalisti? Itse olen kuluneen vuoden aikana opetellut elämään tässä hetkessä, enkä oikeastaan edes osaa kuvitella eteenpäin aikaa, että kaikki olisi ohitse. Toki sitä toivon ja sen tiedostan, kuinka jossain kohtaa palataan täysin normaaliin, mutta kukaan ei osaa luvata milloin. Tästä syystä olen todennut, että on helpompi elää tässä hetkessä kuin miettiä liian pitkälle, tai muuten elämästä katoaa elämänilo. Varmasti tästä syystä en ole ollut sitten viime kevään kuormittunut asian tiimoilta ja fiilikseni on ollut  yleisesti hyvä. Kun viime keväänä ahdistelin ja itkin yksin kotona, on tilanne jo pitkään ollut täysin toinen.

Pakko muuten sanoa, että mietin tänään vuoden takaista ja sitä, miten vaikealta tuo kevät silloin minusta tuntui. Toki tilanne oli tuolloin uusi ja myös siksi ahdistava, mutta yksi merkittävä syy silloiseen ahdistukseen oli yksinäisyyden kokeminen ja se, että olin tuolloin sinkku. Nyt ymmärrän sen vielä selkeämmin, miten paljon ahdistavampaa on elää poikkeustilaa yksin kuin jakaa tämä kaikki toisen kanssa. Tässä onkin hyvä syy jälleen olla kiitollinen nykyisestä  ja muistaa, miten etuoikeutettu sitä on, vaikka kivahan tilanne ei kenellekään ole. Sympatiani ovatkin kaikkien yksinelävien puolella ja vaikka toiset varmasti nauttivat yksinolosta, osalle se on tällaisina aikoina vaikeaa. En tietenkään sano, että helppoa olisi perheellisillä tai välttämättä edes pariskunnilla, mutta tärkeää on muistaa ajatella asiaa erilaisten ihmisten ja elämäntilanteiden kautta. Jollekin se hiihtoloma Lapissa saattaa olla henkireikä jaksamisen kannalta, kun toinen ei sitä välttämättä tarvitse.

Tästä tuli nyt ensimmäinen ”koronavuodatus” pitkään aikaan ja ei pelkoa, aiheesta ei tule todellakaan vakiokalustoa blogissani. Eikä sillä, ei minulla kauheasti ole tähän aiheeseen edes annettavaa, enkä halua lähteä mihinkään väittelyihin mukaan. Odotan aikaa, että tämä kaikki on ohi ja siihen saakka pyrin elämään mahdollisimman normaalisti sen puitteissa, miten pystyy. Tämä on minun tapani pysyä kasassa, kun jollekin toiselle se voi olla jokin muu.

Jos ei korona, niin muutoin mielessä pyörii just nyt…

… keittiöremontti

… kaappien tyhjennys ja karsiminen Facebook -kirppikselle

… rento viikonloppu ilman mitään ohjelmaa, joten mitä kaikkea kivaa sitä keksisi?

… iltapäivän kuvaukset ja asut kuvia varten

… akryylikynsien huolto, joka olisi hyvä varata viimeistään ensi viikolle

… laskutus, sillä kuukausi lähenee loppua

… pysähtynyt pyykkikone, joka pitäisi käydä tyhjentämässä

… myynti, työhön liittyvät raportit ja huhtikuulle kasattavat tarjoukset

… mitä sitä tänään söisi? Lihansyönti projektini tyssäsi muuten heti alkuunsa ja olen palannut kasvispainoitteiseen ruokavalioon. Joku siinä lihassa tökkii, enkä syö sitä kyllä mielellään, joten toivotaan että ferritiini nousee pelkän rautalisän voimin..

… olin alustavasti miettinyt pientä staycationia maaliskuulle johonkin Stadin hotelleista, mutta viitsiikö nyt sitten kuitenkaan?

… koskahan nämä lumet sulaa? Lumi oli kiva juttu hetken, mutta nyt toivon jo kuivia keväisiä katuja ja sitä, että voisin jälleen juosta ulkona.

… toivottavasti sali pysyy auki!

… haittaako, kun pidän edelleen ikkunoissa jouluvaloja?

Näihin tunnelmiin ja fiiliksiin. Yritetään pysyä positiivisina, kyllä se kevät ja kesä vielä koittaa!

Tsemppiä torstaihin! 🥰

Kommentit (9)
  1. Minäkin toivon, että rokotteet olisi ihmelääke tähän, mutta kyllähän THL puhuu jo, että normaaliin ei palata vaikka kaikki olisikin rokotettuja.
    Ongelma on varmaankin syvemmällä. Esimerkiksi lääketehtaat tienaavat isoja summia jos kaikki ihmiset maailmalla rokotetaan. Jos rokotteen keskimääräinen hinta on vaikka 10 euroa ja maapallolla on 8 miljardia ihmistä, niin lääketeollisuus tahkoaa tällä rokotekamppanjalla 160 miljardia (vähintään 2 rokotetta per nuppi). Tämä jakautuu ehkä 5-10 yrityksen välille, niin jokainen lääketehdas saa kyllä sievoisen summan.
    Bill Gates on myös sijoittanut isoja summia paitsi lääketeollisuuteen, niin on myös WHO:n yksi merkittävimmistä rahoittajista. Hänen ”hyväntekeväisyytensä” on siis lähinnä sitä varten, että hän saa äänivaltaa WHO:ssa, joka sitten antaa suosituksia muille valtioille näistä rokotteista (Suomessa THL). Lisäksi, lääketehtaitahan ei voi haastaa edes oikeuteen rokotehaitoista, eli mahdolliset haitat jäävät veronmaksajien maksettaviksi. Voitot on siis yksityisiä, mutta riskit on sosialistisia. Hyvä bisnesmalli.

  2. Korona on lykännyt/estänyt monia juttuja itsellä kuten muillakin, mutta en kyllä ainakaan siitä syystä halua itse sairastua/kuolla tai että näin kävisi läheisille, jotta joku pääsee esim. Miamiin shoppailemaan. Tuskin kukaan haluaisi vaihtokaupassa sairastua/kuolla senkään takia että minä pääsisin takaisin aikuisbalettiin.

    Jos ei ole läheisiin iskenyt tämä tauti niin on helppo elää omassa teoriakuplassa mutta tuskin lohduttaisi kumppanin kuolinvuoteella (johon etäyhteys) että ”no ainakin naapurin Maikki saa laulaa karaokea ilman rajoituksia, on tämä sen arvoista”.

    1. En usko että kukaan haluaa mainitsemallasi tavalla tapahtuvan. Tämän vuoksi veikkaan, että useampi kyllä tekee parhaansa ja ne jotka eivät välitä laisinkaan – en ainakaan jaksa itse kantaa heistä sen enempää murhetta, tai lietsoa vihaa sen vuoksi. Mutta yleisesti itse vaan ihmettelen, miksi ravintola- ja tapahtuma-ala ajetaan niin alas, kun varmasti olisi keinoja pyörittää näitäkin aloja, mutta mukautetusti? Varmasti jos asia ei kosketa itseä, ei se monia edes kiinnosta, mutta kyllä mielestäni heillä on nyt kohtuuttoman vaikeaa. Se Maikin karaokemesta kun on jonkun elinkeino…

      Mukavaa viikonloppua, onneksi aurinko paistaa!😍

      1. Toki elinkeino on tärkeää, en sitä kiellä. Itsekin olen työttömänä (en koronan vuoksi). Ehkäpä se sulun aikana näkyy että vaikuttaako muo alat miten paljon tartuntoihin. Jotenkinhan ne on saatava alas. Joko noita aloja on vaikea järjestää turvallisesti tai sitten ihmiset ei vain osaa noudattaa rajoituksia (esim känniörvellys maskitta täpötäydessä baarissa) vaikka niitä olisikin.

      2. Lisään, itsekin kuvittelisin että vaikkapa teatteria ja konsertteja voitaisi järjestää sopivin turvavälein ja maskein melko turvallisesti, toisin kuin sitä baarikännäämistä. Noihin baareihin en tiedä mikä toimisi kun ihmisiltä katoaa kännissä kaikki rationaalinen ajattelu vaikka järjestäjällä olisi hyvät suunnitelmat.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *