Marraskuussa viihdyn näiden parissa

Olen kuluttanut tänä syksynä sarjoja ja etenkin kirjoja enemmän kuin pitkään aikaan. Olen kaivannut lohtua, ja harhautusta ajatuksilleni.

Osa kirjoista ja sarjoista on ollut ihan ”hömppää”, osa taas on avannut mieltä ja herättänyt ajatuksia. Parhaita puolia lukemisessa, musiikissa ja elokuvissa on, että niiden avulla voi nähdä maailman ihan uusin silmin, asettua toisen asemaan. Sitä kautta maailma voi laajentua ja oma ymmärrys asioista kasvaa.

Tällä kertaa halusin nostaa sekä ajatuksia herättävää sisältöä, että kevyempää höttöä.

Elokuva: Red Notice, Netflix

Gal Gadotin, Dwayne ”Rock” Johnsonin ja Ryan Reynoldsin tähdittämän Red Notice on äärettömän viihdyttävä. Toimintakomediassa ei puutu jännitystä ja juonenkäänteitä, ja siksi tämä onkin niin nautinnollista katsottavaa. Juuri sellainen hyvän mielen leffa, jonka äärellä voi herkutella ja nauraa ääneen. Paljastamatta sen enempää juonesta, Dwayne Johnson näyttelee agentti John Hartleytä, joka jahtaa maailman etsityintä taidevarasta Nolan Boothia (Ryan Reynolds). Jotta jahti ei sujuisi liian helposti, kuvioihin astuu mukaan kaunis ja pirullisen etevä mestarivaras Sarah Black.

Kirja: Vihreää valoa, Matthew McConaughey

Tämä kirja ei ole perinteinen elämäkerta. Se on jonkinlainen opas, eläkerta, self help -kirja hybridi. Matthew Mc Conaughey on yksi tunnetuimpia Hollywood-näyttelijöitä, jonka uran tunnetuimpia rooleja ovat osat romanttisissa komedioissa. Oma tietämykseni hänestä oli hyvinkin pinta uolista, muistin hänet leffasta Kuinka hukata kundi kymmenessä päivässä, ja satunnaisista viihdeuutisten otsikoista. Niiden perusteella olin muodostanut hänestä mielikuvan ”vähän outo”. Muistin hämärästi, että hän olisi lähtenyt omin päin seikkailemaan jonnekin viidakkoon. Tämä tarina selviää kirjassa, kuten moni muukin. Matthew McConaughey on koostanut kirjan elämänsä varrella kirjoittamistaan muistiinpanoista, ja jakaa oman elämän filosofiansa aidon ja rehellisen tuntuisesti.

Kirja on nautinnollinen lukea, varsinkin kun laskee irti odotuksistaan, että siinä olisi elämäkerroille tyypillistä kerrontaa. On kiinnostavaa kurkistaa toisen ajatuksiin, ja toivoisin että yhä useammassa kirjassa olisi tapahtuma ja päivämäärä -rallien sijasta oikeasti omia ajatuksia ja tunteita.

Musiikki: Hiljaisuus

Musiikkia rakastavalle ihmiselle tämä on harvinainen tilanne, mutta en ole oikeastaan halunnut kuunnella mitään viime aikoina. Se samanlainen tunne kun ruuan suhteen, ettei vaan ole nälkä eikä tee mitään mieli, voi myös tulla musiikin suhteen. En halua alkaa keksimällä keksimään tähän kuunneltavaa. Sitäpaitsi, hiljaisuus tekee hyvää. Joskus on ihan hyvä ottaa aikaa kuunnella vain omia ajatuksiaan, tai sitä hiljaisuutta. Se lataa akkuja, ja joskus saattaa kuulla jotakin uutta ja yllättävääkin, kun pysähtyy kuuntelemaan omaa mieltään.

Aiemmat suositukset löytyvät täältä:

Tammikuussa viihdyin näiden parissa

Helmikuussa viihdyin näiden parissa

Maaliskuussa viihdyin näiden parissa

Huhtikuussa viihdyin näiden parissa

Toukokuussa viihdyin näiden parissa

Kesäkuussa viihdyin näiden parissa

Heinäkuussa viihdyin näiden parissa

Elokuussa viihdyin näiden parissa

Syyskuussa viihdyn näiden parissa

Lokakuussa viihdyn näiden parissa

Seuraa blogia myös Instagramissa: @heygirlblogi