Mitenkäs tässä näin kävi? Meidänhän piti Rouvan kanssa muistaa ottaa myös kahdenkeskistä aikaa ja hankkia silloin tällöin lastenhoitaja vahtimaan tyttöä. Kävimme kyllä viime elokuussa katsomassa Madonnaa, ja tytön kummi(tus)täti ja -setä tulivat hoitamaan lasta. Syyskuussa anoppilassa ollessamme kävimme kahdestaan katsomassa Puhdistuksen paikallisella kunnantalolla. Ja sitten… Niin. Uudenvuodenaattona mummo ja pappa vahtivat tyttöä, kun olimme kavereiden […]

Huonekasveja emme osaa kasvattaa, mutta maalla Rouvan salaatti- ja yrttipenkki kukoistaa. Uskon sen johtuvan neljästä tärkeästä tekijästä: hyvistä pohjatöistä, alkukesän kahdesta tehokitkemisestä, aidosta lehmänlannasta sekä siitä, että lankomies kastelee penkin, kun olemme kaupungissa. Ja tietysti vielä Rouvan syvästä rakkaudesta yrttejään kohtaan. Viime viikonloppuna Rouva käänsi penkkinsä mullat, ja seuraavalla reissulla olisi aika kylvää siemenet. Siemenet […]

Joka vuosi se yllättää yhtä lailla kuin ikkunoista keväisin tulviva valo: miten hyvää parsa voikin olla? Viime kevään Parsaa ja pekonia -jutussani pohdiskelin parsan yhdistämistä kylmäsavuloheen, ja siinä se nyt on. Tässä on jälleen yksi esimerkki ruoasta, jota paljon yksinkertaisempaa on vaikea keksiä, ja silti se on niin maukasta! Kannattaa muuten valmistaa samalla vaivalla parsoja […]

Minulta kysyttiin, miksi minä ja moni muukin isä kutsumme itseämme isiksi kahdella i-kirjaimella. Eikös se ole liian pehmeää? Kysymys on sikäli aiheellinen, että vajaa vuosi sittenhän kirjoitin siitä, että meillä ei lässytetä: koira ei ole hauva eikä kuuma ole poppa. Ennen kuin joku ehtii opastaa uudelleen, että lapsi tarvitsee sitä, että hänelle puhutaan pehmeään sävyyn ”hoivakielellä” […]

Hoo! Lilyn etusivua seuraavat lukijat lienevät jo havainneet päivän uutisen eli Lilyn suuruudistuksen, josta Lilyn toimitus vihjaili omalla palstallaan. Luvassa on uudistuksia niin Lilyn etusivuun, blogien seuraamiseen kuin blogien ylläpitoon. Monille lukijoille iloisia yllätyksiä ovat esimerkiksi sivujen parempi skaalautuvuus eri päätelaitteille (responsiivisuus in Finglish), mahdollisuus tykätä kommenteista ja myös yksittäisten kommenttien kommentointi. Luvassa on myös paljon […]

Appiukkoni on ollut aikoinaan aikamoinen kierrätyksen edelläkävijä. Jos jossain toisaalla metalliromu haudattiin maahan, Rouvan isä hitsasi siitä jotain uutta. Kuten tämän syöttötuolin, jonka raaka-aineena toimi vanha polkupyörä. Rouvaa on siis syötetty tällä samalla tuolilla, ja hyvin siinä näyttää meidän pikkukirppummekin pysyvän. Motiivit uusiokäyttöön olivat 1970-luvun maaseudulla tosin hieman toiset kuin nykyisessä ilmastotietoisessa kulutusyhteiskunnassa. Uudempaa designia puolestaan edusti […]

Kun katson muualle, rattaat siirtyvät huoneen nurkkaan. Kun poistun toiseen huoneeseen, jalkalamppu vaeltaa keskelle oviaukkoa. Kun käyn lajittelemassa pyykkiä, keittiöpyyhkeet ja keittiövälineet ovat lennelleet ympäriinsä. Kun kerään niitä pois, koiran juomakupin sisältö leviää lätäköksi keittiön lattialle. Kuulen usein myös kolinaa, läpsytystä tai joitain eläintä muistuttavia ääniä: kuin pieni apina tai eksoottinen lintu. Luulen, että meillä asuu poltergeist. […]

Ruoanlaitto lähtee usein reseptistä, jonka mukaan haetaan ruokaan tarvittavat raaka-aineet. Oma ruoanlaittomme on muuttunut yhä enemmän suuntaan, jossa saatavilla olevat raaka-aineet määrittelevät sen, mitä syödään. Tämä munakoisovuoka syntyi, kun pakastimesta löytyi yllättäen sinne unohtunutta jauhelihaa ja vihanneskaupassa oli tarjolla jo parhaat päivänsä nähneitä, puoli-ilmaisia munakoisoja. Ruoka muistuttaa italialaista melanzane alla parmigianaa, mutta käytimme siinä parmesaanin […]

Tytsyn parin viikon takainen ruokahaluttomuus taisi tosiaan johtua toisen hampaan puhkeamisesta, ja nyt ruoka maistuu taas oikein hyvin. Viime aikoina ruokavalioon on lisätty jogurtti ja riisi, ja ne tuntuvat alkuhämmästyksen jälkeen uppoavan ilman ongelmia. Viime viikon uutuus oli välipalamandariini. Se oli mämmämmäm. Tyttö rakastaa edelleen tomaattista jauhelihakastiketta, mutta nyt on ollut ilo havaita, että hän […]

Koira on varmasti hauskin asia, jonka tyttömme tietää. Valitettavasti tunne ei ole molemminpuolinen. 11-vuotias Eppu-koiramme ei ole koskaan voinut sietää lapsia. Sen hän osoittaa murisemalla uhkaavasti, kun kuka tahansa pieni ihminen lähestyy yllättäen. Myös oma tyttömme. Omaa lastamme kohtaan murina on tosin enemmänkin varoittavaa kuin uhkavaa, mutta ei sitä tarvittaisi lainkaan. Ensimmäiset puoli vuotta lapsi ja […]