Alex Schulman – Polta nämä kirjeet

♥♥♥♥♥

Alkuteos Bränn alla mina brev (2018)

Nemo/Otava 2020

Suom. Jaana Nikula

Kirjailija Alex Schulman havahtuu perheensisäisen konfliktin jälkeen siihen, että hän kantaa sisällään selittämätöntä vihaa, jonka seurauksena hänen lapsensa ja vaimonsa ovat joutuneet jo vuosikausia kestämään äkillisiä raivonpuuskia. Schulman päättää mennä tapaamaan terapeuttia, joka on erikoistunut perhekarttojen käyttöön sen selvittämisessä, miten eri sukulaisten väliset suhteet ja elämänkohtalot vaikuttavat toisiinsa. Vähitellen kartoista muodostuu kuvio, joka yhdistää äidinpuoleisen suvun väliset ristiriidat ja selkkaukset Schulmanin kuuluisaan, myöskin kirjailijana toimineeseen isoisään Sven Stolpeen. Isovanhempiensa tarinaa tutkiessaan, hän päätyy aina helteiseen kesään 1932 asti ja vähitellen salaisuuksien verkko alkaa raottua…

Polta nämä kirjeet ansaitsi ensimmäisenä romaanina tänä kirjavuonna täydet viisi sydäntä! Kirja otti heti ensimmäisillä sivuilla sydämestäni tiukan otteen ja päästi irti vasta tarinan lopussa (tai oikeammin se jätti pysyvän jäljen, kuten parhaimmilla kirjoilla on tapana). Schulmanin suvun kolmiodraama on niin koukuttavan jännittävä, että sen voisi kuvitella olevan täysin kirjailijan mielikuvitusta ja todistaa totuuden olevan todellakin joskus tarua ihmeellisempää. Schulman yhdistää mestarillisesti faktatietoa ja lapsuutensa muistoja uskomattomaan ja koskettavaan juoneen liikkuen samalla sulavasti eri aikatasoissa. Kirjan tapahtumat ja henkilöt on kuvattu niin elävästi, että tunsin olevani riipivän kolmiodraaman käänteissä aidosti läsnä, kuin kärpäsenä katossa.

Kirjan läpileikkaavana teemana kulkee ylisukupolvinen taakka ja kirjailija laittaakin itsensä ja sukunsa ihaltavalla rohkeudella alttiiksi arvostelulle repimällä auki sekä sukunsa vaietut traumat, että kertomalla omasta käytöksestään perhettään kohtaan. Vaikka romaanissa kuvataan Schulmanin suvun tarina, ajattelen, että hänen isoisänsä Sven Stolpen kaltaisia synkkiä ja vaativia miehiä on ollut läpi historian, kauan, ennen kuin heidän käytöstään on osattu nimittää henkiseksi väkivallaksi tai narsismiksi. Nämä miehet (ja toki myös naisetkin) ovat vieneet ympäristöstään niin paljon tilaa, että muut perheenjäsenet ovat joutuneet elämään varoen, jatkuvasti varpaillaan, hengitystään pidätellen – ja tästä selviydyttään siirtäneet usein samaa käyttäytymismallia eteenpäin.

Kirjan luettuani en voi olla pohtimatta, minkälaisia uskomattomia tarinoita niin sanottujen ihan tavallisten keskiluokkaisten perheiden historiasta saattaisikaan löytyä jos salaisuuksia peittävää pölyharsoa hieman pyyhittäisiin pois…

Jos muuten pidät äänikirjoista ja ruotsin kieli sujuu, Schulman toimii ruotsinkielisen äänikirjan lukijana. Uskomattomista tositarinoista puheenollen, jos omaelämäkerrallinen tositarina Itä-Helsingin kaduilta kiinnostaa, nappaa luettavaksesi Linda-Maria Roineen elämästä kertova Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään! Muita Pohjoismaihin sijoittuvia kirjoja löydät allaolevan avainsanan takaa.

Aurinkoista ja kirjarikasta syysviikonloppua!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *