Beth O’Leary – Kimppakämppä
♥♥♥♥
Alkuteos The Flatshare (2019)
WSOY 2020
Suom. Taina Wallin
”Nojaan otsani jääkaapin oveen ja juoksutan sormiani paperinpalasten ja post it-lappujen lomitse. Niin paljon kaikkea. Vitsejä, salaisuuksia, keskusteluja: kaksi elämäntarinaa, jotka pikkuhiljaa keriytyvät auki ja muuttuvat joksikin muuksi, rinnakkain – tai, en tiedä, ehkä synkassa.”
Blogia seuranneet tietävät, ettei minulla ole ollut kovin hyvää tuuria romanttisen viihdekirjallisuuden kanssa, jota chick litiksikin kutsutaan (inhoan termiä sen sukupuolittuneisuuden takia). Syklini genren kirjojen kanssa tuntuu menevän niin, että luen ensin kuukausia vakavia lukuromaaneja ja tietokirjoja, kunnes kaipaan jotain kevyempää ja tartun chick litiin. Kirjan avattuani odotan rentouttavaa aivot narikkaan-kokemusta ja saan vastineeksi vain kiukustumista yhdentekeviin tarinoihin ja ohuihin henkilöhahmoihin.
Viimeisin kosketukseni genreen oli marraskuussa lukemani Josie Silverin surkea Ole minun, josta en keksinyt mitään positiivista sanottavaa ja sen jälkeen olenkin pysytellyt taas kaukana kirjaston hempeänvärisestä hyllystä. WSOY:n viime vuoden uutuuslistasta oli jäänyt kuitenkin mielen perukoille kiinnostavan kuuloinen Kimppakämppä, joka tupsahti pitkän jonotuksen jälkeen lainattavaksi.
Kustannustoimittaja Tiffy on ison ongelman edessä: hän on eronnut poikaystävästään ja joutuu muuttamaan pois pariskunnan yhteisestä asunnosta. Kustannustoimittajan palkat eivät humaa päätä ja Lontoon hurjan kalliit vuokrat pakottavat Tiffyn harkitsemaan epätoivoisiakin vaihtoehtoja. Saattohoidossa työskentelevä Leonilla on tarvetta lisätuloille ja hän päättää vuokrata yksiönsä erikoisella tavalla; uusi vuokralainen saa asunnon ja sängyn käyttöönsä öisin ja Leon nukkuu sängyssä päivät yövuorosta päästyään. Tiffy tarttuu tilaisuuteen ja vuoroasuminen alkaakin ensijärkytyksen jälkeen yllättävän sopuisasti. Vähitellen kämppikset alkavat tutustua toisiinsa yhä paremmin ja heidän elämänsä kietoutuvat yhteen – siitäkin huolimatta, että he kommunikoivat pelkästään post it-lappujen välityksellä.
Kimppakämppä ylitti matalat ennakko-odotukset heittämällä, Tiffyn ja Leonin rakkaustarina oli kertakaikkisen hurmaava! Kirja tarjoaa juuri sellaisen samanlaisen lämpimän kutkuttavan tunteen, kuin mitä parhaat romcom-leffat (katsoin juuri joku päivä aina yhtä koukuttavaa Notting Hilliä saman tunteen vallassa). Vaikka romanttisen kirjallisuuden lopputulema on yleensä jo takakansitekstin perusteella tiedettävissä ja samoin Kimppakämpänkin, ahmin silti sivuja täysin ihastuneena vähitelleen syvenevään, erikoisesti alkaneeseen rakkaustarinaan. Se, ettei juoni loistanut yllätyksellisyydellä ei siis haitannut ollenkaan, erityisesti siksi, että Tiffyn ja Leonin tutustuminen pelkästään kirjelappusten perusteella lisäsi tarinan viehättävyyttä ja jännittävyyttä.
Tummempia sävyjä höttöisenherttaisuuteen toivat Tiffyn entisen parisuhteen sisältämän henkisen väkivallan kuvaukset ja sen aiheuttamat seuraukset Tiffyn psyykeeseen. Vaikkei O’Leary ole lähellekään yhtä tarkkanäköinen ja taitava kirjoittaja, kuin esimerkiksi pysähdyttävän Vanessan kirjoittanut Kate Elizabeth Russell, sopi tämä sivujuonne hyvin draaman kaareen.
Jos etsit aivoja tyhjentävää lomalukemista, jossa on kuitenkin piirun verran syvyyttä, on Kimppakämppä loistava valinta rantakassiin. Lisää romantiikkaa löydät allaolevan avainsanan takaa, aurinkoista loppuviikkoa!