Onnenhetkiä
Eilen sen tajusin – minä tosiaan pystyn juoksemaan* kymmenen kilometriä! Uskomatonta. Sohvaperunasta on kuoriutunut nainen, joka nauttii liikkumisen mukanaan tuomasta energiasta. Eilisellä lenkillä kävelimme ensin kerran Töölönlahden ympäri, jonka jälkeen juoksimme* lahden ympäri kolmesti (lähes seitsemän kilometriä). Eikä se tuntunut juuri missään! Etenemisvauhti oli hieman reilut 8km/h, jonka perusteella (salainen) toiveeni suoriutua Naisten kympistä alle puolentoista tunnin, näyttääkin yllättäen mahdolliselta.
Eilisella lenkillä kerroin Mindekalle toisestakin saavutuksestani – olen ollut sokerilakossa kolme viikkoa. Ensimmäisellä viikolla paino putosi kolme kiloa, joka kertoo karua kieltään sokeriongelmani suuruudesta. Korostan vielä, että syömäni sokerimäärät ovat olleet ns. ammatilaistasoa. Laihtumista en tavoittele, sen sijaan unelmoin uudesta minästä, joka ei söisi pellillistä mokkapaloja illassa (true story) ja yrittäisi piilottaa leipomisjälkiä, ennen kuin Mies tulee kotiin ja kysyy kysymyksiä, joihin ei kehtaa kertoa vastauksia.
Lily-tiimin sunnuntaiset lenkit Töölönlahdella ovat jatkuneet nyt viisi viikkoa. Yksi treenikerta on omalta osaltani jäänyt väliin (vatsataudin vuoksi), mutta neljänä sunnuntaina olen polkenut maailman kauneimmalla pyörällä Oulunkylästä Töölönlahdelle, nauttinut huikeasta lenkkeilyseurasta ja rullannut takaisin kotiin. Jokaisesta lenkistä on kertynyt 20 km pyöräilyä, jonka lisäksi Sportstrackeriin on jäänyt eri nopeuksila, joko kävellen tahi juosten*, taitetut kierrokset lahden ympäri. Sunnuntailenkkien lisäksi liikuntasaldoani kasvattaa päivittäinen hyötyliikunta. Elämääni ilostuttaa reilun neljän kuukauden ikäinen Tyttö, joka kulkee aina mukanani kantoliinassa. Kävelen päivittäin ainakin viisi, usein jopa viisitoista kilometriä – lisäpainona lähes kahdeksan kiloa suloisesti hyllyvää vauvaa.
Liikkumisen ilon lisäksi Töölönlahdelta on löytynyt inspiroivaa, älykästä ja hauskaa seuraa. Kiitos treenikaverit, olen nauttinut seurastanne!
* juoksemisella viittaan etenemismuotoon, jonka muut tuntevat hölkkäämisenä