Tag: ahdistus

miiajohanna

”Recognise that the other person is you.”

Otsikko puhukoon puolestaan. Viime viikolla tuijotin jälleen päivystyksen seiniä, säikyin, itkin. Lauseiden muodostaminen oli vaikeaa, tai katsekontaktin ottaminen. Silmät nyki. Pelkäsin, että tässäkö taas ollaan. Taannuttu jonnekkin alkuun. Olenko putoamassa taas? Mitä minulle tapahtuu? Miksi olen näin dissosioitunut? En oikein muista viime viikosta edes, minä päivänä tapahtui mitäkin. Olin täynnä äärimmäistä pahaa oloa, ahdistusta, itkua, […]

miiajohanna

Mitä kuuluu?

…On kysymys, johon minun on vaikea vastata. Vastaukseni riippuu täysin kysyjästä. Vastaukseni vaihtelevat, mutta huomaan vastaavani usein kutakuinkin näin; ”No paremmin.. Ihan ok.. Vaihtelevasti. Mutta isossa kuvassa kuitenkin mennään eteenpäin”. Johon saan usein iloista, hymyilevää ja toiveikasta vastaanottoa. ”Hyvä että menee paremmin!” Sen jälkeen tekisi mieli vielä jotenkin täsmentää, että ”ei minulla siis hyvin kuitenkaan mene”. Mutta jätän sen […]

miiajohanna

Pieni tyttö sisälläni

Tänään oivalsin jälleen uutta tärkeää itsestäni. Ja vielä tyttöjen päivänä. Melkoinen sattuma jälleen…   Nukuin koko viime yön nähden painajaisia. Mutta, sentään nukuin aikalailla taukoamatta ja herätyskellon soidessa tuntui, että unta olisi vieläkin riittänyt. Hyvä niin. Aamu oli kuitenkin oudon kankea. Hidas. Vaikea. Ajatuskulku oli pysähtynyttä ja katkeilevaa. Tiesin, että tuollaisella menolla tulen myöhästymään terapiasta. […]

Kelluntaa avuksi masennukseen ja ahdistukseen – Float Kallio

Kelluntaa avuksi masennukseen ja ahdistukseen – Float Kallio

Nukuin viime yönä pitkästä aikaa yhtenäiset yöunet. Lääkkeitse, (niinkuin aina, enemmän tai vähemmän), mutta kuitenkin. Ilman, että heräsin kertaakaan yön aikana. Se on edistystä se. Tosin, en muista koska olisin viimeksi herännyt virkeänä. Saatan aamulla torkahdella uudestaan moneenkin kertaan. Väsymys on uuvuttavaa. Eihän toki lääkkeitse nukutut yöt vastaa muutenkaan tavallista, lääkkeetöntä, syvempää yöunta. Mutta, pääasia […]

miiajohanna

Hold your head up and your heart strong

Pieni blogipaussi johtunee siitä, että vointini on ollut aika hyvä. Tai oikeastaan, koko tämän sairausjaksoni aikana.. paras mahdollinen. Olenkin kulkenut ”pää pilvissä” ja nauttinut tuosta. Siitä läikehtivästä onnentunteesta vatsassa, se on tunne siitä, että on elossa. Olen nauttinut jälleen työnteosta, saan intoa ja iloa asioista, mistä joskus ennenkin, en ole ollut voimakkaissa dissosiaatiotiloissa, jne. Tottakai noissakin pilvissä […]

miiajohanna

Masennuksen monet kasvot – 2

Noniin. Nyt päästään sen aiheen äärelle, mistä ehdin eilen jo hiukan muutaman sanan kirjoittaakin. Eli siitä, miltä tuntuu olla masentunut ja miltä tuntuu olla masentuneen läheinen. Ja millaisia ristiriitoja tämä yhtälö (voi) aiheuttaa keskinäisessä kommunikaatiossa tai toisen ymmärtämisessä. Itse olen molempia. Masentunut, ja masentuneen läheinen. Kenties tärkein ydinasia koko tämän tekstin pohjalle muistutukseksi (useinkin toistamani […]

Kuka minä olen ja…

Kuka minä olen ja…

Jokainen meistä luo itselleen (itsestään) tarinoita. Tarinat voi olla osittain opittua, osittain kuultua, osittain omaa illuusiota ja takuulla joiltain osin myös täyttä totta. ”Tällainen minä olen”. Paljon tarinoihin vaikuttaa tietenkin varhaiset kokemukset. Tai vaikkapa hyvänä esimerkkinä tulee mieleen kiusaaminen. Jos läpi elämän on haukuttu esimerkiksi läskiksi, on se niin vahvasti kiinnittynyt omaan ajatusmaailmaan ikäänkuin todenmukaiseksi […]