Let’s Play Business kiteyttää työmaailman tilan
Let’s Play Business on komedia, jossa yrityskonsulttien kliseet tulevat tutuiksi. Juha Jokelan teksti on ajankohtaista ja osuvaa.
Mainos / lippu saatu / Helsingin Kaupunginteatteri
Let’s Play Business on kaksitahoinen: HX-yrityksen porukan, ”höksyjen”, kipuilua yrityksen vahvan johtajan eläköidyttyä ja toisaalta teatteriryhmän näytelmäharjoitukset.
Nuori ja innokas toimitusjohtaja tuo HX-yhtiöön uusia toimintatapoja. ”WTF-tanssimainen taukojumppa” on yksi uudistus. Kuva Helsingin Kaupunginteatteri.
HX:n vahvan johtajan liittolaisen, HX:n toimialajohtaja Hannu Laakson (Santeri Kinnunen), yrityksen pr- ja mediasuhteista vastaavan Reetan, ”Ressun” (Sanna June Hyde), HX:n uuden toimitusjohtajan (Martti Manninen) ja HX:n hallituksen vt. puheenjohtaja Tuulikki Lundin ja näyttelijäseurueen taiteellisena johtajana (Wanda Dubiel) näkemykset, toimintatavat ja arvot eivät kohtaa.
Wanda Dubiel on sekä teatteriryhmän taiteellinen johtaja ja HX:n hallituksen puheenjohtaja. Kuva Helsingin Kaupunginteatteri.
Juha Jokelan taloutta ja nykyistä työelämää koskeva teksti toimii hyvin. Tunnistin monia yrityskonsulttien kliseitä, jotka näyttämöllä suorastaan huvittivat. Välillä ajattelin, onko osa teatteriin liittyvistä osuuksista liian sisäpiirijuttuja, avautuvatko ne katsojille. Näytelmästä saa aika kaoottisen kuvan näytelmien harjoitusvaiheesta, miten rooleja, repliikkejä yms. muutetaan lennosta. Toisaalta se kuvaa myös yllättävän monen yrityksen nykyistä poukkoilua.
Näytelmän alku oli hieman sekava, kunnes päästiin ”WTF tanssimaiseen taukojumppaan” ja papukaijamerkkien jakoon, josta esitys pääsi vauhtiin.
Roolitus oli mielestäni oikein onnistunut. Wanda Bubiel on karismaattinen, taitava näyttelijä, joka soljahti erinomaisesti rooliinsa. Martti Manninen loisti nuorena, yrityskonsulttien koulimana, innokkaana johtajana. Santeri Kinnunen oli uskottava vanhanliiton johtaja, joka katsoi mieluummin peruutuspeiliin kuin eteenpäin. Sanna June Hyden pr-vastaavan kipuilu oli aitoa. Jan-Christian Söderholm teatterin talouspäällikkönä oli suorastaan herkullinen rahakirstunvartija.
Olen arvostellut näytelmissä käytettyjä videoita, mutta Let’s Play Business -näytelmässä Timo Teräväisen suunnittelemat videot olivat perusteltuja, toimivat erinomaisesti ja antoivat lisäarvoa esitykselle.
Kaikin puolin hyvä ja ajankohtainen esitys, josta tosin olisin nipistänyt vähän pituudesta sisällön kuitenkaan kärsimättä.
Kaisa