Figaron häät ja suhteiden sekamelska

Figaron häät on Motzartin säveltämä vauhdikas ooppera buffa, jossa väärinkäsitykset ja suhdesotkut ovat keskiössä.  Tänä vuonna Figaron häät avasi Savonlinnan Oopperajuhlat. Pääsin katsomaan Figaroa kenraaliharjoitusta.

Lippu saatu markkinointitarkoituksessa / Savonlinnan Oopperajuhlat

Juoni

Palvelijat Susanna ja Figaro yrittävät päästä naimisiin. Heidän isäntänsä kreivi Almaviva yrittää sotkea Susannan ja Figaron suunnitelmat. Almaviva havittelee Susannaa ja yrittää käyttää ”ensiyön oikeutta”.

Susanna ja Figaro liittoutuvat kreivittären ja nuoren paašipojan Cherubinon kanssa, jotta saisivat paljastettua kreivin suunnitelmat ja jopa nolatakseen tämän. Bartolo ja Marcellina yrittävät pakottaa Figaron naimisiin Marcellinan kanssa vedoten vanhaan velkakirjaan.

Cherubino on rakastunut kreivittäreen ja piiloutuu kaappiin. Kreivin saapuessa syntyy kaaos, ja Cherubino pakenee ikkunasta.

Susanna ja kreivitär juonivat, että Cherubino pukeutuu Susannaksi, jotta hämäisi kreiviä. Susanna ja kreivitär vaihtavat vaatteita. Kreivi yrittää vietellä Susannaksi pukeutunutta kreivitärtä. Totuus tulee julki. Kreivi joutuu pyytämään anteeksi.

Lopulta kaikki päättyy sovintoon, ja hääjuhla voi alkaa.

Figaron häät on juoneltaan kevyt ja iloitteleva. Kuva Savonlinnan Oopperajuhlat.

Figaron häät -teemat

Oopperan keskiössä ovat rakkaus, mustasukkaisuus, aatelisten ja palvelijoiden valtasuhteet. Identiteettien ja roolien vaihtumiset ja nopeat juonenkäänteet kuuluvat asiaan. Kuten ooppera buffa -tyyliin sopii, Figaron häät on täynnä suhdesotkuja ja väärinkäsityksiä – aivan kuten teatterinäytelmien farsseissa.

Kenraali

En ole ennen ollut oopperan kenraaliesityksessä, joten keskustelimme etukäteen, ”himmailevat” esiintyjät ääntensä kanssa. Näin amatöörikatsojana (vaikka olemmekin käynneet keskivertoa enemmän oopperassa) emme huomanneet ”himmailun” merkkejä. 
Kenraaliharjoituksen miehitys oli sama kuin ensi-illassa. Figarona nähtiin upeaääninen Kristian Lindroos. Susannan roolin lauloi ja näytteli hienosti Iris CandelariaWaltteri Torikka esitti kreivi Almavivan roolin – ja hyvin esittikin. Kreivittärenä nähtiin Johanna Nylund, Cherubinona Elsa Angervo ja Macellinana Tuija Knihtilä. Jokainen sopi hyvin rooliinsa.

Katsoja saa olla tarkkana, että pysyy mukana Figaron häiden juonenkäänteissä. Kuva Savonlinnan Oopperajuhlat.

Musiikki ja puvustus

Koska kyse on oopperasta, musiikilla on valta-asema esityksessä. Oopperajuhlien orkesteri on huippuluokkaa. Sen ammattitaitoon voi luottaa. Orkesteria johti Andrea Sanguineti. Yllättävästi kesken oopperan, joka sai ensi-illan vuonna 1786, soittaja aloitti soittaa hiljaa haitarilla Edit Piafin kuuluisaksi tekemää La vie en rose -kappaletta, joka on sävelletty vuonna 1945 – ja tämä toistui kaksi kertaa. 

Figaron häiden puvustuksen tyyli jakaantui kolmeen, jotka olivat hyvinkin erilaiset. Alun puvut olivat kivalla tavalla harlekiinimaisia. Sen jälkeen pukujen tyyli vaihtui rokokoo-henkisiksi ja lopulta asut näyttivät siltä kuin ne olisi ostettu paikallisesta marketista. Puvustuksesta vastasi Birgit Wentsch.

Harlekiinimaiset asut korostavat Figaron häiden leikkisyyttä. Kuva Savonlinnan Oopperajuhlat.

Koska kenraaliharjoitus alkoi vasta kello 20, ja esityksen kesto oli 3,5 tuntia, loppuajasta piti oikein pinnistellä, että pysyi juonenkäänteissä, koska edellisestä Figaron häät -oopperan näkemisestä minulla oli kulunut useampi vuosi.

Olavinlinnan ainutlaatuinen ympäristö lisää esitykseen oman, mielettömän lisänsä.Jos teatterissa pidät farssinäytelmistä, Figaron häät on sinulle sopiva ooppera.  Näet Figaron häiden esitysaikataulun Oopperajuhlien sivuilta. 

Kaisa

Lue myös Madama Butterfly -oopperasta kirjoittamani arvio

Kulttuuri Teatteri

Mannerheim-museo on monelle tuntematon

Onko Mannerheim-museo tuttu? Se on Helsingin Kaivopuistossa. Museo ei ole ns. suuren yleisön museo, koska se on auki rajallisesti ja kerralla museoon otetaan vain 12 henkilöä.

Mannerheim-museo on auki pe-su klo 11–17, lisäksi kesällä myös to klo 11_17. Liput on hyvä varata ennakkoon.

Ensimmäisen kerran kävin Mannerheim-museossa joskus 12-vuotiaana Helsingin-matkan aikana. Mieleeni oli jäänyt talon ulkonäkö, lukuisat eläinten pääkallot ja tiikerintalja.

Viime vuosina oli usein ajatellut, että pitäisi mennä käymään uudestaan Mannerheim-museossa, mutta aina se oli jäänyt. Sitten museo meni peruskorjaukseen. Peruskorjaus valmistui viime vuoden lopulla. 

Marsalkka Mannerheimin kuva ottaa vastaan museon vieraat.

Tämän kevään aikana museo järjesti muutamia kierroksia, joiden aikana tutustuttiin museoon, mutta myös kuultiin, millaisia korjauksia talossa oli tehty. Sain paikan yhdelle näistä mielenkiintoisista kierroksista. 

Mannerheim-museo oli aikaisemmin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin koti vuodesta 1924 vuoteen 1951 eli kuolemaansa saakka.  Mannerheim vuokrasi talon Karl Fazerilta. Talo on valmistunut 1874. Aikoinaan taloa kutsuttiin Bomanin huvilaksi.

Museo avattiin muutama kuukausi Mannerheimin kuoleman jälkeen vuonna 1951. 

Mannerheim-museo on täynnä mielenkiintoisia tavaroita. Tämä suurikokoinen kaappi on toisessa kerroksessa. Herää kysymys, miten kaappi on aikoinaan saatu kannettua toiseen kerrokseen.

Mannerheim-museon sisustus on säilytetty lähes samanlaisena kuin se oli Mannerheimin eläessä ja asuessa talossa. Tämän ansiosta talo ei tunnu perinteiseltä museolta, vaan enemmänkin kodilta. Talossa tuntuu kuin talon asukas olisi vain piipahtamassa jossakin, jos ei ajattele nauhoja, joilla estetään vieraita koskemasta esineisiin tai istumasta väärille tuoleille.

Mannerheim-museo oli Mannerheimin koti. Tavarat ovat niillä paikoilla kuin Mannerheimin aikaan.

Tarinoita ja tavaroita

Museokierroksen aikana osallistujat pääsevät kuulemaan mielenkiintoisia tarinoita Mannerheimistä ja tavaroista.

Tiikerintalja on museon tunnetuimpia ja varmaankin kuvatuimpia esineitä. Mannerheim toi sen Aasiaan suuntautuvalta tutkimus- ja tiedustelumatkaltaan (1906–1908). Kiinaan suuntautuvan matkan hän teki ratsain.

Museon ehkä kuuluisin tavara on Mannerheimin ampuman tiikerin talja. On hyvä muistaa, että noin 100 vuotta sitten eläinten taljoihin ja pääkalloihin suhtauduttiin eri tavalla kuin nykyisin.

Mannerheimin museon kirjasto tekee vaikutuksen vierailijaan. Kirjastossa on yli 5000 kirjaa 14 eri kielellä. Kirjojen aiheina ovat mm. sotahistoria, kulttuuri, maantiede, taide, hevosurheilu ja lääketiede. Tästä voimme päätellä, että Mannerheim oli kiinnostunut laaja-alaisesti eri aiheista. Kirjojen yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Mannerheim luki ja tutki paljon keittokirjoja, oli kiinnostunut resepteistä ja siten oli vaikuttamassa myös talossa tarjottaviin ruokiin. Hänen mielestään ranskalainen keittiö oli sivistyneen talouden perusta.

Mannerheimilla oli iso työhuone. Tämä kirjoituspöytä on työhuoneessa,

Työhuoneessa on myös isot kirjakaapit.

Mannerheim ei nukkunut ylellisessä vuoteessa, kuten olisi voinut kuvitella. Hänen sänkynään toimi vaatimaton kenttävuode. Se on mielenkiintoinen ristiriita tasokkaassa ja jopa ylellisessä kodissa. Kenttävuoteessa nukkuminen oli peruja hänen sotilasurastaan ja jatkui läpi hänen elämänsä. ja palveli aikoinaan keisarillisessa ratsuväessä.

Mannerheim nukkui vaalimattomassa kenttävuoteessa.

Museossa on paljon hevosaiheisia esineitä. Tämä johtuu siitä, että Mannerheim oli taitava ratsastaja.

Museossa on paljon hevosaiheisia tauluja ja patsaita.

Museon kunniamerkkihuoneessa voi tutustua Mannerheimille myönnettyihin kunniamerkkeihin.

Mannerheimin museossa pääsee kivalla tavalla kurkistamaan marsalkan elämään. Museossa esineet ovat niillä paikoilla, joilla ne ovat olleet Mannerheimin asuessa siellä. Museo on täynnä mielenkiintoisia yk

sityiskohtia ja esineitä. Mannerheimin koti ei ollut pelkistetty, vaan se on kuin runsaudensarvi. Silti kokonaisuus on harkitun harmoninen.

Toisen kerroksen takalla on puukuori.

Oletko sinä käynyt Mannerheimin museossa? Mitä sinulle jäi mieleen?

Kaisa

Mannerheim on käynyt myös Pernajassa sijaisevassa Malmgårdin linnassa. Lue lisää Malmgårdista.

Kulttuuri Museot ja näyttelyt