Vinkkejä Tukholmaan -listalla on kahdeksan ravintola-, herkkukauppa-, majoitus- ja näyttelyvinkkiä. Poimi niistä mieleiset seuraavalle Tukholman-matkallesi.
Pas d’Art
Jos Bibliotekgatania pitkin kävelee, ei voi olla huomaamatta Pas d’Art -ravintolaa.
Bibliotekgatanilla oleva Pas d’Art -ravintolassa on ripaus pariisilaista henkeä. Söin joulun välipäivinä siellä kukkoa viinissä eli coq au vin -annoksen, jossa oli kananrintafilettä (listassa oli maininta kanankoivesta, mutta filettä se oli) punaviinikastikkeen, pekonin, herkkusienien, pikkusipulien ja perunamuusin kanssa. Reilunkokoinen annos maksoi 325 SEK eli noin 28 e ja oli hintansa arvoinen.
Coq au vin -annokseni.
Bobergs Matsal
NK-tavaratalon ylimpään kerrokseen avattiin elokuussa 2024 tasokas Bobergs Matsal, joka on yksi huippukokki Tommy Myllymäen ravintoloista. Tommy Myllymäen isä on suomalainen, ja Tommy puhuu vähän suomea. Hän on Ruotsissa kuuluisa, hän on kirjoittanut kirjoja, osallistunut paikalliseen TTK-ohjelmaan jne.
Tommy
On ilahduttavaa, että tavaratalon sisältä löytyy tasokasta ruokaa tarjoileva ravintola.
Taannoisella Viking Linen mediamatkalla nautin helmikanaa. Se oli yksi parhaista, ellei paras, kana-ateria, jonka olen koskaan syönyt. Kanan liha oli suussasulavaa ja se kastike oli jotain käsittämättömän hyvää.
Jos Bobergs Matsalin hintataso ylittää kipukynnyksesi, NK:n ylimmässä kerroksessa, aivan Bobergs Matsalin vieressä on Bobergs Smörrebröd -ravintola, joka edustaa omalla-rahalla -tasoa.
Basta
Basta-ravintolassa on paljon katsottavaa.
Åhlens-tavaratalon yläkerrassa oleva Basta-ravintola on italialaishenkinen. Sen sisustus on herkullisen värikäs, elämäniloinen, katsottavaa riittää joka puolella. Nautimme täällä Tallink Siljan mediamatkalla pastaa, risottoa ja pitsaa – kuka mitäkin, Kaikki kehuivat tarjottavia. Hintatasoesimerkkejä: pitsat 189–255 SEK eli noin 16–22 e, pastat 215–245 SEK eli 18–21 e.
Basta-ravintolassa nautin punajuuririsoton. Herkkua oli.
Basta-ravintolan alkupalat.
Eataly
Eatalyn sisääntulon huomaan helposti.
Bibliotekgatanilla oleva Eataly on italialaisen ruuan ystävien kokoontumispaikka. Sieltä löytyy kahvila, herkkukauppa, kokkikoulu ja toisessa kerroksessa oleva ravintola. Pieni pala Italiaa ihan Tukholman ydinkeskustassa. Kannattaa ainakin piipahtaa aistimassa ja fiilistelemässä.
Eataly-ravintolan näkymä.
Vete-Katten
Lähes 100-vuotias Vete-Katten -kahvila on todellinen klassikko, joka löytyy Kungsgatanilta, läheltä Scandic Grand Central -hotellia. Sokkeloinen, monesta huoneesta muodostunut kahvila on lähes aina täynnä. Leivonnaiset ovat herkullisia. Avoinna ma–pe klo 7.30–20.00 ja la–su klo 9.00–19.00.
Vete-Katten -kahvilan pullat ovat kuin kotona tehtyjä.
Amaretti Virginia
Amaretti Virginia -herkkukauppa on vanhassa kaupungissa.
Italialaisia herkkuja löytyy pikkuruisesta Amaretti Virginia -herkkukaupasta, joka on Tukholman vanhassa kaupungissa. Osta ainakin italialaisia keksejä / pikkuleipiä, joita myydään mm. kauniissa peltirasioissa (niissähän voi myöhemmin säilyttää muita herkkuja).
Amaretti Virginia -kaupan hyllyt ovat täynnä kauniita peltipurkkeja, jotka kätkevät sisäänsä italialaisia herkkuja.
Majoitus
Scandic Grand Central -hotellin Superior-huoneessa oli hyvin tilaa.
Scandic Grand Central -hotelli on todella hyvällä paikalla (Kungsgatan 70 ) muutama sata metriä keskusasemalta, josta lähtevät ja tulevat lentokenttäjunat ja -bussit, samoin laivaterminaaleista lähtevät bussit tulevat ja lähtevät tuolta. Myös kauppakadut ovat kivenheiton päässä Grand Centralista. Hotellin aamiainen on maukas ja palvelu hyvää.
Hotellin hintataso on kohtuullinen, varsinkin jos seuraa tarjouksia.
Scandic Grand Central -hotellin aulassa on myös työskentelytiloja.
Kuninkaalliset hatut
Kuninkaanlinnan kivijalassa oleva Livrustkammaren-museron Hatt Couture -näyttely esittelee kuninkaallisia hattuja. Kompaktissa näyttelyssä vierailija voi nähdä kuninkaallisten hattuja ja hiuskoristeita 1950-luvulta 2000-luvulle. Kuninkaalliset osallistuvat lukuisiin tilaisuuksiin, joissa vaaditaan etikettipukeutumista. Useissa päivätilaisuuksissa se tarkoittaa myös hattujen käyttöä.
Hatut kuuluvat olennaisesti kuninkaallisten pukeutumiseen jo lapsesta saakka.
1950-luku oli hattujen vuosikymmen, jolloin käytettiin paljon perinteisiä hattuja, turbaaneja jne. Nykyisin nuoret kuninkaalliset saattavat korvata hatun lähinnä hiuskoristetta muistuttavalla ”hatukkeella”.
Prinsessa Christina on suosinut perinteisiä hattuja.
Näyttelyssä nähdään samoja hattuja myös valokuvissa.
Näyttelyssä prinsessa Christinan hatut edustavat perinteistä, hienostunutta tyyliä, ja prinsessa Sofian nykyaikaista tyyliä.
Prinsessa Sofian hatut ja hatukkeet edustavat 2000-luvun nuorten kuninkaallisten tyyliä.
Näyttely on auki syksyyn 2026 saakka. Avoinna ti–ke klo 11–17, ke klo 11–20 ja to–su klo 11–17.
Kaipaatko lukemista jouluksi tai onko vielä lahjakirjat ostamatta? Tässä vinkkejä eri genreistä.Millaista lukemista jouluksi sinä haluaisit?
Romaanit
Oliver Norekin Talven soturit (Otava) on menestysromaani, joka on valloittanut maailmaa. Ranskalainen Norek kertoo Suomen talvisodasta ja sen todellisesta sankarista, maanviljelijä Simo Häyhästä. Kirjassa kerrotaan, miten suomalaiset pärjäsivät taistelemalla hyytävän kylmissä olosuhteissa suurta Neuvostoliiton armeijaa vastaan, millainen on suomalainen sisu. Kirja on kunnianosoitus kaikille talvisodan sankareille ja ennen kaikkea Simo Häyhälle, ”valkoiselle kuolemalle”. Häyhän uroteot ja tarkka-ampujantaidot avautuvat lukijalle.
Vaikka en yleensä ole sotakirjojen ystävä, tässä ajassa tämä kirja on erittäin mielenkiintoinen. Se suorastaan imaisi mukaansa. Ystäväni oli suositellut kirjaa minulle. Ensin epäilin, että tämä ei ole ”minun juttuni”, että kirja on täynnä raakuutta. Muutamien ”palopuheiden” jälkeen tartuin kirjaan – onneksi. Kirja on inhimillinen, koskettava tarina Simo Häyhästä nuoruusvuosista vanhuuteen. Kirja jättää jäljen mieleen.
Screenshot
Thomas Schlesserin Monan katse (Otava) on lämminhenkinen tarina nuoren Monan ja hänen isoisänsä yhteisestä harrastuksesta. Mona on sokeutumassa. Isoisä haluaa näyttää hänelle 52 taiteen merkkiteosta, jotta ne piirtyisivät Monan muistiin taiteen ja maailman kauneudesta. Joka viikko koulun jälkeen Mona ja isoisä käyvät katsomassa yhden taulun pariisilaisissa museoissa. He katsovat taulua tarkkaan ja sen jälkeen keskustelevat taulusta ja sen tunnelmista. Kirja on lämminhenkinen ja inspiroiva. Tämän kirjan myötä tuli ajatus, että miten tärkeää on pysähtyä ja viipyillä taulun edessä ja aistia sen tunnelmia eikä vain ”juosta” taideteosten ohi. Kaiken lisäksi tämä kirja synnytti ajatuksen, että haluaisin nähdä Pariisissa nämä kaikki 52 taulua. Osan olen nähnyt aikaisemmin, mutta en ole jäänyt viipyilemään niiden luona.
Screenshot
Juha Itkosen Huomenna kerron kaiken (Gummerus) on tarina Lassesta ja Marjasta, jotka nuoruudessa olivat hetken rakastavaisia. Sitten elämä erotti heidät. Vuosikymmenten jälkeen Lasse pitää antikvariaattia, johon Marja tulee. Siitä alkaa kahden yksinäisen uusi elämänvaihe. Tarttuuko Lasse tilaisuuteen ja kertoo tunteistaan vai päästääkö hän onnensa ohi?
Viipyilevä kerronta sopii hyvin tarinan luonteeseen.
Screenshot
Antti Heikkisen ja Laura Malmivaaran Pelkkää hyvää (Otava) kertoo väsähtäneestä laulajasta, joka tulee Nilsiään keikalle. Tämän vuoksi paikallinen free-toimittaja haluaa haastatella laulajaa paikallislehteen. Alku sujuu korrektisti ja ehkä vähän tahmeasti. Lopulta toimittaja alkaa kysellä ”ikäviä”: miksei laulaja ole saanut kutsua Vain elämää -ohjelmaan ja muita uraan liittyviä seikkoja. Haastattelu käydään paikallisessa baarissa, juomia kuluu kiihtyvään tahtiin. Mitäs siitä seuraa?
Riemastuttavan hauska ja mukaansatempaava kirja. Lukijoina Antti Heikkinen, Laura Malmivaara, Marja Packalén ja Aimo Räsänen, kaikki aivan huikeita. Viihdyttävä kirja, jonka teksti herää eloon kuuntelun myötä.
Screenshot
Alex Schulmanin uusin 17. kesäkuuta (Nemo) kertoo Vidarista, joka on irtisanottu opettajan työstään, koska koulussa tapahtui välikohtaus, johon Vidar sekaantui. Vidar löytää lapsuusperheen vanhan kesäasunnon puhelinnumeron. Hän soittaa numeroon, ja puheluun vastaa Vidarin kuollut isänsä. Hän on siirtynyt vuoteen 1986 ja päivä on 17.6. Vidar alkaa selvittää, mitä tuona päivänä tapahtui. Kaikki pienetkin yksityiskohdat saavat merkityksen. Millaisen salaisuus paljastuu?Alex Schulmanin tapa kietoa tarinaa on aina kiinnostava.
Screenshot
Elämänkerrat
Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin taistelu -kirjan (Deadline Kustannus) on Vera Miettisen kirjoittama. Kirjassa kerrotaan, miten Kaisa Liskistä tuli kiinteistökuningatar, menestynyt kiinteistönvälittäjä, joka tarpoi koko ajan veloissa, miten rahat eivät riittäneet. Televisio-ohjelmista sai kuvan Kaisa Liskin glamouria ja ylellisyyttä olevasta elämästä. Mutta mikä olikaan totuus?
Kirjassa käydään läpi taustoja, mitä oikeudenkäynneissä tapahtui. Rikostoimittajana tunnettu Vera Miettinen on käynyt läpi tiheällä kammalla oikeudenkäyntiaineiston ja jututtanut asianomistajia.
Kirjan luettuani olin hämmentynyt, mihin ne kaikki rahat hupenivat, miksi tilanne ajautui tuollaiseksi.
Screenshot
Sauli Miettisen Muska (Like) on ilmestynyt jo kolme vuotta sitten, mutta vasta tänä syksynä kuuntelin kirjan.
Kirja kertoo Muska Babitzinin tarinan, hänen elämänvaiheensa rockarina, miten hän nousi suosioon 1970-luvulla, miten elämään tuli myös muuta. Musiikin lisäksi Muska on tehnyt bisnestä mm. vaatemaahantuojana ja tuonut puolisonsa Hannu Salakan kanssa ulkomaisia artisteja Suomeen esiintymään. Kirjassa käydään läpi myös Babitzinien suvun vaiheita ja muiden sisarusten elämää.
Mielenkiintoinen kirja, vaikka ei olisikaan Muska-fani.
Screenshot
Elina Saksalan Eija Ahvo – Elämän sain soimaan (Booknet) on myös julkaistu jo kolme vuotta sitten. Kuuntelin tämän vasta tänä syksynä. Kirjan lukevat Eija Ahvo ja Eijan hyvä ystävä ja kollega Susanna Haavisto. Lisäksi Eija välillä laulaa pieniä pätkiä, mikä antaa kirjan kuuntelulle kivan lisän.
Kirjassa käydään läpi Juankoskelta kotoisin olevan Eijan elämää lapsuudesta nykyaikaan. Monet muistavat Eijan telkkarin Soitinmenoista, mutta Eija on tehnyt paljon muutakin: näytellyt teatterissa, levyttänyt, kouluttanut, ohjannut jne.
Screenshot
Johanna Elomaan kirjoittama Noora Hautakangas – huijarisyndroomasta huolimatta -kirja (Bazar) kertoo Noora Hautakankaan tien Miss Suomesta ja media-alan töistä Relove-ketjun mestyneeksi yrittäjäksi, hänen epävarmuudestaan, itsensä vähättelystä ja huijarisyndroomasta. Noora Hautakangas on yllättävän avoin työriippuvuudesta, riittämättömyyden tunteesta ja ihmissuhteiden haasteista. Kuva Noora Hautakankaasta muodostuu inhimilliseksi, ja kirja saa lukijan sympatiat. Mielenkiintoinen kasvutarina, jonka Johanna Elomaa on saanut välitettyä lukijoille.
Screenshot
Räppäri Cheek on jättänyt lavat, mutta hän on edelleen mielenkiintoinen henkilö. Oskari Saari ja Jare Henrik Tiihonen(Cheek) kirjoittivat yhdessä JHT – Missio vai mielenrauha -kirjan (WSOY). Varmaan monet ovat olleet kateellisia Cheekin menestykselle, mutta harva on tiennyt, mitä menestyksen takana on. Kirjassa todetaan ”Se mikä on hyväksi menestymiselle, on usein haitaksi mielelle”.
Menestyksen hulluina vuosina Cheek vältteli menemistä kauppaan. Hän oli lähes maaninen. Menestyksen hinta oli kova. Kun Cheek lopetti esiintymiset vuonna 2018, Jare Tiihosen piti kohdata itsensä ja alkaa rakentaa elämäänsä uudestaan.
Yllätyin, miten avoimesti Jare Tiihonen kertoo ongelmistaan.
Screenshot
Satu Silvon yhdeksän elämää (WSOY) on Annika Holmbergin kirjoittama kirja piirtää mielenkiintoista kuvaa Satu Silvon elämästä. Satu Silvo on kuuluisa näyttelijä, entinen ravintoloitsija, esiintyjä jne. Satu on saanut kokea menestystä, avioeron, rinneonnettomuuden, vastoinkäymisiä ravintoloitsijana jne. Satu Silvo on kuin kissa, jolla on yhdeksän elämää.
Kuuntelin kirjan. Satu Silvo itse lukee tekstin, ja se antaa kirjan sisällölle lisää syvyyttä ja mielenkiintoa.
Screenshot
Feel Good
Jenny Colganin Täydellisen joulukirjan metsästys (Gummerus) kertoo, miten Mirren alkaa etsiä vakavasti sairaan isoäitinsä Violetin lempikirjaa, joka on käsin kuvitettu. Etsintä vie Mirrenin Lontoon antikvariaateista Edinburgiin. Matkalla hän tapaa Theon, joka on saanut tehtäväkseen etsiä tuota samaa kirjaa. Löytyykö kirja ja löytääkö sen Mirren vai Theo?
Kirja on lämminhenkinen tarina, jonka aikana pääsee rentoutumaan.
Jouluvallankumous (Storytel) on Elina Kilkun ääni- ja e-kirja, lukijana Heljä Heikkinen. Annin pahvilaatikkotehdas on ongelmissa. Annin oma elämäkään ei kukoista, ja joulu on tulossa. Anni päättää tehdä elämästään romanttisen jouluelokuvan – tai ainakin elää joulukuun ajan sen tyyliin tekemällä itselleen joulukalenterin. Matkaan tulee pieni annos romantiikkaa ja bisnessijoittaja. Lopputuloksena on pahvilaatikkotehtaassa vietetty joulu vailla vertojaan.
Juoni on arvattavissa, mutta niinhän jouluelokuvissakin on. Pääasia, että lukijalla on hyvä mieli.
Screenshot
Dekkarit
Petja Lähteen Terhi Nuora -sarjan kolmas osa on Kolme kärkeä (Gummerus). Kirja alkaa, kun miehen ruumis ajautuu Marjaniemen uimarantaan. Uhrista löytyy jälkiä kuristamisesta, joten kyseessä on murha. Uhri on syrjäytynyt nuori mies. Terhi Nuora alkaa selvittää tapausta. Onko kyse sarjamurhaajasta, sillä pääkaupunkiseudulla on kadonnut vastaavassa tilanteessa olleita henkilöitä.
Kirja tempaa mukaansa. Siinä ei ole liian raakoja kohtauksia.
Screenshot
Johanna Tuomolan Tummissa vesissä (Storytel) aloittaa uuden Noora Nurkka -sarjan. Noora on rikosylikonstaapeli, joka jättää työnsä keskusrikospoliisissa henkilökohtaisten syiden vuoksi. Hän muuttaa Lohjalle isänsä luo ja aloittaa työt paikkakunnan poliisilaitoksella.
Lohjajärven rannalta löytyy naisen ruumis. Noora Nurkka ryhtyy rikoskomisario Pentti Litmasen ja muun ryhmän kanssa selvittämään rikosta. Psykologinen trilleri imaisee mukaansa.
Kirjan lukee Antti L J Pääkkönen.
Screenshot
Anu Ojalan Tarkka-ampuja (Gummerus) on Ronja Jentzsch -sarjan 4. osa, jossa Ronja on siirtynyt Rovaniemen poliisin huumeryhmään. Jääkäriprikaatissa räjähtää ja räjähdyksessä kuolleen varusmiehen jäämistöstä löytyy huumeita. Tämän jälkeen junan alle jää nuori nainen. Ensin näyttää siltä, että kyse on itsemurhasta, mutta vähitellen näyttää muulta kuin itsemurhalta. Kietoutuvatko nämä kaksi kuolemaa toisiinsa?
Tiivistunnelmainen kirja vie mennessään.
Screenshot
Marja Aarnipuron Sininen ruusu -kirja aloittaa Aarnipuron uuden dekkarisarjan. Kirjoitan tästä lisää lähipäivinä ja samalla saatte katsottavaksenne kirjailijan videohaastattelun.