Pääkaupunkiseudun museoissa on nyt mielenkiintoisia näyttelyitä. Niihin on turvallista mennä, koska kaikissa paikoissa on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisuuteen.
Vincent van Goghin varhaistuotantoa
Didrichsenin taidemuseo täyttää tänä vuonna 55 vuotta. Sen kunniaksi museossa avautui Vincent van Goghin (1853-1890) Tie taiteilijaksi -näyttely, joka keskittyy lähinnä taiteilijan varhaistuotantoon eli piirroksiin.
Kirkossa vuodelta 1882.
39 piirrosta keskittyvät lähinnä maalaisväestön kuvaukseen, arkisten askareiden ja maisemien ikuistamiseen.
van Goghilta puuttui perinteinen taidemaalarin koulutus, vaan hän harjoitteli piirrustuskurssikirjojen avulla. van Gogh oli sitä mieltä, että piirtäminen oli kuvantekemisen perusta, jonka jälkeen maalaaminen on mahdollista, kuten näyttelyn lehdistötiedotteessa todetaan.
Ompeleva nainen vuodelta 1881.
Näyttelyn joissakin piirroksista näkee, että ne ovat alkutaipaleelta, jolloin taito ei ollut vielä hioutunut.
Näyttelyssä on mukana myös kaksi öljyvärityötä, joista toinen, Katu, Auvers-sur-Oise (1890) on Suomen ainoa van Gogh. Tämä taulu kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.
Katu-maalaus on lainattu Ateneumin taidemuseosta.Vincent van Goghin omakuva vuodelta 1887 on lainassa Kröller-Müller -museosta.
Espoon Modernin taiteen museossa on perusnäyttelyiden lisäksi esillä leikkisiä eläinhahmoja.
Eläinhahmojen tekijöinä on keramiikkataiteilija Michael Schilkin (1900–1962) ja näyttelyn pelkistetyn ympäristön luoneen nykytaiteilija Lotta Mattilan uusia eläinveistoksia.
Hurmaannuin eläimiin täysin. Ne tuntuvat olevan läsnä. Katsokaa myös veistosten upeita pinnoituksia.
Pääosin kauppaneuvos, keräilijä Kyösti Kakkosen kokoelmaan perustuva näyttely on esillä Bryk & Wirkkala -katseluvaraston yhteydessä. Kannattaa katsastaa samalla myös Bryk & Wirkkalan työt katseluvarastossa.
Hotelli Marski by Scandicin Marskin Galleriassa on esillä Emmi Granlundin Lavender Car -kuvataidenäyttely.
Emmi Granlund on monialainen taiteilija, joka tekee myös musiikkia. Galleriassa kuuluva musiikki on hänen säveltämäänsä ja tulkitsemaansa. Yhdessä taulujen kanssa ne luovat positiivisen tunnelman. Hän on myös sisustusarkkitehti, jonka vahvuutena on myös tunnelman luominen tiloihin.
Kutsuvierastilaisuudessa Emmi Granlund kertoi, että hän haluaa tuoda katsojille onnellisuutta ja hyvä oloa energisoivilla ja abstrakteilla maalauksillaan.
Hänen taidetta on ollut esillä näyttelyissä New Yorkissa, Los Angelesissa, Nashvillessa ja Minneapolisissa.
Lavender Car -näyttelyn tauluissa toistuvat laventeliset värisävyt.
Syyskuun alussa starttasi myös Marski Pop Up Studio, jossa on myynnissä muun maussa Emmin taideprinttejä 25.9. saakka.
Taulussa on teksti, jota meidän jokaisen olisi hyvä noudattaa.
Lavender Car -näyttely on avoinna 31.10.2021 saakka. Hotelli Marski by Scandic sijaitsee Mannerheimintie 10:ssä, Helsingissä.
Taiteilijaprofessori, tanssija, koreografi, taiteilija, laulaja ja Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari – kaikkea tätä ja paljon muuta on Jorma Uotinen.
Jorma Uotinen oli saanut useita kertoja pyynnön kirjoittaa muistelmansa. Hän oli aina vastannut, ettei ole muisteluiässä. Kun sitten tietokirjailija Sauli Miettinen oli halunnut kirjoittaa Jormasta kirjan, tämä suostui. ”Kyse on elämänkerrasta, ei muistelmista. En halunnut omaelämänkertaa, koska olisin ollut valikoiva, jolloin sivuja olisi ollut ehkä 100”, Jorma Uotinen totesi kirjan julkistamistilaisuudessa.
Jorma Uotisen kirjan julkistamistilaisuus alkoi Jorman kahdella ranskalaisella chansonilla.
Sauli Miettinen on kiinnostunut julkisuuden vaikutuksesta ihmisiin. Ennen Jorman kirjaa hän on julkaissut Marlene Diedrich – nainen ja tähti- ja Uskomaton Aira Samulin -teokset.
”Elämä on täynnä valintoja, sattumia. Tässä kirjassa sattuma on läsnä, kun koreografi Carolyn Carlson kutsuttiin Suomeen. Toinen sattuma oli, että näin lehdessä Jormasta kuvan, jossa oli myös kirjoittamani Marlene Diedrich -kirja. En tiedä, oliko hän lukenut sen vai oliko se rekvisiittaa. Otin yhteyttä Jormaan. Olimme joskus nähneet, mutta emme tunteneet toisiamme”, kertoi Sauli Miettinen kirjan synnystä.
Jorman elämänkertaan liittyvä työ alkoi pari vuotta sitten tutustumalla Jorman sekalaiseen arkistoon. Jormasta on vuosien aikana julkaistu kilometrikaupalla juttuja, joiden arkistointi oli retuperällä. Sauli järjesti Jorman arkiston. Sauli hämmästeli arkiston sekaisuutta, koska Jorma Uotinen muuten on niin säntillinen, koti on järjestyksessä jne.
”Kirjoitin kaiken koneelle, vaikka tiesin, ettei kaikki päädy kirjaan. Olen ennen kaikkea tutkija, en niinkään tarinankertoja. Olen ylpeä kirjan lopussa olevasta Jorman taiteellisen työn luettelosta, jonka laadin. Se on todella kattava”, Sauli sanoi.
Sauli Miettinen (oik.) teki suuren työn kirjoittaessaan kirjan Jorma Uotisesta.
Kirjan tarina etenee taiteellisen työn kautta lomittuen yksityiselämään. Sauli Miettinen haastattelli lukuisia henkilöitä: Jorman ystäviä ja kollegoita.
Kun Saulilta kysyttiin, mikä työssä oli hankalinta, hän vastasi, että itse Jorma. Kun Sauli kysyi Jormalta, voiko hän kysyä, Jorma oli vastannut, että voi kysyä, mutta hän ei välttämättä vastaa.
Porista Pariisiin
Jorma kertoi, että lapsesta saakka hänellä on ollut palo teatteriin ja esiintymisenhalu. Hän pestautui Porin teatterin lapsiavustajaksi. 15-vuotiaana hänen elämäänsä tuli tanssi, ja teatteri jäi taka-alalle. Porilaisen balettikoulun jälkeen hän pyrki Kansallisbaletin balettikouluun.
”Ilmeisesti siellä oli kova pula miestanssijoista, koska minut otettiin sisään heti lakkiaisten jälkeen”, totesi Jorma.
Kun Carolyn Carlson sitten kutsuttiin Helsinkiin vierailijaksi ja tämä ilmoitti haluavansa Jorman ryhmäänsä, edessä oli muutto Pariisiin.
”Lähdin Pariisiin tanssijana ja palasin 5 vuoden jälkeen taitelijana”, kiteytti Jorma Pariisin-vuosiaan.
Suomeen palattuaan hän alkoi vetää Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmää. Vähitellen hänellä oli mahdollisuus laajentaa myös ohjaamiseen. Mm. Cats-musikaali ja Piaf Piaf olivat Jorman ohjaamia. Piaf Piafia hän pitää yhtenä lempiteoksistaan.
”Koreografina odotan, että antaessani idean, tanssija antaa siihen oman panoksensa. Tämä oli uutta 1980-luvulla”, Jorma tiivistää.
Kaupunginteatterin jälkeen Jorma valittiin Kansallisbaletin johtajaksi. Silloin vastustajat olivat sitä mieltä, että Jorma ”tappaa klassisen baletin”. Toisin kuitenkin kävi: monet Jorman valitsemat teokset ovat edelleen baletin ohjelmistossa. Baletinjohtajana hän aloitti myös uudenvuodenaaton balettigaalat. Jorma on harmissaan, etteivät hänen seuraajansa jatkaneet näitä suosittuja gaaloja.
Koko kansan Jorma
2000-luvun alussa Jorman ”oli tärkeää löytää toinen esittämisen tapa, kun aktiivikausi tanssijana on ohi. ”. Elämä oli myllerryksessä: työ baletinjohtajana oli loppu, samoin pitkä suhde Helena Lindgrenin kanssa. ”Kysyin itseltäni, tarvitaanko minua vielä”, muisteli Jorma tuntojaan.
Ja tarvittiinhan Jormaa: Kuopio Tanssii ja Soi tarvitsi festivaalijohtajaa. ”Se oli hieno tarjous siihen elämänvaiheeseen”, tunnusti Jorma. Kuopiossa vierähti 18 vuotta.
Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman myötä Jormasta tuli tuttu koko kansalle. Jopa pienet pojat pysäyttelevät Jorman kadulla ja pyytävät nimmaria tai sanovat ”ei huono”. Sunnuntaina alkaa 13. kausi TTK:ta. Jorman mielessä TTK:ssa on paljon positiivista energiaa, ja hän nauttii sen tekemisestä.
Tanssii Tähtien Kanssa -tuomarit Vappu Pimiä haastateltavana 13. TTK-kauden lehdistötilaisuudessa.
”Suuressa kuvassa olen tyytyväinen elämääni. Minun on täytynyt elää niin kuin minun pitänyt elää. Elämäni on ollut intensiivistä”, totesi 70 vuotta täyttänyt Jorma julkkistamistilaisuudessa.
Kirja
Mitä mieltä olen Sauli Miettisen kirjoittamasta Jorma Uotinen -kirjasta? Luin kirjan viikonlopun aikana. En malttanut jättää kirjaa kädestäni.
Lyhyesti sanottuna: yli 500-sivuinen kirja on kulttuurihistoriallinen. Se antaa kattavan kuvan taitelija Jorma Uotisen työstä ja tinkimättömyydestä. Kirja piirtää henkilökuvaa taiteilijasta, jolle työ on tärkeintä.
Jos joku ajattelee tarttua kirjaan siksi, että sieltä löytyisi ”mehukkaita” yksityiselämän käänteitä, hän ehkä pettyisi. Lehdissä on jo vuosia sitten käsitelty Jorma Uotisen seksuaalinen suuntautuminen ja yleiselo Helena Lindgrenin kanssa. Yksityiselämää kirjassa on käsitelty maltillisesti, mutta kuitenkin rehellisesti, sopivan avoimesti. Kirjaa lukiessa ei tule tunnetta, että ihan kaikkea yksityiselämän käänteitä en olisi halunnut tietää.
Kaisa
Kirjan on julkaissut Otava, ja se on saatavana myös äänikirjana.
