Rakkauden tekoja -monologissa Anne Nielsen muuttuu kuvanveistäjä Laila Pulliseksi. Huikea esitys vie tunteesta toiseen.
Mainos / lippu saatu / Teatteri Vantaa
Monologin teksti on kirjoittanut Jean Ramsay. Koska kyse on Laila Pullisen lapsesta, Rakkauden tekoja antaa laajemman kuvan ikonisen kuvanveistäjään kuin on syntynyt hänestä kirjoitetuista lehtiartikkeleista. Monologissa käsitellään Laila Pullisen rakkauksia, lapsen syntymään liittyviä ongelmia, äitiyttä, naistaitelijan asemaa, naiseutta, taidetta ja luontosuhdetta. Teksti piirtää mielenkiintoisen, intohimoisen, pelkäämättömän, sydämellisen, ehdottoman ja jopa ristiriitaisen henkilökuvan Laila Pullisesta. Jean Ramsay ei ole tehnyt äidistään siloteltua kuvaa, vaan avoimen, vahvan, määrätietoisen, jolla on myös huumorintajua. Tekstissä Jean Ramsay on kuvannut myös oman syntymänsä.
Rakkauden tekoja -tekstin ja Anne Nielsenin ammattitaidolla Laila Pullinen herää eloon. Koko esityksen ajan Anne Nielsenin lataus ja tulkinta ovat vahvoja. Hänen läsnäolonsa aistii katsomoon.
Kun Anne Nielsen on sujahtanut Laila Pullisen haalariin (oikeasti Pullisen haalari), hänestä tuli Laila Pullinen – hän ei vain esitä Pullista, vaan muuttuu Pulliseksi. Hänessä on oikeaa räiskyvyyttä, herkkyyttä ja vahvuutta, jota rooli vaatii. Koska katsojat ovat ihan lähellä, näyttelijän ammattitaito, pienet eleet ja katseet tulevat iholle, vievät katsojan mukaansa ja saavat ajoittain jopa liikuttumaan.
Väkevä esitys teki suuren vaikutuksen ja valotti taiteilija Laila Pullisen ajatusmaailmaa.
Koska esitys on ateljeessa, tunnelmasta tulee intiimi, on kuin me katsojat olisimme kurkistelemassa Pullisen yksityisiin hetkiin.
Osku Heiskanen vastasi taitavasta ohjauksesta. Esitys on Teatteri Vantaan ja Laila Pullisen säätiön yhteistuotanto. Esityspaikkana on aito ympäristö eli Laila Pullisen ateljee Nissbackan kartanon puistossa Vantaalla. Ateljeessa on 45 katsojapaikkaa. Lippujen hinnat: peruslippu 45 e, eläkeläiset 42 e ja opiskelijat 35 e.
Monologia esitetään kesäkuussa ja jälleen elokuussa; katso tulevien Rakkauden tekoja -monologin esitysajat Teatteri Vantaan sivuilta.
Anne Nielsenin haastatteluvideo
Rakkauden tekoja -monologin jälkeen haastattelin Anne Nielseniä. Videolla hän kertoo mm. monologin synnystä (kllikkaa videon oikeassa alareunassa olevaa nuoliparia, niin saat videon näkymään isompana)..
Karkkila on länsiuusimaalainen pikkukaupunki, jonka historiaan kuuluu olennaisena osana Högforsin ruukkialue.
Karkkila on minulle periaatteessa tuttu kaupunki, koska meillä oli joskus aikoinaan siellä mökki useita vuosia. Koska tästä ajasta on vuosia, pyysin ystävääni Leenaa paikallisoppaaksi esittelemään Karkkilaa. Tuon päivän aikana huomasin, että tunsin Karkkilasta lähinnä torinseudun – ja se on vain ripaus Karkkilasta.
Vaikka olin viettänyt lukuisia kesiä Karkkilassa, en ollut koskaan käynyt yhdelläkään Karkkilan koskista.
Perjantaisin torille ja kahville
Pirttikahvila on auki perjantaisin klo 9–12.
Karkkilassa on vain yksi toripäivä viikossa ja se on perjantai. Silloin paikalliset ja lähialueen ihmiset tulevat toriostoksille ja tapaamaan tuttujaan tai viereiseen Pirttikahvilaan kahville. Seurakunnan pyörittämä Pirttikahvila on todella suosittu. Siellä saa ostaa vapaaehtoisten leipomia leivonnaisia ja rahat menevät diakoniatyön hyväksi. Hinnat ovat ainakin helsinkiläisestä näkökulmasta katsottuna edulliset. Pirttikahvila toimii ympäri vuoden vain perjantaisin klo 9–12 välisen ajan. Ajoittain siellä järjestään myös teemakahviloita.
Karkkilan kirkko on torin vieressä.
Karkkilassa kaikki on lähellä.
Högfors
Karkkilasta ei voi puhua ilman Hörforsia. Högforsin historia kietoutuu Karkkilan syntyyn ja kehitykseen, koska Högforsin ruukin synty toi Karkkilan teollisen perusta.
Ilman Högforsia ei olisi nykyistä Karkkilaa. Ruukin historiaan voi tutustua valokuvanäyttelyssä.
Kulonsuonmäen rautamalmiesiintymä löydettiin 1810–1820 -luvuilla. Rautakaivos perustettiin sata vuotta ennen Suomen itsenäisyyttä. Kaivoksen malmia varten rakennettiin masuuni vuonna 1820. Ruukki sai nimekseen Högfors. Sen ympärille alkoi kasvaa Karkin kylä, josta myöhemmin tuli Karkkila ja kaupunki.
Patruuna Josef Bremerin aikana (1836–1874) rakennettiin ruukinkartano. Tuotekehityksen myötä markkinoille tuli patoja, pannuja, silitysrautoja, hautaristejä jne. 1900-luvun alussa yhtiö alkoi valmistaa lämpöpattereita ja keskuslämmityskattiloita.
Ruukin alue on kaunista seutua luontoreitkeilyyn.
Högfors on ollut tärkeä työllistäjä Karkkilassa. Sotien jälkeen Högfors työllisti peräti 1800 henkilöä.
Högfors ei ole vain historiaa, sillä yrityksen valimo toimii edelleen.
Karkkilan historiallinen ruukkimiljöö on Karjaanjoen varrella ja on kaupungin tärkein nähtävyys.
Högfors ja Karkkila kietoutuvat toisiinsa tiiviisti. Yhtiön perinne näkyy eri alueilla persoonallisista puistonpenkeistään kaupunginosien asuinalueisiin: tehtaan johtajat asuivat eri alueella kuin tehtaantyöntekijät.
Hörforsin ruukin historiaan voi tutustua pienimuotoisessa valokuvanäyttelyssä, joka on Ala-Emalin läheisyydessä.
Minulle Högfors on aina ollut tuttu ”Högfors-amme ilonamme” -mainoslauseesta. Muistatko sinä tuon lauseen? Tarkistin asian tekoälyltä, ja se vahvisti, että yhtiö käytti mainoslausetta 1960–1970 -luvuilla.
Ala-Emalissa voi kuvauttaa itsensä Högforsin istuma-ammeessa.
Ala-Emali
Ala-Emalissa on muutama kauppa.
Koska ruukkialue ei ole nykyisin kokonaan tehtaan käytössä, aikoinaan tyhjiksi jääneitä tiloja on korjattu ja muutettu uusiokäyttöön.
Ala-Emali on nykyisin saanut uuden elämän, kun rakennusta korjattiin ja sinne muutti maailmankuulun, palkitun elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen omistama Kino Laika. Ala-Emalista löytyy myös rento ravintola, muutamia kauppoja, joogasali jne. Ala-Emalista tuli kaupungin kulttuuri- ja tapahtumakeskus.
Kino-Laika löytyy Ala-Emalista.
Fagerkullan työläismuseoalue
Hörforsin työläiset asuivat Fagerkullassa. Alueen historia ulottuu 1800-luvulle. Taloista on pidetty hyvää huolta. Siellä on kiva käyskennellä ja katsella taloja kuvitella, millaista elämä on ollut 100 vuotta sitten.
Entisen kartanon alueelta löytyy mm. Tehtaanhotelli.
Kartanon alue
Tehtaan johtajat ja päälliköt asuivat lähellä työpaikkaansa, mutta kuitenkin sopivan kaukana tehtaan melusta. Näin asuinalueet kuvastivat ruukin hierarkiaa. Johtajien ja päälliköiden asuinalue rakennettiin Josef Bremerin aikana. Patruunan kartanon ympärillä oli puisto ja erilaisia talousrakennuksia ja palvelijoiden tiloja. Kartano symboloi ruukin asemaa ja valtaa.
Kartanon alueella on mm. taidenäyttelyitä, Ruukki- ja Valimomuseo.
Nykyisin tuolla alueella on mm. Ruukkimuseo Senkka & Suomen Valimomuseo, Tehtaanhotelli ja ravintola. Lisäksi alueella on taidenäyttelyitä.
”Herrainkorttelissa” asuivat isoissa puutaloissa mm. insinöörit ja päälliköt. Nämä talot olivat lähellä kartanoa, mutta riittävän kaukana työläisten Fagerkullasta.
Karkkilan puutaloja on pidetty kunnossa.Pienimmissä asuivat ruukin työläiset, ja isoissa insinöörit ja päälliköt.
Kosket
Karkkila tunnetaan myös koskistaan. Myllykoski on yksi eteläisen Suomen korkeimmista vapaana virtaavista vesiputouksista.
Koskenpartaalla kannattaa käydä ihailemassa maisemia. Jos reippailu kävellen kiinnostaa, Karkkilassa on useita koskireittejä, joiden pituudet ovat inhimilliset. Näiden luontoreittien aikana näkee useita koskia.
Joen yli viehättävää siltaa pitkin.
Ruukkialueelta voi bongata persoonallisen penkin, ollaanhan rautayrityksen alueella.
Video
Karkkila tutuksi videon avulla
Karkkila-päiväni aikana sain loistavan läpileikkauksen kaupungin historiaan, johon Högfors on vaikuttanut merkittävästi.
Jos et ole käynyt koskaan tai vuosiin Karkkilassa, sinne kannattaa piipahtaa asutpa pääkaupunkiseudulla, Tampereen tai Turun suunnalla – tai vaikka kauempanakin. Karkkila on kiva päiväkohde.
Oletko käynyt Karkkilassa? Mikä sinulle jäi mieleen kaupungista?
