Laadukas ruoka maksaa

Minulla on jo reilun vuoden ajan ollut ruoan suhteen periaate, että hyvästä ja laadukkaasta safkasta en tingi. En myöskään vertaile ruoan hintoja kaupassa koska tiedän, että se ruoka mitä syön tulee jokatapauksessa kalliiksi. En edes muista kertaa jolloin parilla kympillä olisi saanut oikeasti paljon ostoksia… Joku voi ajatella, että typerää olla katselematta tarjouksia tai tekemättä hintavertailua, itse taas en jaksa käyttää energiaani moiseen. Jos pidän jostain ruoasta, olen valmis siitä myös maksamaan. Lisäksi olen valmis maksamaan enemmän rahaa siitä, että voin hyvin. Maitotuotteiden korvikkeet ovat kalliita. Samoin suomalaiset marjat, superfoodit, hedelmät, gluteenittomat tuotteet (jauhot, leivät jne.). Silti tahdon syödä noita enkä tule niistä luopumaan. Mulle on oikeasti ihan sama loppupeleissä paljon niihin menee rahaa, kunhan kroppani voi hyvin ja en kärsi vatsan oikuttelusta.

En ole varmasti ainoa jonka elämään on jossain kohtaa (opiskelu)vaihetta kuulunut makaroni-tonnikala lifestyle, hyhh. Ajatuskin karmaisee. Muistan hyvin kuinka tuolloin minulle oli tärkeämpää käyttää rahat ulkonäköön ja vaatteisiin, kuin omaan hyvinvointiini eli mm. siihen mitä suusta alas laitan. Onneksi prioriteetit ovat hitusen muuttuneet ja nykyään ravinnolla on todellakin merkitystä! Jokainen kuitenkin tietää, että terveellinen ruoka on kallista. Havahduin tähän tosiasiaan jälleen viime viikolla, kun teimme ostoksia Juhannusta varten. Ostoskoriin lapattiin pullapatonkia, makkaraa, sipsejä, karkkia, wingsejä jne. Ja arvatkaa mitä? Kassalle päästyämme katsoin suu auki loppusummaa, näin paljon ruokaa näin halvalla?! Pakko olla joku virhe… Mutta eipä ollutkaan. Roskaruoka vaan on halpaa. Eikä tarvitse välttämättä olla edes sitä pahinta roskaa mutta kyllä se vaan niin on, että mitä surkeammat ravinto-arvot sitä halvempaa se ruoka on. Tavallaan todella surullista, sillä tämän vuoksi kaikilla ei ole mahdollisuutta terveelliseen ruokavalioon.

IMG_5965

Meillä syödään aika paljon hyvin yksinkertaista ruokaa. Kanaa, kasviksia, salaattia, lohta, pähkinöitä, superfoodeja jne. Osa noista on hintavaa mutta jos oikeasti haluaa syödä terveellisesti säästöbudjetilla ei se täysi mahdottomuus ole. Tuo vaan tarkoittaa hyvien valintojen tekoa. Isoja satseja pakastimeen, joista sitten eväitä aina mukaan töihin. Jep, tuo kuulostaa todella hyvältä näin kirjoitettuna mutta käytännössä ei toimi ainakaan omalla kohdallani ollenkaan. Harrastan kyllä eväitä mutta pystyn syömään maksimissaan kahtena päivänä peräkkäin sitä samaa safkaa. Kaipaan makuja ja erilaisuutta. Välillä tuo parikin päivää on liikaa, jolloin omat eväät jää syömättä ja Teatterin salaatti alkaa lounarilla houkuttamaan… Nostan kyllä hattua teille, jotka vedätte sitä samaa kanaa ja riisiä päivästä toiseen! Täällä vaan ei toimi vaikka siten kuinka halvalla pääsisikin.

No sitten jos perusterveellinen ruoka ei riitä ja halutaan hifistellä päästään luomuruokaan. Vaikka itse käytän ruokaan kuussa aika paljonkin rahaa, en ole ainakaan vielä siirtynyt täysin luomuun. Halu olisi kyllä kova, arvatkaa vaan! Etenkin kasvisten, marjojen ja lihan suhteen tahtoisin luomua mutta se tarkoittaisi ruokakulujen tuplaantumista entisestään. Toisaalta jos luomuun siirtyminen vaikuttaisi merkittävällä tapaa hyvinvointiini, oloon tai terveyteen olisin valmis uhraamaan siihen enemmän pennosia. Tiettyjä valintoja teen jo nyt luomupuolelta, kuten esimerkiksi kasvikset, hedelmät, kananmunat ja hunaja. Mutta onko luomu parempaa kuin tavallinen? Toistaiseksi pieninä määrinä syötynä en ainakaan itse ole pystynyt toteamaan onko sillä vaikutusta olooni, mutta ehkä jatkuvalla käytöllä saisin vastauksen?

Suosiiko moni teistä luomua? Oletteko kokeneet luomun paremmaksi kuin tavallisen? Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksianne, jonka pohjalta olisi ehkä helpompi tehdä omia valintoja arjessa. Saa muutenkin ottaa kantaa aiheeseen, onko mielestänne helppoa säästää arjessa mutta syödä samalla terveellisesti?

IMG_5202-002

Muistathan elää

Vieläkö muistatte, kun keväällä kirjoittelin teille suorittamisesta ja siitä, kuinka havahduin siihen, että olin salakavalasti muuttumassa henkilöksi joka unohtaa elää hetkessä ja suorittaa elämäänsä. Tuolta musta tuntui keväällä hyvin pitkään ja oikeasti ihan säikähdin omia fiiliksiäni ja sitä mihin suuntaan olin menossa. Arjesta tuli vaan rutiineja ja mielessä pyörivät lähinnä velvoitteet ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

En olisi oikeasti varmaan havahtunut tilanteeseeni (tai puuttunut siihen) ellei miesystäväni olisi minulle asiasta maininnut. Reaktioni oli tietenkin kärkäs, sillä teksti osui ja upposi. Mitä minulle oli tapahtumassa? Olin todella väsynyt, eikä väsymykseen auttaneet edes hyvät yö-unet tai rennot viikonloput. Blogistakin tuli huomaamattani taakka, samoin kuin lähestulkoon kaikesta muustakin tekemisestä. Jos mulle ehdotettiin esim. leffaan menoa, vastasin kärkkäästi etten voi lähteä koska mulla ei ole postausta huomiselle, pitäisi siivota, pestä pyykkiä tai tehdä sitä sun tätä.

IMG_6687-001IMG_6655

Kaikista vaikeintahan sitä on myöntää itselleen, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Jos en tee muutosta elämääni, menetän sen. Suorittaminen ei ole elämistä, vaan se on suorittamista. Tämä on tavallaan todella hassua, koska itse olen aina ollut hyvin kaukana suorittajasta tai henkilöstä joka haluaa kontrolloida tekemäänsä. En ole myöskään koskaan vaatinut itseltäni mitenkään hirveitä, joten siksikin tällaiseen tilanteeseen omassa elämässään havahtuminen tuntui erittäin vieraalle.

Tiedän, että teistäkin hyvin moni suorittaa elämäänsä enemmän kuin elää sitä. Kontrollissahan on turvallista olla, se on kuin kehto. Ruokavaliosi, liikkumisesi ja mikä tärkeintä vartalosi ja pääkoppasi pysyvät kasassa, kun toimit tiettyjen rutiinien mukaan. Tuo ei mielestäni kuitenkaan ole tervettä. Muistatteko kuinka lapsena sitä tehtiin joka päivä kaikkea? Koskaan ei koulupäivän jälkeen tiennyt mitä tänään, vaan huolettomasti puuhattiin. Tottakai aikuisella on vastuuta ja velvotteita mutta mielestäni meidän tulisi enemmän kuunnella itseämme ja sitä mitä haluamme. Jos tekee mieli suklaata, osta patukka. Jos taas et jaksa treenata, pidä välipäivä. Jos tuntuu, että tahdot tehdä jotain, varata matkan tms. niin tee se. Jos elät huonossa ihmissuhteessa, jätä se. Meillä on aivan liikaa estoja, jotka hallitsevat elämäämme.

IMG_6686IMG_6650-001

Omalla kohdallani viikon loma sai kyllä ihmeitä aikaan. Mieli on huomattavasti tyhjempi ja stressiä vähemmän. Ajattelen nyt myös kaikesta rennommin, enkä jaksa ottaa paineita. Asiat menevät kyllä omalla painollaankin ilman, että sitä on taas siinä hurjassa oravanpyörässä…

Olen muutenkin miettinyt viime aikoina elämääni ja asioita joita haluan tehdä. Mistä minä unelmoin? Olen vielä nuori, eikä minun tule käyttäytyä kuin viiskymppinen vaikka vanhasielu olenkin. Kuten muutama päivä sitten kirjoitin, tahdon tehdä asioita spontaanisti, nähdä ja kokea. Nuo asiat ovat viime aikoina jääneet elämässäni niin vähälle… Moni lienee varmasti lukenut niitä lehtijuttuja, joissa vanhukset ovat kertoneet mitä olisivat tehneet elämässään toisin. Yksi omaan mieleeni painautunut asia oli ”tekisin vähemmän töitä”. Niinpä. Valitettavasti työnteko hallitsee hyvin pitkälle elämäämme ja raha. Loppupeleissä aika moni unohtaa elää tämän kaiken keskellä elämäänsä ja siitä tulee juurikin yhtä suorittamista.

Näillä aatoksilla uuteen viikkoon. Muistetaan elää hetkessä ja nauttia jokaisesta päivästä kuin se olisi viimeisemme.