Kymmenen asiaa

1. Säälin usein etenkin vanhempia ihmisiä. Voi kuulostaa hassulta mutta mun käy yleensä sääliksi esimerkiksi kaupungilla haahuilevia, tai yksin ruokailevia vanhuksia. Mielestäni mummot ja papat ovat aivan yli hellyyttäviä ja jostain syystä vaan tulee sääli, jos he ovat jossain yksinään. Tulee fiilis, että voi ei onko hän yksin ja pitääkö kukaan huolta. Niin paljon puhutaan vanhusten yksinäisyydestä! Mies aina ärsyyntyy tuosta, koska hänen mielestään vanhukset eivät ole millään tapaa säälittäviä, päinvastoin. Onhan se totta, kunnioitan kyllä vanhempia ihmisiä mutta jostain syystä mulle tulee usein vaan todella kova myötätunto heitä kohtaan. Välillä olen jopa ihan itku kurkussa.

2. Inhoan kiirettä mutta silti mulle tulee lähestulkoon aina kiire. Tuo on yksi ärsyttävimmistä piirteistäni! Aina ehdin nipin napin vaikka inhoan sitä, kun joutuu hätäsesti vaatteet penkomaan tai meikkaamaan. Mikä siinä onkin, että ei voi aloittaa valmistautumista ajoissa?

3. Näperrän ja räpelöin hiuksiani jatkuvasti. Tuo on ehdottomasti yksi huonoimmista tavoistani. Vedän siis hiuksia käsin läpi ja siloittelen tyvestä pörröttäviä hiuksia. Teen tuota ihan vaistomaisesti ja sehän osittain rasvoittaakin tukkaa nopeammin, mitä se varmaan normaalisti rasvoittuisi. Olen myös sellainen etten pärjää ilman hiusharjaa. Jos se jostain syystä on jäänyt vaikka toiseen laukkuun olen ihan pulassa, joskus jopa käynyt ostamassa uuden kesken päivän. 🙂

4. Rakastan nykyään naisellista ja siistiä tyyliä. Ennen olin vähän sellainen rockhenkisen ja hieman ”trashyn” tyylin ystävä, mutta nykyään tykkään niin paljon bleisereistä, siisteistä kauniisti laskeutuvista paidoista, valkoisesta, vaaleanpunaisesta ja beessistä. Olen paljon neutraalimman pukeutumisen ystävä. Onhan mulla vieläkin vähän rockmaisiakin vaatteita himassa mutta enemmän mennään kyllä siistillä huolitellulla linjalla. Tämä on osittain aika pitkälle työni vika, että näin on käynyt.

5. Mulla ei ole koskaan ollut mikään ruumiinosa paketissa. Toiset telovat itseään enemmän kuin toiset ja mä lukeudun näihin, jotka eivät koskaan ole katkoneet luita tms. Lapsena kasvoni paloivat pahasti mutta tuota nyt ei lasketa, koska olin niin pieni. On muuten jännä miten joillain ihmisillä on aina joku osa paketissa, ihmettelenkin miten he onnistuvat…? 😀

6. Jos saan joskus tyttölapsen hänen nimekseen tulee Aurora ja jos poikalapsen niin Benjamin. Meille kävi mieheni kanssa yksi todella erikoinen tapaus viime kesänä, se oli hieman yliluonnollinen ja tämän tapahtuman seurauksena nämä nimet tulivat hyvin selkeiksi meille. Tämä siis jos joskus yhteisiä lapsia meille siunaantuu.

7. Rakastan falafel -pyöryköitä, ihan suosikkejani! Etenkin ravintola Trocaderon falafelit, jotain niin parhautta.

8. Olen joko -tai ihminen. Välimaastoa ei siis ole.

9. Olen vähän feministi. Mielestäni naiset voivat olla yhtä hyvin korkeassa asemassa työelämässä, tai tehdä asioita kuin miehetkin. Nainen voi olla vahva ja riippumaton, hänen ei tarvitse olla kotiäitinä, vaan voi luoda uraa ja tehdä asioita joita haluaa tehdä. Itse ainakin olen ylpeä siitä, että olen tehnyt töitä kuudennelta luokalta lähtien ja tienannut aina rahani. Tottakai mieheltä on kiva välillä saada lahjoja mutta en voisi koskaan kuvitella olevani ikäänkuin miehen ”elätettävänä”. Kokisin varmasti aikamoista alemmuuden tunnetta. Ei sopisi luonteelleni.

10. En ole koskaan käynyt Oulua pohjoisemmassa. Aika noloa myöntää mutta näin on, lapin taika kokematta.

IMG_1749-001

Huh, viikko pulkassa ja faktojen myötä kohti viikonloppua. Itselläni ainakin on olo, että vapaat tuevat taas tarpeeseen. Kivaa perjantaita!

Ei aamupuurolle

Jossain vaiheessa aloitin aamuni aina puurolla, raejuustolla ja mehukeitolla. Olo oli väsynyt ja limainen, siihen vielä maitokaffi päälle niin ah ihanuutta. Mehukeittoihin en enää koskisi mistään hinnasta, varsinkaan niihin alle kymmenen kalorin makeutusaine putiloihin, hyi. Puurokin on nykyään mulle vähän niin ja näin. Ainakin vuoden päivät olen aloittanut aamuni kunnon vitskupommilla, eli smoothiella jossa on jos jonkunlaisia jauheita. Ihan erilainen olo kuin ennen. Nykyään olen töihin tullessa väsyneen sijaan virkeä ja energinen!

Itse koin myös aina, että puuro ei pitänyt nälkää. Vaikka vedin sitä myös raejuuston ja muiden lisukkeiden kera, niin nälkä oli jo tunnin päästä. Tokikaan en nyt halua yleistää mutta jos satut kärsimään aamuisin vetämättömästä ja väsyneestä olosta, voi tämä hyvin johtua aamiaisestasi. Minä väittisin edelleen, että lämmin ruoka vaan tekee uneliaaksi.

IMG_2114-002

Puuro on kyllä sinällään ravintoarvoiltaan terveellinen, suomalaisen ruokaympyrän yksi kulmakivi. Eli en halua sitä täysin maanrakoon ajaa, se ei ole tarkoitus. Minä nyt muutenkin vähän boikotoin tätä perinteistä suomalaista ruokavaliota, joten eipä ole ihme etten mikään puuronkaan suurkuluttajakaan ole… Nykyään oikeastaan syön kunnon kaurapuuron todella satunnaiseti ja tuokin on tehty gluteenittomiin hiutaleisiin. Ja haluan vielä tähdentää, että syön keitetyn puuron nimenomaan illalla jos syön, en aamulla. Kuten olen täälläkin kirjoitellut, suosin keitettyä enemmän raakapuuroa, joka on tehty chioihin. Paljon raikkaampi vaihtoehto! Kaurapuuro on sellainen hätävara ja ihan satunnainen ruoka, jota joskus vaan tekee mieli.

Muutama päivä sitten kaapissa oli vähän köyhä tilanne ja minulla laiskuus lähteä kauppaan. Silloin turvauduin puuroon ja marjoihin. Päälle lisäsin vielä hieman agavea ja kookoshiutaleita, olihan tuo hyvää ja unikin tuli mukavasti.

Mitä mieltä te olette keitetystä puurosta? Onko joku muukin kokenut puuron väsyttävänä ja ns. limaa keräävänä ruokana?

IMG_2106-002IMG_2099-001