Hellurei! Näin sunnuntain kunniaksi ajattelin kirjoitella jonkinlaista koontia kuluneesta viikosta, joka tulee kohta päätökseensä. Vaikka viikko oli vajaa loppiaisesta johtuen, on se mielestäni tuntunut yllättävän pitkältä. Tämä johtunee taannoisesta lomasta, jonka jäljiltä tunnun olevan vielä pienoisessa ”koomassa” ja tehokkuus on hakuteillä. Yleiseen jaksamiseen vaikuttaa myös flunssa, joka on nyt jatkunut jo pidempään orastavana ja vaikka en ole kuumeessa, olen tukkoinen ja yskä paukkuvaa. Pienesti epäilen jopa poskionteloita, nimittäin perjantaina särki myös hammasta ja nuo ovat usein yhteydessä toisiinsa. Vastustan kuitenkin antibiootteja siinä määrin, etten mielelläni niitä syö, ellei ole ihan pakko. Tästä syystä en olekaan käynyt lääkärissä, vaan lähinnä odotellut, josko tämä tästä menisi itsestään ohitse… On muuten hieman ironista, kun juuri marraskuussa täälläkin kehuskelin, miten terve olen koko vuoden ollut ja sairastanut flunssan vain kerran, jonka jälkeen tämä pöpö sitten aika pian iski! 😀

Muuten tällä viikolla on ollut paljon mielessä ja olenkin mietiskellyt tulevaa aika tavalla. Odotan kovasti, että olen jälleen täysissä sielun ja ruumiin voimissa, jonka jälkeen kykenen miettimään kaikkea paremmalla energialla, mutta sen tiedän, kuinka nyt on muutosten aika monessakin mielessä! Harmi vaan, ettei kaikki ole täysin kirkkaana silmieni edessä, vaan vastauksia tulee hieman etsiä. Olen sitä mieltä, että tavallaan muutokset aina inspiroivat, mutta samaan aikaan niihin liittyy myös jonkinlaista stressiä. Sillä mikäli elämäänsä haluaa muutoksia, tulee niiden eteen nähdä vaivaa ja samaan aikaan, jos kaikki ei ole kristallin selvää, saattaa yleinen fiilis vaihdella. Yhdessä hetkessä sitä on äärimmäisen inspiroitunut ja itsevarma, kun tulee hetki, jona kyseenalaistaa suunnilleen kaiken. Onneksi elämässäni on pari ihmistä, jotka ovat hyvin samanlaisessa elämäntilanteessa ja heidän kanssaan onkin ollut rohkaisevaa pallotella ajatuksia!

Yksi kuluneen viikon kohokohdista oli pikkusiskoni taidenäyttely, jonka avajaisia vietettiin torstaina Helsingin Lokalissa. Siellä käydessäni mietin, miten siistiä on, että siskoni toteuttaa unelmia näköisellään tavalla. Taidemaailma on äärimmäisen kilpailuhenkinen sekin, joten on tärkeää tehdä täysillä omaa juttua ja pitää visio kirkkaana mielessä! Olenkin äärimmäisen ylpeä siskostani ja ihailen hänen päättäväisyyttä, sekä taiteellista lahjakkuutta, jonka rinnalla tärkeät arvot korostuvat töiden välityksellä. Siispä pienenä ei maksettuna mainoksena, mikäli taide kiinnostaa, Tipi`s World Is Burning -näyttely on auki Helsingin Lokalissa aina 16.1. saakka ja siskoni päivystää siellä klo 12-19 välillä.

Tähän viikkoon on mahtunut mukavasti sosialisointia ja viikon päätteeksi näinkin ystävääni Nettaa, jonka kanssa kävimme brunssilla Hävikkiruokaravintola Loopissa. Löysin ravintolan aivan sattumalta netistä ja siitä luonnollisestikin innostuin! Juuri ruokahävikki oli mielessä etenkin joululomalla, kun puhuimme perheen kesken enemmän aiheesta ja mm. siitä, onko dyykkaaminen rikollista (tai ylipäänsä yleisesti sallittua) vai ei. En mielelläni ota julkisesti tällaisiin asioihin sen suuremmin kantaa, jotta en aiheuttaisi hämminkiä, mutta mielestäni kauppojen hävikille tulisi tehdä jotain järkevää sen sijaan, että ruoka lentää roskiin! On aivan järkyttävää, miten paljon hyvää ruokaa menee jätteisiin, eikä se ole mielestäni millään tavalla okei. Siispä voisiko tällaisia Loopin kaltaisia ravintoloita perustaa Helsinkiin ja muualle enemmänkin? Itsehän en ole mitenkään ravintola-alan ihmisiä, mutta jos olisin, tämä olisi kyllä sydämen asia! 🙂

Brunssi itsessään oli herkullinen – tosin vinkkinä kaikille kiinnostuneille, suosittelen aikaisempaa kattausta, sillä toisen kattauksen lopulla ruoka oli jo aika vähissä! Eli mikäli olet nälkäinen ja haluat rahoillesi täyden vastineen, suosittelen menemään jo aamupäivästä. Itse kohteeseen pääsee kätevästi metrolla, jäämällä Ruoholahdessa kyydistä ja kävelemällä siitä muutaman sata metriä. Hintaa brunssilla on 19,50 €, joten paikka lienee yksi Helsingin edullisimmista. Tässä kohtaa ruinaan teiltä myös uusia brunssisuosituksia, sillä niitä kovin kaipaisin! Sandro, Fazer, Weeruska ja Dylan on jo testattu, mutta jos tulee mieleen jotain uutta ja mielenkiintoista, kuulisin mielelläni?

Koetin mietiskellä, onko tällä viikolla tapahtunut jotain muuta erityistä, mutta eipä oikeastaan. Tosin Anna Perhon Antisäätäjä -kirjasta voisin mainita, sillä sen kuuntelun aloitin alkuviikosta. Kyseessä on aivan mielettömän hyvä opus kaikille, jotka valittelevat kiirettä, tai joiden elämässä aikataulut ovat täydellinen kaaos. Kirja on jo tässä kohtaa herättänyt paljon ajatuksia allekirjoittaneessa liittyen kiireeseen ja ajanhallintaan. Kuten olen blogissakin muutamaan otteeseen todennut, olen sitä mieltä, että kiire on liian usein tekosyy – tapa tehdä itsestä tärkeä, tai monesti ihan vaan täytesanastoa keskusteluun. Mutta tästä kenties lähiaikoina lisää. Jatkan vielä kirjan kuuntelua, jonka jälkeen saatan kirjoittaa muutaman ajatuksen julki, sillä aihe on myös minun elämässä todellinen. Valitettavasti minäkin käytän kiirettä monissa tilanteissa väärin, tai luon itselleni täysin turhaa kiireen tuntua…

Toivottavasti teillä on ollut ihana viikonloppu ja nyt energiaa uutta viikkoa ajatellen! 🙂

Kuvat: Iines Aaltonen