Millainen olen – Neljä ystävääni vastaa!

Muutama vuosi sitten ystäväni Iines jakoi blogissaan kysymysvastaus postauksen, jossa hänen ystävänsä (minä mukaan lukien) vastasi kysymyksiin hänestä. Jo tuolloin mietin, kuinka ihana idea ja haluan vastaavan postauksen toteuttaa. No kaksi vuotta myöhemmin sain minäkin tämän projektin aikaiseksi ja ennen kaikkea ystäväni suostuivat vastaamaan kysymyksiin minusta! Valitsin postaukseen neljä minulle erittäin tärkeää ja läheistä ystävää, joiden voin sanoa minut tuntevan. En tiedä voiko toista koskaan tuntea läpikotaisin, mutta näiden neljän ihmisen kanssa on tunnettu jo vuosia – osan kanssa jopa 8-9 vuoden ajan, joten erittäin syvä tuntemus kyllä löytyy, ja se paljastuu myös vastauksista. Eli kyllä, hyvin pitkälti tuollainen minä olen ja hauska lukea, miten samalla tavalla kukin ystäväni minut kokee, vaikka jokainen ystävyyssuhde on aina tavallaan hieman erilainen.

Näiden neljän ystävän kanssa olen matkustanut, iloinnut, surrut ja käynyt läpi henkistä kasvua. Yhdessä on jaettu elämän ylä- ja alamäkiä sekä koettu vaikka ja mitä. Kirjoitatte minusta niin kauniisti ja rehellisesti (jota aina arvostan), jonka vuoksi haluan sanoa teille, että olette minulle äärettömän tärkeitä! Teistä jokaisella on merkittävä rooli elämässäni ja tänään mietin, jos nyt menisin naimisiin, pyytäisin juuri teidät kaasoiksi – halusitte sitä tai ette! 😉 Se kuvastanee sitä, kuinka isossa roolissa elämässäni olette ja miten tärkeää ystävyytenne minulle on, vaikka sitä ei ihan päivittäin tulekaan sanottua.

Missä tapasimme ja milloin?

Lotta: Messukeskuksessa, Habitare -messuilla Go Images pisteellä promootion kautta (9-10 vuotta sitten) 21-vuotiaana.

Anniina: En edes muista tarkasti ensimmäistä kertaa kun on varmaan useamman kerran samoissa juhlissa tavattu, mutta kuitenkin jäänyt tutustuminen aika pinnalliseen jutusteluun. Kunnes, olisiko noin kahdeksan vuotta sitten, jälleen vietettiin juhannusta yhteisen ystävän luona. Silloin vietettiin aika tiiviisti tuo yksi vuorokausi parannellen maailmaa rauhallisemmin terassilta käsin.

Erika: Yhteisten ystävien tupareissa, noin 4 vuotta sitten.

Iines: Olimme tienneet toisemme blogiemme kautta jo aikaisemmin, mutta kun muutin Helsinkiin 2011, hoksasin pian että asumme samassa talossa (mikä sattuma!) ja pikkuhiljaa ystävystyimme.

Millainen oli ensivaikutelmasi minusta?

Lotta: Mukava ja ystävällinen, mutta hiljaisempi, tarkkailevaisempi ja aluksi varautuneempi.

Anniina: En enää edes oikeaa ensitapaamisten vaikutelmaa pysty muistamaan, mutta tuona juhannuksena muistan että pidin todella mukavana ja kenen kanssa pystyi rennosti juttelemaan mistä tahansa, oltiin samalla levelillä.

Erika: Upea lady! Hieman sisäänpäinkääntynyt.

Iines: Ensivaikutelma syntyi kai virallisesti blogin välityksellä, mutta sitä kuvaisi ehkä syvällisyys ja tietyllä tavalla ”menevyys”, joka ehkä kuvasti sinua silloin. 😀

Vastasiko ensivaikutelma sitä, millainen olen todellisuudessa?

Lotta: Ei täysin. Jään murruttua juttelimme työn lomassa ja aika kului todella nopeasti. Sinuun tutustuu kuitenkin pikkuhiljaa matkan varrella. Enemmän kun ystävyyssuhde syvenee ja luottamus rakentuu.

Anniina: Vastasi, vaikka moni asia on muuttunut, paljon on kasvettu henkisesti sekä juonenkäänteet käyneet mielenkiintoisemmiksi.

Erika: Osittain vastasi, mutta riehakaskin puoli löytyy! 😉

Iines: Kyllä! Olet tosi syvällinen ja pohdiskeleva luonne.

Parhaat luonteenpiirteeni?

Lotta: Luotettavuus, huumorintaju, lojaalisuus ja tunneälykkyys.

Anniina: Kaksonen. Suoruus. Rehellisyys. Henkisyys. Se, ettet ole materialiasti, vaan hyvin jalat maassa. Arvostan määrätynlaista poikatyttöyttä, ettei elämä pyöri ulkonäön ja laittautumisen ympärillä. Heittäytymiskyky. Se, että valitset yrittämisen vapauden mieluummin kuin turvallisen, raameihin laitetun päivätyön. Minusta se kertoo rohkeudesta ja oikeista arvoista.

Erika: Huomaavainen, välittävä, kunnianhimoinen, sinnikäs ja empaattinen. Parasta, humoristinen ja ronski!

Iines: Rentous, luotettavuus ja se, että kanssasi voi käydä syvällisiä keskusteluja eri aiheista, eikä vain lörpötellä niitä näitä.

Huonoimmat luonteenpiirteeni?

Lotta: Turhautuminen ja ehdottomuus. Joskus pessimistisyys (matkalaukku häviää kuitenkin).

Anniina: Kaksonen. Suorapuheisuus, yltiörehellisyys -haha, eli kolikon kääntöpuolet, liiallisuuteen vietyinä tai ehkä joskus epähienovaraisessa tilanteessa. Mielestäni ”huonoin” luonteenpiirre oman itsen kannalta se, että toisinaan antaa liian helposti tuntemattoman ihmisen mielipiteen mennä pinnan alle ja satuttaa, sillä ”sinä et ole mitä muut ajattelevat sinusta, muut ovat sitä mitä he ajattelevat sinusta”. Vain sillä on väliä, mitä itse ja korkeintaan läheiset ihmiset ajattelevat sinusta.

Erika: Äkkipikaisuus ja joissain tilanteissa suoruus, mutta tämä hyväkin puoli.

Iines: Ehkäpä pieni äkkipikaisuus ja tulistuminen, jotka toki ovat joissain tilanteissa hyviäkin piirteitä.

Paras yhdessä kokemamme muisto?

Lotta: Arjen jakaminen iloineen ja suruineen. Toisen onnistumisista iloitseminen ja pahassa paikassa tukeminen. Matkailun ja yhdessäolon kautta saadut uudet jaetut kokemukset.

Anniina: Näitä on niin paljon, että hankala keksiä vain yhtä! Varmasti yhteiset reissut Lappiin ja erilaisiin venetapahtumiin. Ehkä nyt nostan esille kuitenkin sen reissun, joka oli sinun ensimmäinen Levin matkasi! Ja sieltä sai alkunsa yksi hauska legenda.

Erika: Kreikan matka Santorinille. Piste.

Iines: Meidän yhteiset reissut esimerkiksi Malediiveilla, Italiassa, Balilla ja pari Tukholman risteilyä, haha. Reissuihin liittyy paljon hauskoja yksittäisiä muistoja!

Mitä pelkään?

Lotta: Loukatuksi tulemista ja uusien ihmisten kohdalla avautumista.

Anniina: Päästää liian nopeasti ihmisiä liian lähelle, koska sieltä on helpoin satuttaa.

Erika: ?

Iines: Vaikea keksiä, mutta ehkäpä ihmissuhteissa loukatuksi tulemista?

Millaisia paheita minulla on?

Lotta: Irtokarkit ja valkoviini

Anniina: Kielenkantimet löystyvät helposti, kun vauhti alkaa kiihtyä eikä elämä ole niin vakavaa.

Erika: Joskus menee valkkaria vähän enemmän kuin piti.

Iines: Ainakin ennen karkit? Saatoit heittää loput karkit roskiin, ettet söisi niitä myöhemmin. 😀 (hahah Iines, tää oli paras!)

Mikä on suosikki ruokani?

Lotta: Monipuolinen ja ravintorikas. Salaatit ja vihannekset, kasvispainotteinen.

Anniina: Terveellinen lisäaineeton luomuruoka, mielellään vege.

Erika: Terveellinen ruoka, esim salaatit ja herkuissa raakaleivonnaiset.

Iines: Raikkaat ja kasvispainotteiset ruoat, esim erilaiset bowlit.

Mikä on suosikki juomani?

Lotta: Kahvi soijamaidolla, vihreät terveysblender juomahässäkät ja hyvä riesling.

Anniina: Valkoviini (heh, leikin että kysyttiin lempi alkoholillista juomaa).

Erika: Kuiva valkoviini ja vesi

Iines: Joku tuorepuristettu mehu tai smoothie!

Millaista musiikkia kuuntelen?

Lotta: Fiiliksen mukaan – melankolisesta spotifylistasta suomalaisiin juomalauluihin.

Anniina: Minä taisin opettaa kuuntelemaan myös suomi-iskelmää. Mutta suomalaisten naisartistien vahvoilla sanomilla varustetut koskettavat biisit: Jenni Vartiainen, Anna Puu, Chisu. Etc.

Erika: Kotimaista eniten

Iines: Emme useinkaan puhu paljoa musiikista, mutta kuuntelet paljon ainakin kotimaisia artisteja?

Millaiseen työhön mielestäsi sovin?

Lotta: Luovaan ja monipuolisen, jossa työnkuva ei ole samanlainen päivästä toiseen tai paikka/aika sidonnainen. Työ, jossa on mahdollisuus kehittää ja itse kehittyä.

Anniina: Juuri siihen mitä nyt teet. Olen ylpeä sinusta.

Erika: Itseohjautuvaan ja päätäntävalta itsellä. Verbaalinen, valokuvaus ja koneenkäyttö vahvuudet.

Iines: Luovaan ja projektimaiseen työhön, jossa on mahdollista vaikuttaa omiin työpäiviin, sekä tehdä töitä kotoa käsin.

Entä millaisessa työssä et voisi minua koskaan nähdä?

Lotta: Työ joka vaatii minuuttiaikataulun ilman mahdollisuutta vaikuttaa sen sisältöön.

Anniina: Kahdeksasta neljään toimistotyössä.

Erika: Jossain äärimmäisen sosiaalisessa, jossa tavataan uusia ihmisiä 8 h joka päivä.

Iines: Suuren korporaation 9-5-toimistotyössä!!

Mikä väri kuvastaa persoonaani ja miksi?

Lotta: Musta  – tyylikäs ja itsevarma.

Anniina: Kanarianlinnun keltainen, koska vahvan pinta(munan)kuoren alla on herkkä, viaton, suloinen pikkuotus, jota vaatii vähän suojaa pahalta maailmalta.

Erika: Musta… Tämä vain tuli ensimmäisenä mieleeni, positiivisella tapaa.

Iines: Murretut harmoniset sävyt, en tiedä miksi ne tulevat mieleen.

Millainen olen vihaisena ja mitkä asiat saavat minut vihaiseksi?

Lotta: Olet kovasanainen, periksiantamaton ja puolustat voimakkaasti omia näkemyksiäsi. Usein vain, jos rajojasi ja arvojasi on rikottu. Sinut saa vihaiseksi välinpitämättömyys, jos joku ohjailee tai puhuu puolestasi, nälkä, stressi ja huonot yöunet. Et ole kuitenkaan pitkävihainen!

Anniina: Jos koet tulleesi kaltoinkohdelluksi, ja sanot asian sitten suoraan.

Erika: Kun joku määrää liikaa tai tekee olettamuksia, jotka eivät pidä paikkansa. Olet hermostunut/ärsyyntynyt.

Iines: Äkkipikainen ja tulinen. Ihmisten epärehellisyys saa ainakin vihaiseksi.

Entä millainen olen iloisena ja mitkä asiat saavat minut iloiseksi?

Lotta: Olet pirteä, huumorintajuinen, vapautunut ja avoin. Tasapainoinen arki, urheilu, tuotteliaisuus ja yhdessäolo tärkeiden ihmisten kanssa saavat sinut iloiseksi.

Anniina: Downshiftaus.

Erika: Huiput reissut lähipiirin kanssa, musiikki, kupliva ja kirpparilöydöt.

Iines: Rento ja vitsaileva. Yhteiset hauskat sattumukset saavat iloiseksi.

Mitkä asiat ovat meitä yhdistäviä?

Lotta: Syvälliset keskustelut, pohdiskelu ja itsensä kehittäminen. Muiden huomioiminen sekä heittäytyminen.

Anniina: Arvot elämässä aika pitkälti, ja se, että kumpikin ymmärtää toista. Ei välttämättä aina toimisi samoin, mutta hyväksyy toisen sellaisenaan. Myös se, että osataan heittäytyä, ja välillä laittaa arjen huolet narikkaan.

Erika: Huumori, arvot, välittäminen ja kosmetiikka

Iines: Samanlaiset arvot esimerkiksi sen suhteen millaista työtä haluaa tehdä ja luovuus.

Entä missä asioissa olemme erilaisia?

Lotta: Ruokailutottumukset, anteeksiantamattomuus (omalta osalta), stressinsietokyky (huomattavasti parempi sulla) sekä käyttäytyminen uusien ihmisten seurassa.

Anniina: Toinen on hieman kiintyväisempi materiaaliin kuin toinen. Minä en osaa puhua asioita yhtä suoraan.

Erika: Olen ekstrovertti ja sinä introvertti. Olen äärimmäinen verkostoituja, sinun vahvuudet on muualla.

Iines: Olen ehkä joidenkin asioiden suhteen enemmän pikkutarkka ja yleensä etuajassa tapaamisissa kun taas sinä saatat myöhästyä pari minuuttia.

Mikä on ystävyytemme salaisuus?

Lotta: Toisen arvostaminen, tuomitsemattomuus ja kunnioittaminen niin hyvissä kuin huonoissa puolissa. Luottamus ja rehellisyys.

Anniina: Toisen erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen.

Erika: Päivittäinen yhteydenpito ja molemminpuolinen tahtotila, yhteiset ihmiset. ♡

Iines: Varmasti se, että olemme luonteeltamme melko erilaisia, mutta omaamme samanlaisia kiinnostuksen kohteita.

Millainen olen ystävänä?

Lotta: Lojaali ja arvostava.

Anniina: Tarvit paljon omaa aikaa, joten ystävänä et ole sellainen, joka olisi koko ajan soittelemassa, näkemässä ja viestittelemässä. Mikä sopii hyvin, koska itse olen samanlainen. Ei ystävyyden mittari ole määrässä vaan laadussa.

Erika: Hauska, joka ei tuomitse

Iines: Kiinnostunut ja kuunteleva

Kertooko some koko totuuden siitä, millainen olen?

Lotta: Ei tietenkään täysin. Kuvien kautta ei voi välittyä kaikki ajatukset, tekstin kylläkin.

Anniina: Sinulla on niin avoin asenne paljastaa syvimpiä mietteitäsi että blogi kertoo aika kattavaa kuvausta sille, kenellä kiinnostaa sinun syvyyksiisi perehtyä. Kun siihen vielä yhdistää instastoorin seuraamisen, jonkunlainen kokonaiskuva on mahdollista muodostaa. Mutta ei silti se on vain lukijan kokemus, ei koko totuus.

Erika: Aito olet somessa, mutta on inhimillistä että siellä et jaa kaikkea.

Iines: Ei, vaikka toki blogitekstien kautta voikin hyvän käsityksen saada.

Mistä asioista nautin?

Lotta: Urheilu ja kiireettömyys.

Anniina: Matkustamisesta. Töistä ja vapaa-ajasta sopivassa suhteessa, siitä että sinulla on mahdollisuus valita, miten päiväsi ohjelmat muodostat.

Erika: Liikunta, fressi safka, ystävät, yksinolo ja matkustaminen.

Iines: Kirjoittamisesta, kuvaamisesta ja syvällisistä keskusteluista.

Millaisen kumppanin näkisit rinnallani?

Lotta: Lojaalin ja huomioivan. Keskustelutaitoisen ja tunnekykyisen, joka osaa tulla vastaan mutta osaa myös ottaa vastuuta.

Anniina: Täytyy olla yhtä aikaa sekä vahva mutta silti herkkä, joka ymmärtää herkkyyttäsi ja epävarmuuksiasi, kunnioittaa niitä, osaa tukea ja silti samalla antaa tilaa. Luotettavuus, henkinen syvyys, lojaalius. Turvallisuuden tunne.

Erika: Vaalea & pitkä. Pohdiskeleva syvällinen luonne ja luotettava.

Iines: Luotettavan, melko rauhallisen ja kuuntelevan, joka ei arvosta pelkkää pintaa ja materiaa.

Onko meillä salaisuuksia, joista ei kukaan muu tiedä?

Lotta: Kaikki mitkä on toiselle luottamuksella kerrottu.

Anniina: That is a secret I never tell.

Erika: On 😉

Iines: Joo 😀

Mitkä ovat asioita, jotka ovat saaneet ystävyytemme kestämään?

Lotta: Ystävyyden tärkeyden ymmärtäminen. Samanlaiset arvot ja yhdistävät elämän kokemukset.

Anniina: Sama kuin ystävyyden salaisuus : Toisen erilaisuuden hyväksyminen ja arvostaminen.

Erika: Välimatka ettei nähdä niin usein voi olla jopa positiivinen vaikutus. ♡

Iines: Luottamus ja kiinnostus samoihin asioihin, vaikka olemmekin hyvin eri elämäntilanteissa.

**

Mietin, onko mihinkään kohtaan mitään lisättävää, ja tulin siihen lopputulokseen ettei oikeastaan muuhun kuin musiikkimakuun. Hyvin ystäväni minut siis tuntevat. Mutta musiikkimakuni ei tosiaan rajoitu vain suomalaiseen, vaikka suomalaisesta pidänkin! Eli sen suhteen olen huomattavasti monipuolisempi. Mutta tämä selittynee sillä, ettei ystävien kesken juuri koskaan musiikista puhuta ja jos sitä yhdessä kuunnellaan, meidän listalla on aika paljon suomalaisia hittejä.

Nyt tekin sitten ehkä tiedätte minusta jotain lisää ja ”tunnette” paremmin ystävieni kautta, millainen henkilö täällä blogia kirjoittelee!

Kuvat: Iines Aaltonen

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Syvällistä

Yrittäjyyden plussat ja miinukset

Mainitsin heinäkuussa aloittavani juttusarjan, joka käsittelee yrittäjyyttä. Aika hyvin aihe on pysynyt blogissani kuukausittain mukana, mutta syyskuu taisi jäädä välistä? Siispä nyt korjaan asian, aktivoidun ja jatkossa muistan tämän kuukausittain! Perustin tosiaan toiminimen viime keväänä ja siitä lähtien olen toiminut täyspäiväisenä yrittäjänä. Laskutan tällä hetkellä kaiken oman yrityksen nimiin, enkä ole missään palkkatöissä, joka on tavoitteeni myös tulevaisuudessa. Vaikka itselläni on yrittäjyydestä pääasiassa positiivista sanottavaa, kyllä samaan hengenvetoon minun on todettava, ettei kaikki ole siltikään täysin yksiselitteistä. Eli myös yrittäjyydessä –  kuten missä tahansa muussakin työssä, on ne miinuspuolet. Siitä huolimatta plussat voittavat miinukset, nimittäin en olisi tässä, ellen näin kokisi! Yrittäjyys on sataprosenttisesti minua varten ja se olisi pitänyt tajuta jo kymmenen vuotta sitten. Kaikki kuitenkin ajallaan ja lopulta uskon siihen, miten kaikki työ, jota matkan varrella teemme, valmistaa meitä omaan juttuun. Jokaisesta kokemuksesta on aina jotain hyötyä ja siksi kannattaa pyrkiä näkemään  jo koetun elämän hyvät puolet.

Tänään haluan jakaa kanssanne yrittäjyyden plussia ja miinuksia. Nämä ovat toki vain henkilökohtaisia mielipiteitäni, eli moni yrittäjä saattaa nähdä asiat eri tavoin. Toivottavasti mielipiteistäni on kuitenkin jotain hyötyä yrittäjyydestä haaveileville ja sitä suunnitteleville!

YRITTÄJYYDEN PLUSSAT:

Vapaus

Yksi yrittäjyyden parhaista puolista on ehdottomasti vapaus! Itsehän olen aina rakastanut tietynlaista vapauden tunnetta enkä pelännyt yksin vastuunkantamista, jonka vuoksi yrittäjyys on kuin minulle tehty. Toki tähän vaikuttaa myös ala, jolla toimii, mutta kohdallani se, etten tarvitse oikeastaan kuin internetin ja kameran kyetäkseni työskentelemään, mahdollistaa aika paljon elämässä. Eli voin lähteä reissuun, jos ja kun haluan tai työskennellä ulkomailta käsin. Työni ei ole sidottua aikaan tai paikkaan ja sitä muuten rakastan!

Toiminimi on helppo valinta

Itselläni on tosiaan toiminimi, joka on mielestäni todella helppo yrittäjyyden muoto ainakin tässä kohtaa, kun luokittelen itseni pienyrittäjäksi. Toiminimellä voi siirtää koska tahansa rahaa yrityksen tililtä henkilökohtaiselle tilille ja päinvastoin. Eli käytännössä kaikki raha on minun, mikä tekee taloudenhallinnasta yksinkertaista. Toiminimen voi perustaa myös sivutoimisesti palkkatyön oheen, joten mielestäni se on erittäin kätevä ja helppo valinta!

Voin suunnitella päiväni

Noin yleisesti voin päivittäin päättää, työskentelenkö kotoa käsin, kahvilasta vai menenkö toimistolle. Minulla ei ole omia toimistotiloja, mutta voin halutessani työskennellä myös digitaalisen mediatoimiston tiloissa, jonne teen konsulttina töitä. Eli vaihtoehtoja löytyy ja tämä on ehdottomasti yksi työni plussapuoli! Voin myös käydä keskellä päivää treenaamassa, pitää viikolla vapaapäiviä tai tehdä töitä, vaikka iltaisin, mikäli päivällä on jotain muita menoja. Eli vapaus suunnitella työpäivät, on juttu, joka on itselleni erittäin tärkeää. Minun ei myöskään tarvitse päivittäin herätä kello kuusi tai seitsemän, vaan voin usein nukkua yhdeksään saakka, joka on itselleni se luontainen aika herätä. Toki välillä on sovittuja palavereja jo aamusta, mutta pitkälti voin itse päättää, moneltako herään ja moneen valvon.

Vaikutusvalta omaan työhön

Voin vaikuttaa täysin siihen, mitä teen. Yrittäjänä voin joko vastaanottaa projekteja, joita haluan vastaanottaa tai olla tarttumatta niihin, mikäli ne eivät tunnu omalta. Voin myös vaikuttaa siihen, kenen kanssa työskentelen ja täten myös siihen, mitä töitä teen. Tällä hetkellä teen pitkälti asioita, joista nautin, mutta toki aina joukossa on myös jotain vähemmän inspiroivia juttuja, kuten kaikki, mikä on luovan tekemisen ulkopuolella. Inhoan kaikenlaisia teknisiä ongelmia, joita joudun työssäni ratkomaan, enkä muuten pidä yhtään myymisestä, jota sitäkin joudun jonkin verran tekemään. Mutta pääasiassa työssäni on paljon hyvää ja voin vaikuttaa asioihin huomattavasti enemmän kuin voisin palkkatyössä vaikuttaa.

Itsenäisyys

Tykkään työskennellä yksin, enkä ole koskaan pelännyt vastuuta tai itsenäistä työskentelytapaa. Toki minullakin on osa-alueet, joihin tarvitsen muiden apua ja joista en ole niin varma, mutta nykyään ammatillinen itsevarmuuteni on kohtuullisen hyvä. Hoidan kaiken mieluiten aina alusta loppuun itse kuin konsultoin toista ja samalla jaan vastuuta. Toisaalta sen olen myös huomannut, etten tykkää työskennellä päivittäin yksin kotoa käsin, vaan välillä on kiva tehdä töitä kollegoiden kanssa ja sosialisoida. Olen kuitenkin aina ollut enemmän yksilösuorittaja kuin ryhmässä toimija. Tämä on varmasti osittain luonteessa, mutta myös pitkälti opittua. Tykkään hallita kokonaiskuvaa sen sijaan, että sopassa olisi monta lusikkaa. Tällöin myös tiedän, mitä tapahtuu milloinkin ja mikä on lopputulos.

Vastuunkannon oppiminen

Yrittäjyys opettaa vastuun ottamista ja sen kantamista! Yrittäjyys lisää myös itsevarmuutta ja kasvattaa henkisesti erittäin paljon. Se, ettei aina kaikki mene putkeen ja joutuu kantamaan itse vastuun ”mokista”, on hyvin opettavaista ja tekee sen, että seuraavalla kerralla oikeasti toimii toisin. Palkkatyössä vastuu on helppo ulkoistaa ja lopulta sysätä yrityksen harteille, kun ainakin toiminimiyrittäjyydessä vastuu on aina itsellä.

Työn mielekkyys

Yrittäjyydessä työn mielekkyyteen on mahdollisuus vaikuttaa erittäin paljon! Kun voi itse vaikuttaa siihen, mitä tekee, usein sitä myös hakeutuu asioiden pariin, jotka tuntuvat mielekkäiltä. Ja samalla tavalla, jos tuntuu, ettei joku projekti tai työ olekaan oma juttu, on helpompi lähteä, kun byrokratia ei sido samalla tavalla kuin palkkatyössä sitoo. Yrittäjyys on varmasti nykynuorison juttu enenevissä määrin, sillä nykyään arvostetaan vapautta mennä ja tulla sekä työskennellä yhden asian äärellä jonkun aikaa, jonka jälkeen siirrytään jo seuraavaan.

Ei byrokratiaa

Jos joku asia ei toimi, yrittäjänä se on helpompi ratkaista kuin palkkatyöläisenä. Etenkin yksinyrittäjänä hommat on helppo ottaa omiin käsiin versus, mikäli joutuisi odottelemaan vastauksia korkeammalta taholta ja lopulta haluttuja muutoksia ei edes saataisi. Itse olen hyvin ratkaisukeskeinen ihminen ja mikäli jokin juttu seisoo paikoillaan tai ärsyttää, haluan muutosta mahdollisimman nopeasti! Yrittäjyydessä se on mahdollista, sillä voi tosiaan ottaa ohjat omiin käsiin ja edistää asioita.

Mahdollisuudet mihin vaan!

Kun usein palkkatyössä eteneminen on hidasta ja ei todellakaan aina omissa käsissä, yrittäjänä mahdollisuudet ovat täysin omissa käsissä. Eli käytännössä voit tähdätä niin korkealle kuin vaan haluat, mikäli näet vaivaa sen eteen. Toisaalta voit myös vaalia enemmän työn ulkopuolisia elementtejä ja tehdä esimerkiksi vajaata työviikkoa, jos näin tahdot. Eli käytännössä se, kuinka voi itse priorisoida ja arvottaa elämää, on mieletön juttu! Muistutan tässä kohtaa myös siitä, kuinka elämässä on yhtä oikein valita jälkimmäinen kuin olla se trendikäs Boss Lady. Vaikka kapitalismi kannustaa jatkuvaan pakertamiseen, työntekoon ja tähtäämään korkeampaan asemaan, on myös yhtä oikein valita edetä muilla elämän osa-alueilla kuin työelämässä.

YRITTÄJYYDEN MIINUKSET:

Epäsäännölliset työajat

Varmasti tämäkin on asia, joka riippuu yrittäjästä, mutta uskon yrittäjien useammin työskentelevän myös ns. omien työaikojen ulkopuolella. Palkkatyössä harvemmin työskennellään kotona työaikojen ulkopuolella, vaan työaika on työaikaa ja silloin, kun työstä maksetaan, hommat hoidetaan sen puitteissa. Yrittäjä kantaa työt usein kotiin ja tekee niitä myös vapaa-ajalla.

Rajojen asettamisen hankaluus

Tämä on ollut itselleni ehkä se suurin haaste yrittäjyydessä, eli minun on hankala asettaa itselleni rajat työn ja vapaa-ajan välille. Teen töitä viikonloppuisin ja oikeastaan melkeinpä päivittäin. Vapaa viikonloppu tarkoittaa erityistä priorisointia ja monesti siitä kokee pienesti huonoa omaatuntoa, ellei kaikkea ole hoitanut etukäteen, kuten postauksia blogiin ja to do -listaa tyhjäksi. Olen työstänyt tätä asiaa kuitenkin paljon etenkin viimeisen vuoden sisään ja oppinut enemmän tietynlaista itsekkyyttä. Arvotan vapaa-ajan nykyään hyvin korkealle, enkä halua palaa loppuun. En halua elää työlle, vaan haluan nähdä, tehdä ja kokea läheisteni seurassa sekä vaalia omaa henkistä hyvinvointia, joka ei rakennu pelkästään työhön. Jotta jaksaa työssä, on tärkeää tehdä myös asioita, jotka eivät ole työhön sidonnaisia!

Työt ovat aina läsnä

Hieman edelliseen liittyen, kun työt ovat kotona, ovat ne tavallaan aina läsnä. Myös ajatusralli on välillä hankala pysäyttää, kun töitä tekee vielä myöhään illalla. Tätä olenkin pyrkinyt harjoittamaan, että sulkisin koneen viimeistään klo 23.00. Välillä onnistun, mutta aina en todellakaan. Olen myös huomannut sen, miten työt eivät tekemällä lopu. Oikeastaan koskaan en koe töideni suhteen tilannetta, etten tiedä, mitä tekisin? Aina on jotain, mitä voin tehdä ja tämä on pienesti jopa ahdistavaa, jos asiaa oikein ajattelee…

Ei palkallisia sairaslomapäiviä tai palkallista lomaa

Sairaana palkka ei juokse, vaan töitä on tehtävä, vaikka sängystä käsin. Onneksi itse olen vain harvoin kipeänä, eli toistaiseksi tämä ei ole ollut ongelma. Myöskään loman ajalta rahaa ei tule, ellei lomalta tee töitä, tai kaikkea ole suunnitellut etukäteen. Toisaalta, jos tästäkin jotain hyvää, niin petiin voi jäädä jo siinä kohtaa, kun kurkku on hieman kipeä ja tehdä töitä etänä. Eli puolikuntoisena ei ole pakko lähteä toimistolle, joka monesti vaikuttaa myös siihen, ettei orastava flunssa pahene, vaan usein paranee itsestään.

Epävarmuus

Taloudellinen epävarmuus on varmasti yksi yrittäjyyden miinuspuolista ja epävarmuus ylipäänsä. Ellei ole säännöllisiä laskutettavia, on yrittäjyys epävarmaa ja saattaa stressata herkempää. Itselläni on pari säännöllistä laskutettavaa, jotka luovat mukavaa turvaa, mutta olen myös ollut tilanteessa, jossa näin ei ole ollut. Ihme kyllä, siedän tällä elämän osa-alueella hyvin stressiä, eli enpä muista, koska olisin stressannut taloudesta? Vaikka olen ollut kaikenlaisissa tilanteissa, kaikki on kuitenkin aina järjestynyt. Eli luotan jollain tavalla elämään ja minulla on myös ihmisiä, jotka takaavat selkäni, mikäli putoaisin taloudelliseen ahdinkoon. Ehkä tietoisuus tuosta rauhoittaa ja siksi näistä asioista en stressaa. Mutta toki yrittäjyydessä on aina läsnä pieni epävarmuus ja jotkut tilanteet saattavat muuttua nopeastikin. Eli koskaan ei pidä vaan luottaa, ellei ole ns. varmuutta luottamuksesta.

Maksamattomat laskut asiakkaiden toimesta

Koskaan et voi tietää, saatko rahojasi eräpäivänä. Vaikka itselläni on ollut näitä tapauksia vähemmän, on niitä kuitenkin ollut. Eli aina tulisi olla pesämunaa ja varautua siihen, ettei rahat tule tilille. Tästä syystä olen itsekin opetellut säästeliään elämäntyylin ja sillä tiellä olen edelleen. En koskaan elä kädestä suuhun, vaan säästän jatkuvasti.

Stressi on henkilökohtaista

Yrityksen stressi on henkilökohtaista. Eli mikäli pienyrittäjänä kohtaa jotain kovin stressaavaa, on se henkilökohtainen stressin aihe. Kun ei ole erikseen ”työminää”, vaan sinä itse olet yritys, on tilanne huomattavasti stressaavampi kuin, jos sen voisi ulkoistaa itsestä.

Ennakkoverot

Mielestäni toiminimiyrittäjyyden ärsyttävin puoli ovat ennakkoverot ja niiden arviointi. Joudut nimittäin laskemaan loppuvuoden tulot ja maksamaan kuukausittain summan x veroja, vaikka saisit puolet vähemmän rahaa kuin olet arvioinut. Tämä on ollut välillä todella ärsyttävää, mutta itse maksan ennemmin enemmän tässä kohtaa kuin makselen veroja takaisin, sillä kyllähän kaikki yli maksettu tulee sinulle lopulta takaisin.

Kuten jo mainittu, valitsen tällä hetkellä yrittäjyyden päivittäin uudestaan ja uudestaan. Vaikka myös miinuksia on, on niitä mielestäni enemmän palkkatyössä. Toisaalta koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, eli kaikki on ainakin omassa elämässä juuri nyt auki! Ammatillinen unelmani on edetä uralla, jolla nyt toimin, mutta samaan aikaan saada parempi tasapaino tekemiseen. Eli haluaisin tehdä enemmän luovia juttuja, haluaisin enemmän vapaa-aikaa ja toisaalta myös auttaa ihmisiä tavalla tai toisella omien vahvuuksien kautta. Haluaisin kehittää etenkin henkistä kapasiteettia ja oppia lisää ihmismielestä. Onneksi yrittäjänä kaikki on mahdollista, eli rajoittavia tekijöitä ei ole, vaan voi sataprosenttisesti tavoitella omia unelmia sen pohjalta, mitä haluaa elämältä!

Miten te muut yrittäjät koette yrittäjyyden? Onko yrittäjyydessä mielestänne samat plussat ja miinukset? Tai ylipäänsä, mitä työtä teet ja mitkä ovat työsi plussat ja miinukset?

Työ ja raha Oma elämä Työ Ajattelin tänään