7 x viime ajoilta – pitkästä aikaa!

Reilu pari kuukautta taas mennyt niin, etten ole juurikaan blogia avannut. Kiva siis pitkästä aikaa hieman päivitellä kuulumisia kanssanne, koska teitä kuitenkin näyttää siellä ruudun toisella puolella edelleen olevan. 🙂 Instagramissa olen nykyään aktiivisempi – tosin sielläkin hieman sykleissä, en välttämättä edes päivittäin. Rehellisyyden nimissä olen jo pidempään potenut jonkinlaista kriisiä omien somekanavien suhteen, sillä aloitin bloggaajana ja tämä oli vuosikaudet pääkanavani. Kaikki oli kytköksissä blogiin, myös Instagram. Blogissani on aina ollut myös huomattavasti enemmän seuraajia kuin Instagramissa (parhaina vuosina jopa 40 k uniikkia/kk), johtuen varmaan tavastani antaa täällä enemmän itsestä kuin pinnallisemman Instan puolella, jossa tililläni on ”vain” +4000 seuraajaa. Tänä vuonna olen suhtautunut kanaviini rennommin, mutta se oma suunta on edelleen hieman hukassa, enkä ole täysin varma enää, mikä on juttuni somessa? Tai tarvitseeko sellainen selkeä juttu ylipäänsä olla? En ole blogia lopettamassa, mutta ehkä se hakee paikkaansa nykyisessä elämässäni.

Tykkään listata asioita, joten tänään luvassa on listaus viime aikojen random asioista/tapahtumista. Tää on helppo tyyli kerrata asioita ja jakaa kanssanne viime kuukausien kuulumisia. 🙂

Kirjoitin Instan puolella helmikuussa lievästä jaksoittaisesta masennuksestani ja kuntoutuspsykoterapian B-lausunnosta, joka mulle itse asiassa kirjoitetaan aikaisintaan tässä kuussa. Olen tässä nyt kolmisen kuukautta etsinyt itselle sopivaa psykoterapeuttia enemmän ja vähemmän aktiivisesti, mutta saamani vastaukset ovat olleet kielteisiä, eli toisin sanoen vapaita terapeutteja ei ole hurjasti markkinoilla. Tiesin tämän kyllä, mutta tilanteen rajuus on silti yllättänyt! Pitäisi olla hurjasti aikaa käyttää tähän prosessiin, jos haluaa oikeasti löytää vapaan kelan tukeman terapeutin. Samaan aikaan tuloksettomat etsinnät turhauttavat ja ymmärrän, että tämä prosessi saattaa helposti jäädä puolitiehen. Valoa kuitenkin tunnelin päässä, sillä löysin yhden paperilla sopivalta kuulostavan henkilön, jolla on myös vapaita aikoja, ja jolle sain varattua ajan testikäyntiin. Tämä ei tokikaan takaa, että henkilö on sopiva, mutta kokeillaan ja toivon parasta!

En muuten varmaan koskaan pääse eroon narratiivista, jossa olen liian ”terve” ansaitakseni apua. Selviydynhän arjesta ja elän normaalia elämää, enkä makaa sängyssä toimintakyvyttömänä. Vertailen usein ongelmiani muiden ”vakavampiin” ongelmiin ja vähättelen omaa avun tarvetta, kiellän asioita. Minuun on vahvasti sisäistetty selviytymis moodi, joka ohjaa eteenpäin, eikä salli romahtamista. Nykyään onneksi sisäistän sen, ettei apu ole tarkoitettu pelkästään täysin toimintakyvyttömille, vaan nimenomaan avun piiriin hakeutumalla ennaltaehkäistään tilanteen paheneminen. Omalla kohdalla suurin avun tarve on lapsuuden traumojen käsittelyyn, josta oikeastaan iso osa ongelmistani juontaa juuriaan edelleen, 34-vuotiaana. Onhan se jännä, miten vahvasti aiemmin koettu elää meidän kehossa ja erityisesti lapsuus aiheuttaa pahimmillaan elämän mittaisia pelkotiloja, joista seuraa masennusta, ahdistusta ja muita ongelmia. En tiedä auttaako edes psykoterapia näihin, mutta jaksan uskoa että siitä on pitkäkestoisena jotain apua.

Käytiin maaliskuussa Alpeilla Dolomiiteilla ja oli kyllä kerrassaan upea reissu! Tuo oli ensimmäinen ulkomaanmatkani hetkiin ja oli kyllä hieno paikka. Kerta oli ensimmäiseni Alpeilla, jonne haluan tulevaisuudessa ehdottomasti uudestaan. Kävin rinteessäkin pienen tauon jälkeen ja fiilis oli mahtava, kun uskalsin laskea noinkin vaativassa paikassa. 🙂 Seuraava ulkomaanmatka on reissu Dubrovnikiin Kroatiaan heinäkuun alussa. Ihanaa, kun maailma on taas enemmän auki ja pääsee reissaamaan muuallakin kuin Suomessa! Kivaa vaihtelua elämään, joka on jo pari vuotta pyörinyt täällä Suomessa hyvin samoissa ympyröissä.

En jaksa erityisemmin blogissani enää koronasta jauhaa, mutta pakko kuitenkin mainita, että nyt on sekin sitten koettu. Meillä on molemmilla kolme rokotusta, mutta saatiin silti korona maaliskuun alussa, aivan puskista yhtäkkiä ja jos jotain positiivista, niin samaan aikaan. Oltiin tosi kipeitä noin viikon verran ja siitä pari viikkoa eteenpäin puolikuntoisia. Alppien reissu osui ajankohdalle, kun korona oli vasta taantunut ja se jossain määrin näkyi vielä meissä molemmissa väsymyksenä. Itsehän olen treenannut jo parisen viikkoa salilla ja olo on nyt toki täysin normaali, mutta kyllä väsymystä kesti noin nelisen viikkoa sairastumisesta. Ei mikään pikku flunssa siis, vaan ihan kunnon tauti! En oikeasti muista, koska olisin ollut niin kipeä ja olo kuin rekan alle jääneellä.

Jos jotain pinnallisempaa, niin hiusprojekti mustasta vaaleammaksi jatkuu. En edes muista olenko täällä maininnut haluavani päästä mustasta tukasta pikkuhiljaa eroon, mutta sellainen on tosiaan tavoitteena. 🙂 Tällä hetkellä hiuksissani on siis vaaleammat teippipidennykset/tuuhennokset, jotka tekevät ilmeestä vaaleamman ja täten myös omia hiuksia on helpompi vaalentaa pikkuhiljaa ilman, että tarvitsee odotella turhautuneena muutosta. En varmaan täysin blondiksi halua, mutta vaaleampaan suuntaan/mahdollisesti jossain kohtaa haluaisin kokeilla punertavia hiuksia. Tuollainen väri ei onnistu, jos pohja on tumma, joten suuntana vaaleampi ja katsotaan sitten jossain kohtaa, mitä tehdään. 🙂 Yleisesti mulla on jo pidempään ollut halu uudistaa ulkonäköä ja ilmettä, joka ehkä jossain määrin kuvastaa halua kääntää elämässä uusi sivu? Musta on tullut myös yleisesti ihmisenä rohkeampi, enkä enää jaksa miettiä liian pitkään muutoksia tai muiden mielipiteitä niistä. On ihan ok vaihtaa tyyliä ja lookkia useammin, jos sille tuntuu!

Tekisi mieli tehdä uusi kotipostaus taas jossain kohtaa, koska tänä keväänä meidän koti on viimein kutakuinkin valmis. 🙂 Oon sisustanut väreillä, kasveilla ja hankittiin alkuvuodesta se jättipeilikin mittatilauksena, josta haaveilin. Peili tuotiin lopulta ikkunan kautta sisään, koska ei rapusta mahtunut. 😁 Eilen saapui sängynpääty Tempuriin ja hitsiläinen sekin muuten muokkaa makkarin ilmettä! Mulle koti on tosi tärkeä paikka ja siksi siihen on myös euroja upotettu. Onneksi kaikkea kivaa on löytynyt myös alennuksella esim. Granitista (joka mun ihan lemppari sisustuskauppa) sekä Fidasta.

Korona vaikutti yleiskuntoon ja vasta palauttelen salilla voimatasoja entiseen. En muista mainitsinko tätäkään, mutta jätin viime vuoden lopussa aerobisen treenin kokonaan pois, koska huomasin sen syövän lihaksia. Rasvaprosenttini oli myös tosi alhaalla, jonka vuoksi olen halunnut jättää kaiken liian kuluttavan pois, josko se nousisi pikkuhiljaa ja lihaskin kasvaisi paremmin? Korona hieman sekoitti tavoitteita, mutta kyllä ainakin silmämääräisesti vaikuttaisi, että olen saanut hieman massaa lisää oikeisiin paikkoihin, vaikka puntari ei mihinkään liikahda. 😁 Monelle tämä kuulostaa varmasti tosi oudolta, mutta olen sitä kehotyyppiä, jonka on vaikea saada massaa ja iän myötä tämä on jopa vaikeutunut, vaikka syön paljon (myös proteiinia ja hyviä rasvoja) ja myös herkuttelen. Geeneissähän tämä kohdallani menee ja niitä vastaan on vaikeampi taistella. Anyways, salitreeni maistuu ja tällä hetkellä on kyllä tosi hyvä draivi päällä! On ollut mahtavaa päästä rutiineihin taas kiinni ja jos vaan terveenä pysyy, hyvällä energialla mennään kesää kohti. 🙂

Tässä kohtaa vuotta tulee luonnollisesti suunniteltua myös hieman tulevaa kesää. Viime talvi oli jotenkin todella pitkä (tai sellaisena sen koin) ja siksi olenkin ollut huomattavasti pirteämpi nyt kesää kohti mentäessä. Valolla on ainakin minuun äärimmäisen positiivinen vaikutus! Tulevalle kesälle on  jo joitain suunnitelmia ja ajattelin pitää lomaa muutaman viikon. Heinäkuu on aina hiljainen alalla, jolla työskentelen, joten silloin on loistava sauma ottaa rennommin ja hoitaa ainoastaan rullaavat kampanjat.  Kesäkuun alussa tulee jälleen vuosi mittariin ja koska täytän 35 vuotta, päätin järjestää myös synttärit niiden kunniaksi. 35 on mulle tärkeä ja merkittävä ikä, koska olen pitänyt sitä jo vuosia tietynlaisena virstanpylväänä. Tuohon ikään liittyy useampia unelmia (joista iso osa on myös saavutettu) ja vaikka pidän itseäni nuorekkaana, kyllä samaan aikaan tiedostan, että keski-ikä lähenee ja samalla seuraavien viiden vuoden sisään pitää tehdä omaa tulevaisuutta koskevia isoja päätöksiä. Jos jotain olen kuitenkin elämästä oppinut, se kantaa ja asiat selkenee ajan kanssa. ❤️

Mitä teille kuuluu?

Ihanaa ja munarikasta pääsiäistä! 🥰

Puheenaiheet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään

Moi mitä kuuluu?

Tänään avasin blogialustan pienoisen tauon jälkeen. Nähtävästi nämä kirjoitusbreikit ovat nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta kuten loppuvuodesta totesin – aikansa kutakin ja tällä hetkellä kirjoitan silloin, kun sille tuntuu ja toistaiseksi se on ollut hieman harvemmin. Hyvillä mielin lähden kuitenkin kirjoittamaan tätä tekstiä ja ajattelin avata osa-alue kerrallaan, mitä vuoden 2022 alkuun kuuluu. 🙂

Hyvinvointi

Lähdetään liikkeelle osa-alueesta, joka on melkeinpä jokaiselta kantilta katsottuna äärimmäisen tärkeä, nimittäin hyvinvoinnista. Luulen, että monella urheilemaan tottuneella on nyt hieman vaikeampaa, sillä salit ovat kiinni ja osa niistä ainoastaan yksityiskäyttöön varattavissa. Minulla oli ennen joulua ja tätä sulkua todella hyvä draivi päällä salilla, joka johtui pitkälti muutoksista treeniohjelmassa. Jätin siis kokonaan aerobisen treenin pois (ainoastaan alkulämpö ennen treeniä noin 5 min) ja keskityin lihaskuntoon – erityisesti pakaratreeniin. Toivottuja tuloksiakin alkoi tulla, mutta nyt on toki otettu takapakkia, sillä treenirytmi on kärsinyt. Terveellinen ruokavalio on kuitenkin kaiken perusta, eli tällaisena aikana, kun elämässä joutuu poikkeamaan tutuista rutiineista, auttaa hyvä ruokavalio hyvinvoinnin ylläpidossa.

Henkisellä puolella on ollut havaittavissa väsymystä ja turhautumista. Tähän vaikuttaa moni asia, eikä tämä sulkutila erityisesti auta kohentamaan fiilistä. Tammikuun pimeys on tympinyt ja jotenkin sitä vaan odottaa kevään saapumista niin kovasti… Onneksi päivät pitenevät jatkuvasti ja kevät tekee tuloaan. Olen myös pyrkinyt tekemään pieniä muutoksia omaan arkeen ja etenkin etätyöskentelyyn, joiden huomaan vaikuttavan positiivisesti omaan tekemiseen. Tällaisia muutoksia ovat mm. työn parempi rytmitys, taukojen pitäminen, kollegoiden tapaaminen useammin töiden/lounaan merkeissä, kahvilassa töiden tekeminen (jotta ympäristö välillä muuttuu) ja selkeämmät työtunnit sekä vapaat. Esimerkiksi viikonloput pyrin pitämään nykyään täysin vapaina, koska viikolla töitä tulee tehtyä usein myös iltaisin.

Työt ja ura

Tästä hieman jo edellisessä kohdassa mainitsinkin, mutta yleisesti töiden saralla on jo pidempään vallinnut tasapaino yrittäjänä. Koko nuoruuteni pelkäsin ns. asettumista uralla, mutta nykyään olen oikein tyytyväinen tilanteeseeni, vaikka olenkin tehnyt käytännössä samoja asioita jo pidempään. Ja tietenkin se, ettei korona ole vaikuttanut negatiivisesti omaan työhön, on asia, josta pitää olla kiitollinen! Myös etätyön mahdollisuus näinä aikoina on etuoikeus, vaikka sekin välillä tympii, kun tulee oltua niin paljon kotona samoissa ympyröissä. Toki onhan työni kokenut muutoksia viime vuosina, sillä vastuuta on tullut lisää (työni on käytännössä täysin itsenäistä ja omatoimista) ja samalla myös paletti muuttunut siinä mielessä, että olen siirtynyt oman somen tekemisestä yhä enenevissä määrin toteuttamaan eri yrityksille vaikuttajamarkkinoinnin kampanjoita muualla kuin omissa kanavissa. Siinä ohessa on sitten valokuvaamista ja sisällöntuotantoa, joista niistäkin molemmista pidän, mutta ehkä eniten kuitenkin intressit ovat vaikuttajamarkkinoinnin kampanjoiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Katsotaan, mitä vuosi tuo tällä saralla tullessaan!

Parisuhde

Olen ollut parisuhteessa kohta puolitoista vuotta. Aika tuntuu tavallaan pitkältä ja siltä, että olisimme olleet yhdessä aina – tosin positiivisessa mielessä. 🙂 Arki on asettunut ja yhteinen elämä löytänyt sävelensä. Ollaan käytännössä oltu yhdessä tapaamispäivästä lähtien joka päivä, joten varmasti tämäkin vaikuttaa siihen, miten nopeasti suhde asettui ja miksi tuntuu kuin olisimme aina tunteneet. En ole koskaan ollut parisuhteessa näin tiiviisti toisen kanssa, mutta tässä suhteessa se on tuntunut alusta lähtien luontevalta. Olemme molemmat ”koti-ihmisiä” ja tykätään tehdä pitkälti samoja asioita, jonka vuoksi asioita myös jakaa paljon toisen kanssa. Kun aikaisemmin ajattelin, että parisuhteessa tule olla selkeästi oma elämä ja menot, joita itsekin koin paljon tarvitsevani, niin nykyään yhdessä asioiden jakaminen tuntuu luontevalta. Muistan aikaisemmin myös ihmetelleeni pariskuntia, jotka kulkevat joka paikassa yhdessä ja miettineeni, miksi lähes kaikki pitää tehdä yhdessä? Nyt ymmärrän tämänkin tyylin, sillä olen itse suhteessa, jossa olemme useammin kutsuttuja yhdessä kuin erikseen. 😁 Toki jokaisella pariskunnalla on varmasti oma linjauksensa asian suhteen ja ihmisillä erilaisia tarpeita, mutta omalla kohdalla tämä suhde on tässä mielessä aikaisemmista poikkeava. Toinen on yksi parhaista ystävistäni ja samalla myös ihminen, jonka seurassa haluan nähdä, tehdä ja kokea.

Parisuhde on yksi elämämme läheisimmistä ihmissuhteista. Omalla kohdalla suhde avopuolisoon on läheisin suhde, mitä minulla on kenenkään kanssa. Hänen kanssaan olen myös kokenut rakkautta ja yhteenkuuluvuutta, jollaista en ole koskaan kenenkään muun kanssa kokenut. Läheisissä ihmissuhteissa myös käsittelemättömät traumat usein aktivoituvat ja näin on käynyt myös omalla kohdalla. Kokemukset, joista kuvittelin selvinneeni ja joiden yläpuolella luulin olevani, ovat nousseet pikkuhiljaa uudelleen pintaan ja ne ovat aikaansaaneet ahdistavia tunteita minussa. Näitä tunteita ovat mm. häpeä, pettymys itseen ja suru – miksi joudun jälleen näiden asioiden äärelle, vaikka ne eivät ole edes olleet valintani tai syytäni? Nykyään sitä osaa kuitenkin onneksi toimia rationaalisesti ja olenkin päättänyt, että tämä on taakka, joka minun tulee hoitaa. Eihän edellinen (elämäni ainut) terapia kestänyt kuin puolisen vuotta, mikä on liian lyhyt aika. Menneisyys elää minussa tahtomattani liiaksi ja se vaikuttaa tähän hetkeen, jonka vuoksi haluan asiaan muutosta. Siispä itsensä eheyttämisen vuosi/vuodet luvassa, jonka ajatteleminen aikaan saa minussa helpotuksen tunteen ja silmiin onnen kyyneleet.

Inspiroi eniten ja vähiten?

Nyt alkuvuodesta inspiraatio on ollut vähän hukassa, mitä sitä kieltämään. Ei ole ollut sellaista intoa ja draivia, kuten normaalisti, vaan päivät ovat menneet aika pitkälti samoissa tunnelmissa. Elämä on ollut kohtuullisen yksitoikkoista ja tasapaksua, sillä rajoitukset ovat sulkeneet sisältöä pois. Okei, kuten jossain vaiheessa totesin, korona on kyllä riisunut omaa elämää ja asettanut monet asiat perspektiiviin, mutta kyllä itse kaipaan elämääni kaikkea sitä ”turhaakin” jota normaalisti pystyi tekemään. Vapaus mennä, tehdä ja tulla on rajoittunutta, joka pitkällä aikavälillä alkaa yksinkertaisesti vaikuttamaan. Eli vähiten inspiroi tämä talvi, pimeys, korona ja uutiset (joita en muuten oikeastaan jaksa enää edes lukea) ja eniten kodin sisustus, pitenevät päivät, liikunta, kokkailu, mielekäs työ ja uudet sarjat (suosituksena Yellowstone, joka on meidän uusin koukutus!).

Mitä odotan?

Viimeiset vuodet ovat muuttaneet tulevaisuuden suunnittelua aika tavalla. Kun ennen oli jatkuvasti  kaikenlaisia suunnitelmia takataskussa, viime vuodet sitä on tullut suunniteltua vähemmän ja harvakseltaan – elämä on edennyt viikko kerrallaan. Sama pätee myös odotuksiin, eli jossain määrin sitä on vaan sopeutunut elämään vallitsevassa tilanteessa sen ehdoilla. Päivä kerrallaan. En ole matkustanut ulkomaille nyt reiluun pariin vuoteen, mutta tänä keväänä olemme lähdössä Alpeille. Tuo maaliskuun lopun matka katkaisee mukavasti kevättalvea ja toivon, ettei tässä tule mitään takapakkia. Tuon matkan lisäksi odotan toki ihan pelkästään jo kevään (ja aurinkoisien päivien) saapumista, uusia mielenkiintoisia työprojekteja ja sitä, että yhteiskunta aukeaisi jälleen ja elämä palautuisi täten normaalimmaksi. Olisi ihanaa nähdä myös ystäviä useammin ja tehdä yhdessä asioita. ❤️

Sellaisia kuulumisia noin päällisin puolin! Vähän ehkä tahmea vuoden alku, vaikka jotain muuta taisin odottaa, mutta eiköhän se tästä taas positiivisemmaksi muutu. Toivottavasti voitte hyvin ja vuosi on lähtenyt mukavasti käyntiin? 🙂

Puheenaiheet Oma elämä Rakkaus Ajattelin tänään