Mitä jäi mieleen tammikuulta?

Maanantaina kuukausi vaihtuu helmikuuksi. Pakko todeta, että onneksi. Tammikuu on tuntunut todella pitkältä – pidemmältä kuin kuuluisan pitkä marraskuu. Vaikka olenkin pyrkinyt keskittymään hyviin asioihin, kyllä välillä on tullut laskettua päiviä kevään alkuun! Helmikuu on onneksi lyhyt kuukausi ja sitten ollaankin jo maaliskuussa. Tulee ystävien synttäreitä ja pääsiäinen. Päivät pitenee rytinällä ja valon määrä lisääntyy päivä päivältä. Nyt kuitenkin vielä pieni hetki pitkälle tammikuulle ja kaikelle sille, mitä kuukaudesta jäi mieleen.

Tammikuulta jäi mieleen…

Levi ja vuodenvaihde lumikinosten keskellä. Vuoden ensimmäiset päivät kuljettiin toppapuvuissa ja nautiskeltiin Utsuvaaran upeista maisemista.

Lumipeite, joka saatiin vihdoin tänne etelään. Lumi on ehdottomasti asia, joka on ilahduttanut tammikuussa etelän väkeä.

Arkeenpaluu, joka oli kieltämättä jokseenkin tahmea. Unirytmit olivat sekaisin ja työrytmiin paluu tuntui haastavalta. Onneksi loppua kohden homma alkoi taas balansoitumaan ja löysin itsestäni sen normaalin energian.

Tammikuussa Toni innostui ruokavideoiden kuvaamisesta. Muistan tämän innostuksen varmasti ikuisesti ja sitä oli hauska seurata. Yksi Tonin parhaista puolista on ehdottomasti kyky innostua asioista ja fiilistellä niitä. Videoista tuli hauskoja ja viihdyttäviä. Reseptit olivat ehkä kuitenkin sivuseikka. 😁

Lohilo, jota syötiin tammikuussa ennätyspaljon. Ostettiin testiin myös uusia makuja, kuten vanilja ja valkosuklaa-mansikka. Mun ehdottomat Lohilo-suosikki on Salted Caramel (kokeilkaa lisätä päälle punaviinimarjoja) ja hyvänä kakkosena tulee  valkosuklaa-mansikka. 💜

Kokkailtiin yhdessä paljon ja kokeiltiin uusia reseptejä. Kuten olen pari kertaa maininnut, syön nykyään välillä lihaakin ja rohkenen sen ääneen sanoa. Tosin lihan laatuun panostan ja vain valikoitu liha menee alas. Olen oikeastaan ollut jopa hieman yllättynyt, miten herkästi itselle tulee lihasta etova olo, eli en sitä kovin mielelläni edelleenkään syö… Tähän liittyen, yksi huippu löytö jauhelihan korvikkeeksi on Elovenan Muru kaurajauhis! Testattiin eilen ja toimii super hyvin.

Kampaajalla käynti oli erinomainen veto tammikuulle! Hiuslatvat olivat aika huonossa kunnossa vaalennusten jäljiltä, jonka vuoksi teki hyvää hieman leikata ja tehohoitaa. Hiusteni kunto on ylipäänsä heikompi kuin ennen ja ne ovat ohentuneet, joten tänä keväänä yritän saada hiukset taas normaaliin kuntoon.

Brunssillakin tuli tammikuussa käytyä, joka oli muuten ensimmäinen sitten kuukausiin! Totesin jälleen, etten kyllä koskaan pysty syömään 26 euron edestä ruokaa, vaan syön ehkä kympillä. 😁 Silti brunssit on aina välillä kivoja, vaikkakin hieman ylihinnoiteltuja.

Kotoa käsin tuli tehtyä töitä melkeinpä joka ikinen päivä. Tähän haluan kyllä helmikuussa muutosta, mikäli ravintolat vaan pysyvät auki! Vaikka kotoa käsin työskentely on miellyttävää, kyllä välillä kaipaan työympäristöön pientä vaihtelua, kukapa ei?

Valon vähäisyys ja täten myös kuvien puute. Myös into valokuvailuun on ollut aivan nollassa pimeyden vuoksi, joka näkyy myös täällä blogissa. Toisaalta olen samaan aikaan miettinyt, että haluan jatkossa jakaa etenkin Instagramiin enemmän puhelimella kuvattuja kuvia. Myös blogiin voisi olla hauska tehdä välillä ns. kollaaseja kuluneesta viikosta puhelinkuvin, ns. vanhanajan tyyliin.

Pari hyvää kirppislöytöä Uffista ja Kierrätyskeskuksesta. Uffista löytyi lämmin karvahattu, oversize bändihuppari ja Niken musta juoksutakki. Kierrätyskeskuksesta puolestaan pöytälamppu ja leivänpaahdin.

Tammikuussa testattiin uutta kahvia; Pauligin Wiener Waltzeria hasselpähkinäsuklaan maussa. Pakko sanoa, että tuollaisen herkkukahvin jälkeen se perinteinen Kulta Katriina luomu maistuu aika karsealle!  😁 Voisikin hieman useammin panostaa erikoiskahveihin…

Himo ja koukuttuminen Nicksin Peanuts n Fudge patukkaan! Kyseinen patukka maistuu kuin Snickersille, mutta ei sisällä lainkaan lisättyä sokeria. Hittolainen miten hyvää tuo patukka on ja mikä parasta, se on kooltaan pieni eikä maksa kuin 1,50 €! 😁 Suosittelen kokeilemaan, jos parempi versio Snickersistä kiehtoo.

Tammikuu on ollut lähestulkoon tipaton. Muutaman viinilasillisen olen juonut joinain viikonloppuina, mutta muutoin on kyllä täysin unohtunut, miltä darra tuntuu ja onneksi. Tällä linjalla voisi helposti jatkaa pidempäänkin, etenkin, jos mitään erityisiä menoja ei tule.

Mitä teillä jäi tammikuusta mieleen?

Oikein ihanaa viikonloppua! 🥰

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Kiitollisuuspäiväkirja 7 päivän ajalta

Keskiviikko 20.1.

Kaunis auringonvalo, joka pilkahtelee ihanasti aamuisin sälekaihtimien takaa. Olen ehdottomasti kevät- ja kesä ihmisiä, jonka vuoksi päivien piteneminen vaikuttaa kohdallani mielialaan rutkasti. Olen kiitollinen siitä, että nyt mennään kesää kohti ja ei aikaakaan, kun valoisaa on vielä iltakuudelta.

Keskustelu, jonka kävimme Tonin kanssa eilen. Se oli itselleni vaikea, mutta sen seurauksena tunnen, että olemme jälleen lähempänä toisia ja oloni on turvallinen. Olen kiitollinen siitä, että rinnallani on ihminen, joka haluaa minun voivan hyvin ja kuuntelee minua – jopa niissä asioissa, joista minunkin on vaikea ääneen puhua ja joiden kohdalla olen haavoittuvainen.

Uuden sängyn saapumiseen on enää vajaa pari kuukautta! Hassua, miten paljon uuden, paremman sängyn saapumista voikin odottaa, mutta se on varmasti sen väärti. Tällä hetkellä nukutaan 140 cm leveässä ”perus” pehmeässä jenkkisängyssä, joka on aivan liian pieni ja selälle auttamattoman surkea. Olenkin kiitollinen jo näin etukäteen niinkin materialistisesta asiasta kuin uudesta sängystä.

Torstai 21.1.

Terveys saa kiitolliseksi. Olen ollut todella terve koko viime vuoden, josta en voi olla kuin kiitollinen. Myös tämä vuosi on alkanut hyvin ja ainoat terveyteen liittyvä ”murheenkryynit” liittyvät yhteen hampaaseen ja alhaiseen ferritiiniin. Muuten koen olevani elämäni kunnossa! Myös läheiseni ovat säilyneet terveinä, eikä kukaan heistäkään ole koronaa sairastanut.

Mielenrauha, joka on läsnä. En stressaa tai ole huolissani. Olen valmis katsomaan tulevaan ja otan vastaan sen, mitä sieltä on tullakseen. Tämä pätee muuten myös tuohon mainitsemaani globaaliin virukseen, sillä en yksinkertaisesti jaksa murehtia – enkä ole muuten jaksanut sitten viime kevään. Suomessa on kuitenkin pärjätty hyvin ja tilanne meillä on huomattavasti parempi kuin monessa muussa maassa.

Treenit kulkivat tänään todella hyvin! Kun treenaa säännöllisesti ja vuosia, mahtuu siihen kaikenlaisia ajanjaksoja tahmeista loistaviin. Nyt on selvästi meneillään tuollainen loistava ajanjakso, nimittäin treenit kulkevat ja kroppa tuntuu olevan aika hyvässä iskussa. Tähän vaikuttaa varmasti paljon myös henkinen hyvinvointi ja ylipäänsä tasapaino elämässäni.

Perjantai 22.1.

Olen kiitollinen kodistani, jossa olen asunut jo liki kymmenen vuotta. Tässä asunnossa on hyvä feng sui, jonka vuoksi tästä muuttaminen tulee kyllä aikanaan kirpaisemaan. Tällä hetkellä ei ole mikään kiire tehdä päätöksiä, mutta varmasti lähivuosina kyllä. Toisaalta, siitä alkaa uusi ajanjakso elämässäni, jota myös omalla tavallaan odotan. Uuden yhteisen kodin sisustaminen on kiva juttu sekin!

Elämässäni on tällä hetkellä vain vähän negatiivisuutta aiheuttavia, minusta riippumattomia asioita, josta olenkin kiitollinen. Aina näin ei ole ollut, jonka vuoksi sitä osaan arvostaa tätä tämänhetkistä elämäntilannetta.

Viikonloppu alkaa! Vaikka en halua elää viikonlopuille, kyllä perjantaihin liittyy aina tietynlainen hyvä ja rentouttava fiilis. Tänään haluan herkutella, löhötä ja katsoa viikon Salkkarit!

Lauantai 23.1.

Hidas aamu ja herkullinen aamiainen hyvässä seurassa. Viikonloppu ei voisi paremmin alkaa!

Olen kiitollinen hyvästä toimeentulosta ja siitä, miten mukavasti olen yrittäjänä pärjännyt.

Musiikki, se on ollut itselleni aina tärkeää. Vaikka en enää nykyään soita mitään soittimia, nautin kuunnella musiikkia. Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, fiiliksen mukaan. Eniten puhuttelee kotimainen musiikki, jossa on pysäyttävä sanoma. Viimeksi pysäytti mm. Ellin ”Dinosauruksii” ja Iltan ”Kelle mä soitan”.

Sunnuntai 24.1.

Pari kirppislöytöä, jotka tein Kyläsaaren Kierrätyskeskuksesta tänään. Toinen oli keittiöön hienosti sopiva valkoinen leivänpaahdin ja toinen kaunis pöytälamppu. Kirppislöydöistä (ja rahan säästämisestä) tulee aina hyvälle fiilikselle! Olen kiitollinen siitä, miten suhteeni rahankäyttöön ja materiaan on muuttunut vuosien saatossa.

Olen kiitollinen terävästä näkökyvystä, jonka sain marraskuussa laserleikkauksen seurauksena. Edelleen lähes päivittäin jaksan iloita tästä asiasta, sillä se on muuttanut elämääni niin paljon helpompaan suuntaan. 😍

Olen kiitollinen siitä, että kävin terapiassa muutama vuosi sitten ja käsittelin siellä osaa menneisyydestäni. Tuo on helpottanut niin paljon nykyisyyttä. Jos joskus tulevaisuudessa tulee yhtään sellainen tunne, että haluan ottaa uuden jakson terapiaa ja siihen on taloudellisesti mahdollisuudet, sen kyllä teen.

Maanantai 27.1.

Ihana raitis ulkoilma, jossa juostiin tänään taas 6 km lenkki. Rakastan juoksemista ja sitä tunnetta, kun saan vetää raikasta ulkoilmaa keuhkot täyteen. Olen kiitollinen kehosta, joka toimii ja joka kykenee juoksemaan.

Ystävän Tinder-juttuja kuunnellessa en voi olla kuin kiitollinen siitä, ettei tarvitse enää olla siellä. 🙈 Nykypäivän deittailukulttuuri on niin ihmeellinen, etten oikein koskaan päässyt siihen sisälle.

Olen kiitollinen elämästä ja siitä, että olen elossa. Luin tänään suru-uutisen Syötävän hyvää blogin kirjoittajasta, joka oli menehtynyt tapaturmaisesti. Vaikka en tuntenut häntä missään määrin henkilökohtaisesti, silti järkytyin. Jokaisesta päivästä tulee olla kiitollinen, sillä elämä voi päättyä koska vaan. Kuolema on ollut itselleni aina vaikea käsitellä  ja käsittää, mitä se on edelleen…

Tiistai 26.1.

Ystävät, olen kiitollinen ystävistä. Näin tänään yhtä heistä lounaan merkeissä ja tuo konkreettinen näkeminen ilahdutti kovasti. Olen nähnyt ystäviä tammikuussa aivan liian vähän, johon on tehtävä muutos heti kuun vaihtuessa.

Mielekäs työ ja onnistumiset saavat kiitolliseksi. Tällä hetkellä nautin kovasti siitä, mitä teen ja homma on hyvässä balanssissa. Töitä on juuri sopivasti suhteessa vapaa-aikaan ja nautin kotona työskentelystä. On aika ihanaa, kun aamuisin ei tarvitse lähteä tarpomaan tuonne loskaan, vaan voin herättyäni keittää rauhassa kahvin, valmistaa aamiaisen ja aloittaa työt. Tiedän olevani tässä mielessä etuoikeutettu ja siitä olen kiitollinen.

Olen kiitollinen ihmisestä, joka kertoo minulle päivittäin rakastavansa. Olen kiitollinen myös uudesta mahdollisuudesta kokea rakkaus aikuisella iällä. Tämä on tähän mennessä elämää yksi parhaista minulle tapahtuneista asioista. ❤️

Sellaisia kiitollisuuden aiheita mahtui viime- ja tähän viikkoon. ❤️

Hyvinvointi Oma elämä Mieli Syvällistä