Kumpi meistä todennäköisemmin?

Blogeissa on jo pidempään kiertänyt haaste/kysely parisuhteessa oleville siitä, kumpi todennäköisemmin? Näin rauhallisen viikonlopun kunniaksi päätin istuttaa kumppanini alas ja käydä kysymykset läpi hänen kanssaan. Oli hauska huomata, miten yksimielisiä olimme kaikesta, vaikka olemme olleet yhdessä vasta lyhyen aikaa. ☺️❤️

Kumpi todennäköisemmin…

…pyytää ensin anteeksi? Jutta / Toni

En ole pitkävihainen, mutta kyllä Toni on meistä silti se, joka leppyy ensin. Tämä on yksi niistä piirteistä, joista pidän hänessä ehkä eniten – ei halua olla riidoissa ja haluaa selvittää asiat heti.

… suuttuu hävitessään lautapelin? Jutta / Toni

Ehdottomasti Toni. Vaikka en tykkää häviämisestä, en osaa ottaa lautapelejä niin vakavasti, että oikeasti viitsisin suuttua häviöstä. Tonia häviäminen selkeästi ärsyttää, mutta ei hänkään siitä nyt varsinaisesti suutu.

… nukahtaa ensin? Jutta / Toni

Yleensä siis noin päin, tosin nyt itselläni on hyvä kausi meneillään ja nukahdan myös itse nopeasti.

… puhuu unissaan? Jutta / Toni

Minä nukun aina hyvin hiljaisesti, mutta Toni puhuu monesti unissaan ja pyörii levottomasti. Alkuun tuo tuotti jokseenkin haasteita, mutta tässä kohtaa, kun toisen kanssa on oppinut nukkumaan, on tuohon jo tottunut.

… tarjoaa kahvilassa? JuttaToni

Meillä on hyvin tasapuolinen meininki, mitä tulee rahankäyttöön ja tarjoamiseen. Tämä johtunee siitä, että molemmat tienaa ja täten suhde on myös tältä osin tasapuolinen.

… ostaa toisen lempiherkkuja kaupasta? Jutta / Toni

Yleensä käymme yhdessä kaupassa, joten herkut ostetaan oikeastaan aina yhdessä. Tosin jos Toni käy yksin kaupassa, hän todennäköisemmin ostaa sieltä herkkuja kuin minä. Meillä on onneksi niidenkin suhteen aika samanlainen maku, eli jos toinen ostaa jotain, tykkää toinenkin siitä hyvin todennäköisesti.

… on huomionhakuisempi? Jutta / Toni

Molemmat ollaan jossain määrin. Toni ehkä enemmän arjessa, minä taas juhlassa.

… unohtaa ostaa sen, mitä meni ostamaan? Jutta / Toni

Toni unohtaa useammin, vaikka kyllä minäkin välillä unohdan vessapaperin. Mikä siinä onkin, että se niin usein unohtuu?

… kieltäytyy kutsusta ollakseen vaan kotona? Jutta / Toni

Minä, mutta on Tonikin ”kotihiiri” ja nauttii ihan vaan rennosta olemisesta. Toisaalta hän on kuitenkin se sosiaalisempi ekstrovertti meistä, joten hän jaksaa paremmin sosiaalisia kontakteja kuin minä jaksan.

… on myöhässä sovitusta? Jutta / Toni

Toni on aina ajallaan tai jopa etuajassa, minä taas aina pari minuuttia myöhässä.

… siivoaa tarkemmin? Jutta / Toni

Siivotaan kyllä molemmat ja Toni on todella hyvä tiskaamaan. Mutta kyllä isommassa mittakaavassa minä olen se tarkempi siivoaja.

… kehuu herkemmin? Jutta / Toni

Toni on kova kehumaan, mikä on myös hänen parhaita puoliaan. Kehumisella tarkoitan myös sen kertomista, miten paljon välittää. Hän osaa näyttää tunteensa todella hyvin ja sitä arvostan.

… huomauttelee pienistä asioista? Jutta / Toni

Minä olen ehkä tässä mielessä se ”ärsyttävämpi” osapuoli.

… kumpi muistaa syntymäpäivät ja muut merkkipäivät? Jutta / Toni

Toni muistaa, muisti jo heti alkumetreillä syntymäpäiväni ja nimipäivän. Itse en ole vieläkään täysin varma oliko hän syntynyt 8 vai 9 päivä.

… kumpi on sosiaalisempi? Jutta / Toni

… Toni ehdottomasti! Kyllä minäkin tykkään ihmisten seurassa olemisesta (erityisesti niiden tuttujen), mutta Toni on äärimmäisen sosiaalinen – ihminen joka on erikoisen hyvä ihmisten kanssa, jopa niiden tuntemattomien.

… kumpi päättää kaapin paikan? Jutta / Toni

Molemmat sopivassa suhteessa. Meillä ei ole mitään selkeää valtapeliä tai jakoa. Ehkä jos jompikumpi pitäisi mainita, niin minä olen enemmän määräilevä ja Toni sopeutuvainen luonne, mutta aika hyvin meillä menee tässäkin asiassa yksiin.

… kumpi tuhlaa rahaa herkemmin? Jutta / Toni

Ehdottomasti Toni. Tosin olen muuttanut hänen kulutustottumuksiaan aika tavalla jo näin lyhyessä ajassa. Nykyään hänkin katselee kaupassa hintoja, eikä ostele mitään turhaa.

Oikein ihanaa lauantain jatkoa!☺️

Suhteet Oma elämä Parisuhde Höpsöä

Pieni someloma ja mietteitä kuluttamisesta

Täällä blogin puolella on ollut ennätyksellisen hiljaista viimeisen viikon ajan. Tämä on johtunut viikon lomasta, jonka pidin sekä muiden töiden, että omien kanavien tiimoilta. Moni sanoo, kuinka hankalaa taukojen jälkeen on aloittaa ja pakkohan se on allekirjoittaa. Mitä pidempi postaustauko tulee, sitä hankalampaa on kirjoittaa se ensimmäinen teksti. Viime viikonlopun postaus oli tosiaan ajastettu, eli en ole kirjoittanut tänne viikkoon ns. oikeasti. Kiva kuitenkin palata ja yritän päästä taas tiheämpään rytmiin kirjoittelun suhteen, ottamatta siitä kuitenkaan yhtään stressiä. ☺️

Tänään kun vietetään kulutuksen juhlaa, eli Black Fridayta, haluan kirjoittaa muutaman sanan kuluttamisesta ja omasta kulutuskäyttäytymisestä, joka on muuttunut aika tavalla tässä viime vuosina. Entisestä kuluttajasta on  nimittäin kuoriutunut säästeliäs henkilö, joka kuitenkin oikean hetken tullen osaa myös laittaa rahaa palamaan – tosin enimmäkseen elämyksiin ja kokemuksiin.

Kun nuorempana minulle oli tärkeää omistaa materiaa ja sitä kautta tuoda julki tietynlaista statusta, nykyään arvotan materian hyvin alas. En halua kotiani täyteen kaikenlaista rojua, saatikka ostele jatkuvasti jotain uutta. Tähän havahduin oikein konkreettisesti syksyllä, kun tapasin miesystäväni ja hän suorastaan äimistyi siitä, miten vähän kulutan ja miten pienet menot minulla on. Tuo herätteli itseäkin tajuamaan, että hei, näinhän se tosiaan taitaa olla! Käytän rahaa säästeliäästi olematta kuitenkaan äärimmäisyyksiin menevän pihi ja kuten sanottu, oikean hetken tullen osaan myös laittaa rahaa fiksusti ”haisemaan”. Tämä tapahtuu yleensä juuri lomalla tai silloin, kun vietän ystävieni kanssa aikaa. Tykkään myös tarjota muille omasta, sillä siitä tulee hyvä fiilis. Itselleni turvaa tuo myös tunne siitä, että tilillä on rahaa, eikä säästöihin tarvitse kajota, jos eteen tulisi yhtäkkiä isompi, yllättävä lasku. Myös se, ettei tarvitse miettiä, voiko lähteä jonnekin rahan takia – se on tunne, josta tulee turvallinen olo ja joka myös omalla tavallaan kannustaa jatkuvaan säästämiseen.

Moni sanoo, että säästämiseen jää koukkuun ja kyllä, minä allekirjoitan tämän. Kun säästää, ei yhtäkkiä enää haluakaan törsätä samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin törsäsi. Edelleen välillä kauhistelen, miten saatoin joskus laittaa käsilaukkuun 600 €, sillä nyt tuo tuntuu suorastaan aivan hullulta! Ymmärrän, että jokainen priorisoi tavallaan ja toiset tykkäävät ostaa merkkituotteita, joiden rinnalla säästävät sitten monessa muussa asiassa. Itse olen taas päinvastainen, eli ennemmin ostan vaatteet käytettynä ja halvalla, mutta voin maksaa lentolipuista tarpeen vaatiessa helposti tuon 600 €. Tosin korona on omalla tavallaan minimoinut nuo matkustuskulut ja tällä hetkellä sitä tulee laitettua maksimissaan muutama satanen Suomen sisäisiin lentoihin. Saapi nähdä, miten kova kirpaisu on sitten joskus taas lähteä matkalle ja maksaa itsensä kipeäksi…

Nyt kun vietetään tätä kuluttamisen ”kultaviikkoa”, haluan muistuttaa jokaista siitä, ettei kannata ostaa kuin tarpeeseen. Mietin juuri tuossa aamulla, miten voisin hyödyntää Black Fridayn, että olisiko jotain, mitä tarvitsen? Päädyin siihen lopputulemaan, että ainoastaan kosmetiikka on sitä, mitä jatkuvasti tarvitsen ja jota jatkuvasti kuluu. Näenkin, ettei tuo ei ole tyhmää turhuuksiin tuhlaamista, vaan ainoastaan järkevää säästämistä, koska ostamalla tarvitsemansa tuotteen nyt edullisemmin, sitä säästää tulevaa silmällä pitäen. Toki jollekin muulle tuo voi olla jotain muuta, mutta pointti ehkä siinä, ettei kannata ostaa kuin tarpeeseen sellaista, mitä aidosti tarvitsee.

Rahasta on tulossa lisää juttua lähiaikoina ja minulta toivottiinkin säästövinkkejä edelliseen postaukseen. Ylipäänsä rahankäyttö on mielestäni asia, johon voi pitkälti oppia. Tuhlarista voi tulla säästeliäs, jos näin päättää. Näin on käynyt itsellenikin.

Nyt kuitenkin rentouttavaa perjantai-iltaa.❤️

Puheenaiheet Puhutaan rahasta Ajattelin tänään Vastuullisuus