Näin meikkaan kulmakarvani

Kulmakarvameikistä on tullut tehtyä postausta joskus aikaisemminkin, mutta koska siitä on jo sen verran aikaa, ajattelin päivitellä tilannetta. Meikkaustyylini, kun jonkun verran vaihtelee jatkuvasti ja kulmienkin suhteen on ehkä tapahtunut jotain pientä muutosta. Olen itseasiassa jonkunlainen kameleontti mitä kulmakarvoihin tulee ja toisinaan pidänkin niiden suhteen vahvemmasta linjasta ja toisinaan taas kevyemmästä. Menen todella pitkälti päivän fiiliksen mukaan – mikä nyt milloinkin sattuu hyvältä tuntumaan!

KulmakarvatKulmakarvameikki

Olen siinä mielessä onnekas, että omistan suhteellisen paksut kulmat. Vaikka ne ovatkin eriparia ja eri kohdilla kasvoissani, on karvaa runsaasti. Jonkun verran on lovikohtia ja pieniä aukkoja siellä täällä, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi. Voin hyvin kulkea myös meikkaamattomilla kulmilla, sillä ne eivät ilman värjäystäkään ole aivan hailakat. Värjään kulmakarvat kuitenkin suunnilleen kerran kuussa, sillä tahdon etenkin tuohon siipiosaan vähän skarpimpaa sävyä. On mukavampi kulkea ilman meikkiäkin, kun kulmat ovat aina mintissä. Olen tehnyt kulmakarvojen värjäämisestä tutorialin viime kesänä, joten jos tuo postaus on mennyt jostain syystä ohitse, niin se kannattaa kurkata TÄÄLTÄ.

Alla olevassa kuvassa kulmakarvani ovat uonnontilassa. Viime värjäyksestä on aikaa kolmisen viikkoa, joten väri ei ehkä ole tummimmillaan mutta tosiaan mitään meikkiä niissä ei ole. Tavallaan jees, mutta jotain kuitenkin puuttuu. Minusta meikki tuntuu aina jotenkin keskeneräiseltä jos kulmille ei ole tehty mitään.

KulmakarvatIMG_1100-2

Käytän kulmiini kahta erilaista meikkaustyyliä. Toinen, se hieman harvinaisempi tapa on meikki pelkällä kulmakynällä. Täytän kulmien lovikohtia ja skarppaan niiden omia rajoja pienin vedoin. Samalla, kun teen vetoja, pehmennän niitä kulmaharjalla. Tähän puuhaan käytän *Oriflamen Giordani Gold Double Ended Eye Brown -kulmakynää ruskeassa sävyssä. Kyseisessä kynässä parasta on värin koostumus, joka muuttuu iholla puuterimaiseksi ja sillä levittyy tavallista kulmakarvakynää pehmeämmin. Kynän toisessa päässä on kätevästi harja, jolla lopputuloksen saa luonnollisemmaksi. Tämä tyyli vaatii hieman enemmän kärsivällisyyttä ja aikaa, sillä kynällä kulmien läpi käyminen on aina hitaampaa. Lopputulos on kuitenkin kaunis ja luonnollinen, kunhan sen vaan jaksaa tehdä! Lopuksi useimmiten sipaisen kulmiin vielä Lumenen kulmakarva vahaa ja siinä se!

Alla lopputulosta tästä meikkaustyylistä.

Untitled Export2Oriflame kulmakynä

No sitten se yleisempi tyyli, joka kulmissani ehkä useammin nähdään. Se vaatii kolme eri tuotetta onnistuakseen, mutta lopputulos syntyy silti kovin nopeasti. Alkuun rajaan kulmat Oriflamen kulmakynällä (sama jonka jo mainitsin) kevyesti. Korostan ikäänkuin kulmien omia rajoja ja ylhäältä saatan hieman vahvistaa kulmien muotoa. Kun kevyet rajat on piirretty, pehmennän ne kulmakynän harjapäällä. Tämän jälkeen siirryn Anastasian kulmavärin kimppuun (Dipbrow Pomade sävyssä dark brown) ja levitän sitä siveltimellä rajojen sisäpuolelle kevyin ja lyhyin vedoin. Jätän kulmien ns. etuosan haaleammaksi ja vahvistan väriä keskeltä loppua kohden. Teen vedot Ecotoolsin kaksipäisellä siveltimellä, joka minulla on ollut käytössä jo vuosia. Tuo on muuten aivan paras tähän puuhaan! Kun väri on tasaisen näköinen ja siisti, harjaan kulmat lopuksi Lumenen kulmakarvavahalla (sävy grey brown).

Alla lopputulosta tästä tyylistä.

KulmakarvatKulmameikkiKulmakarvameikki

Tässä tosiaan kaksi eri tyyliä, joita kulmakarvameikissäni käytän. Tavallaan pidän vähän luonnollisemmasta lookista mutta toisaalta rakastan sitä, että kulmat ovat täyteläiset. Jotenkin juuri tässä jälkimmäisessä enemmän suosimassani tavassa kulmat tulevat paremmin esiin – vai oletteko samaa mieltä? Kumpi tyyli on enemmän makuunne, vai huomaatteko edes eroa?

Kaikki meikissä menee kokoajan luonnollisempaan suuntaan, joten saas nähdä millainen on kulmien tulevaisuus. Toivon sydämeni pohjasta, että vaikka muoti ympyrää kiertääkin, koskaan ei palata siihen viivakulmatrendiin! Huh, se oli jotain niin kamalaa. Mikroblading tuntuu olevan tällä hetkellä yhä useamman huulilla ja siitä onkin aivan varmasti apua monelle heikot kulmat omaavalle – tai miksei muillekin. Itse en ehkä siihen jaksaisi lähteä, sillä hyvin pärjään näinkin. Kulmien värjääminen on mielestäni ihan super helppoa ja kunhan ei vaan laiskota, sen tekeminen kuukausittain ei aiheuta ainakaan itselleni ongelmia. Pakko muuten loppuun vinkata eräästä kulmaväristä, jonka löysin ihan vasta joululomalla! Merkki on Cameleo ja sitä myydään mm. Halpa-Hallissa ja Tarjoustaloissa. Kymmenen kertaa parempi kulmaväri, kuin kaikki aikaisemmin käyttämäni. Ottaa kiinni todella napakasti ja väri pysyy pitkään!

Millaisilla tuotteilla te meikkaatte kulmanne? Pidättekö enemmän todella luonnollisesta vai vähän skarpimmasta lookista? 🙂 

*Tuote saatu blogin kautta testiin. 

Juoksupukeutuminen talvella

Jo useamman vuoden ajan olen harrastanut juoksua vuodenajasta riippumatta. Satoi tai paistoi, oli kesä tai talvi niin minä kyllä juoksen. En ole antanut ilmojen hidastaa menoa ja olenkin sitä mieltä, että oikeanlaisen pukeutumisen avulla sitä voi helposti juosta vuodenajasta riippumatta. Tokikaan juoksu näillä keleillä ei ole yhtä miellyttävää, kuin kesällä mutta kaikkeen tottuu ja sopeutuu. Pelkkä salilla treenaaminen tai crossarilla veivaaminen eivät vaan riitä minulle. Kaipaan raitista ulkoilmaa ja hikoilua lenkkipolulla. Se ikäänkuin antaa vastapainoa sisätreeneille ja voimaharjoittelulle.

Talvijuoksu

Se suurin haaste talvijuoksussa lienee pukeutuminen. Kuinka pukeutua lenkkipolulle niin ettei tule kylmä, mutta ei liian kuumakaan? Juostessa, kun on kovin tärkeää tuntea olonsa juuri sopivan lämpimäksi ja samaan aikaan myös kevyeksi. Missään kohtaa ei kuuluisi tulla niin kuuma, että vaatetta on pakko alkaa riisumaan. Asun kuuluu olla sellainen, ettei se häiritse juoksemista millään tavalla. Fokus on oltava itse tekemisessä, eikä missään muussa. Veikkaankin, että monen talvijuokseminen tyssää juurikin varusteisiin ja siihen, että ajatellaan niiden olevan tuhottoman kalliita tai koko puuhan vaativan hurjasti hankintoja. Loppupeleissä kuitenkin aika yksinkertaisilla jutuilla pärjää ja jos hankkii pari hyvää juoksuvaatetta, voi niitä käyttää useampana vuodenaikana ja vieläpä useamman vuoden ajan.

Listasin teille muutamia omia tärppejäni koskien juoksupukeutumista talvella. Miten pukeutua ns. oikein?

Juoksutrikoot

Itse en omista erikseen mitään kovin paksuja juoksuhousuja, vaan laitan tarvittaessa päällekkäin kahdet treenitrikoot. Tuo kikka on toiminut jo vuosia ja eipä ole tarvinnut hankkia erikseen juoksuun tarkoitettuja paksumpia trikoita. Tokikaan Helsingin leveyksillä tuota ei tarvitse usein tehdä, mutta kuitenkin. Samoilla tulee siis juostua, kuin käytyä salillakin – oli kesä tai talvi. Välillä käytän myös kompressiosäärystimiä pohkeissa, jolloin ne tuovat lisälämpöä jalkoihin. Ja aina tietenkin korkeavartiset sukat, jotka nostan niin ylös, kuin mahdollista. Nilkat eivät saa vilkkua paljaana!

Ehdottomasti parhaita treenitrikoita hinta-laatusuhteeltaan ovat mielestäni SOCin korkeavyötäröiset ja pitkälahkeiset trikoot. Nuo ovat hieman paksumpaa matskua, eivät näyt läpi ja toimivat niin salilla, kuin lenkkipolullakin. Hintaa trikoilla on muistaakseni alle 25-30 euroa.

IMG_0422IMG_0452

Kerrospukeutuminen

Yläkropan suojaamiseen suosin kerrospukeutumista. Tottakai ensin pohjalle laadukkaat ja tukevat juoksuliivit, jotka pitävät rinnat paikoillaan. Käytän Shock Absorbereita ja liiveistä aina tosiaan mahdollisimman tiukka ja napakka koko. Seuraavaksi puen päälle aluspaidan, jonka laadulla onkin jo jonkun verran merkitystä. Tämä on nimittäin se paita, joka on ihoa vasten ja siksi onkin tärkeää, että se on ominaisuuksiltaan juuri juoksemiseen sopiva. Jos alla on esimerkiksi keinokuiduista valmistettu perus trikoo, saattaa hiki virrata jo ensimmäisen kilometrin jälkeen. Suosittelenkin satsaamaan tähän osaan pukeutumista jos johonkin! Pari laadukasta juoksupaitaa niin pääset jo pitkälle. Itse olen pitänyt kovasti *Helly Hansenilta saamistani aluspaidoista. Noiden tekniset ominaisuudet toimivat erinomaisesti ulkona suoritettavaan hikiliikuntaan ja esimerkiksi tämän postauksen kuvissa vilkkuva lila base layer on juurikin HH:n ja aivan paras!

Juoksupaidan päälle laitan luonnollisestikin vielä takin, joka on toki myös suhteellisen tärkeä osa juoksupukeutumista. Takin tulee pitää tuulta ja näin talvella siinä on hyvä olla korkea kaulus! Itselleni kaula on herkkä alue ja jos siihen pääsee kylmää, vilustun helposti. Sen tulee olla myös kevyt ja kuorimainen, sekä pitää vettä. Toisinsanoen samaan aikaan kevyt, mutta kuitenkin sellainen ettei se päästä kylmää iholle. Monesti juoksutakista voi joutua hieman pulittamaan, mutta se maksaa itsensä ehdottomasti takaisin. Itsehän omistan muutamankin eri paksuisen kuoritakin, mutta periaatteessa käytän kaikkia niitä ympäri vuoden. Kun ilmat lämpenevät kevennän vaan vaatetusta takin alla. Kuvissa näkyvä *Hellyn takki menee parhaiten syksyllä, talvella ja keväällä, sillä se on hieman paksumpi ominaisuuksiltaan. Plussaa myös kiristysresorista joka on takin helmassa! Tuolla pystyy minimoimaan tuulen pääsemisen takin sisään.

IMG_0397IMG_0454Talvijuoksu

Asusteet

Vaikka juoksutakissa olisikin korkea kaulus, käytän silti aina kauluria. Kauluriksihan käy periaatteessa mikä tahansa kauluri, mutta etenkin juoksiin tarkoitetut sellaiset on tehty juuri sopivasta hengittävästä materiaalista. Myös pipo ja hanskat kuuluvat luonnollisestikin talvijuoksuun. Hanskoina käytän ihan tavallisia sormikkaita ja pipona milloin mitäkin. Tämä kuvissa päässäni oleva pipo ei ehkä ole se juoksemiseen paras mahdollinen, mutta silti se päässä useimmiten juoksen. Munamaiset tiukat pipothan ovat niitä kaikista parhaita, sillä silloin pipo ei vuoda yhtään kylmää ilmaa korviin tai ohimoille. Pääasia kuitenkin, että jollain päänsä suojaa kylmältä. Jos juokset paljon pimeällä, kannattaa muistaa myös heijastin!

Kengät

Omistan kahdet juoksulenkkarit, joista toiset ovat nämä kuvissakin jaloissani näkyvät kengät ja toiset taas talvijuoksuun tarkoitetut nastalliset lenkkarit. Nastakengät ovat erinomaiset pienillä pakkaskeleillä, kun lunta on maassa ja mahdollisesti myös jäätä. Helsingin talvessa niitä kuitenkin tarvitsee vain harvoin. Tälläkin hetkellä keli on puoliksi talvinen ja puoliksi keväinen. Maasta kuultaa mustaa ja osassa kohtia on sohjoa. Juoksenkin tällaisilla keleillä aina ihan tavallisilla lenkkareilla, vaikka toisinaan sukat saattavatkin kastua. Nastat nimittäin kuluvat vaan turhaan jos maa ei ole lumen peitossa ja niillä juostaan asfaltilla. Tärkeää juoksukengissä on mielestäni niiden keveys ja se, että askel sujuu ne jalassa. Omissa juoksukengissäni on jalkojeni muotoon tehdyt pohjalliset, jotka tekevät kengistä vielä erityisen hyvät jaloille.

IMG_0434

Toki aina jokaisessa treenilajissa voi hifistellä varusteilla mutta edellä mainitsemillani pärjää aivan hyvin. Kunhan panostaa muutamiin laadukkaisiin juttuihin, ei kaiken tarvitse olla priimaa. Tärkeintä on, että juoksu sujuu ja askel ei paina vaatetuksen vuoksi. 🙂

Onneksi kohta tulee kevät ja kesä, joiden seurauksena myös juokseminen muuttuu huomattavasti miellyttävämmäksi! Kun valo lisääntyy on ihana juosta ja nautiskella kauniista Helsingistä.

Tuleeko teidän harrastettua talvijuoksua? Jos tuli pukeutumisen suhteen jotain hyviä vinkkejä myös minulle päin niin saa vinkata! 

*Helly Hansenin tuotteet blogin kautta saatuja.