Hidasta tahtia

*Kaupallinen yhteistyö: Vichy Laboratoires

Elämme yhteiskunnassa jossa vallitsee jatkuva stressi, kiire ja suorituskeskeisyys. Meillä on usein paineita siitä ettemme riitä. Emme ole tarpeeksi hyviä työntekijöitä, esimiehiä, äitejä, ystäviä, vaimoja tai tyttöystäviä. Joskus nuo tunteet nousevat niin vahvasti pintaan, että ihan turhauttaa ja ahdistaa.

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Itse olen kokoajan enemmän ja enemmän lipunut elämässäni siihen suuntaan, että en halua elää suorittaen vaan tahdon nauttia asioista. Tahdon hemmotella itseäni, olla hyvä itselleni. Minusta onkin pikkuhiljaa tullut yhä holistisempi ihminen ja haluankin tarjota vain parasta iholleni, keholleni ja sielulleni. Jos joskus saatoin rankaista itseäni huonosta treenistä tai sättiä siitä, että olin taas unohtanut ne pyykit päiväksi koneeseen – nyt haluan suhtautua itseeni lempeydellä ja rakkaudella. Tiedän, kuulostaa ehkä utopistiselta höpinältä mutta olen sataprosenttisen varma, että kuka tahansa voi muuttaa elämänsä suuntaa parempaan näin halutessaan. Siihen ei välttämättä vaadita mitään todella suuria ponnistuksia, vaan ihan yksinkertaisesti parempia arjen valintoja.

Omassa elämässäni tällaisia parempia valintoja ovat monetkin asiat. Ne ovat yksinkertaisia arjen päätöksiä joiden avulla teen elämästäni parempaa. Yksi ehkä tärkeimmistä seikoista on puhdas ja maukas ruokavalio. Mahdollisimman vähän kaikkea keinotekoista ja runsaasti superfoodeja, hyviä rasvoja, tuorepuristettuja mehuja, smoothieita, vihreitä, kotimaisia marjoja ja luomuruokaa. Myös erilaiset hedelmät ovat itselleni nautinto ja pyrinkin ostamaan jokaisella kauppareissullani edes jotain erikoisempaa, kuin omenoita tai mandariineja. Pidän myös ruoanlaitosta ja siitä, että voin valmistaa ateriani itse alusta loppuun saakka. Tällöin olen täysin tietoinen mitä ruoka pitää sisällään ja minun on mahdollista tehdä siitä juuri sellaista, josta pidän. Ruoka on yksi elämäni suurimpia nautintoja, joten miksi siitä ei tekisi nimenomaan nautinnollista?

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Puhtaan ruokavalion lisäksi itsensä hemmottelu on erityisen tärkeää! Ihon huolellista hoitoa ja huolenpitoa, riittävästi unta sekä kehonhuoltoa. Varsinkin ihonhoidon tärkeys on korostunut tässä vuosien varrella. Kun ei ole enää 20-vuotias on lupa käyttää anti age -tuotteita, sekä huolehtia entistä paremmin ihon hyvinvoinnista. Kukapa meistä ei haluaisi, että iho voi hyvin vielä kymmenen vuodenkin päästä?

Tällä hetkellä käytössäni onkin apteekeissa myytävä Vichyn Slow Âge -päivävoide, jonka ihoa hellivään ja nuorentavaan voimaan uskon. Kyseinen päivävoide pitää sisällään baicalinjuuriuutetta, probiootteja ja Vichy Thermal Spa -lähdevettä. Nämä kolme aineosaa tasapainottavat ihon omaa pH:ta, vahvistavat sen rakennetta ja takaavat riittävän antioksidanttien saannin. Voide sopiikin erityisen hyvin myös herkälle iholle ja se pitää sisällään niin UVB, kuin UV-suojan. Koostumukseltaan Vichyn Slow Âge on suhteellisen juoksevaa, mutta kuitenkin ihoa riittävästi kosteuttavaa. Voide on aivan erinomainen meikin alla, sillä se imeytyy nopeasti ja jättää ihon pintaan raikkaan fiiliksen. Pidän kovasti myös voiteen tuoksusta, joka on aistikkaan raikas ja pehmeä.

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Ihonhoidon tueksi suosittelen lämmöllä liikuntaa ja etenkin ulkona liikkumista. Itse ainakin huomaan, kuinka kehoni suorastaan kaipaa raitista ulkoilmaa jos istun pitkän päivän sisällä koneen ääressä. On se sitten juoksu -tai kävelylenkki, molempi parempi! Saatan välillä mennä myös ihan itsekseni puistoon istuskelemaan ja kasailemaan ajatuksiani. Näin ei ole itseasiassa ollut kovin pitkään, mutta viime viikkoina olen tällaisiakin muutoksia elämässäni tehnyt. Välillä on hyvä paeta luontoon tai vaikka ihan vaan siihen lähipuistoon, mikä nyt kulloinkin sattuu itsestä hyvältä tuntumaan. Me tarvitsemme toisinaan ympärillemme muutakin kuin somen, ihmisiä, työpaineita ja arjen stressin. Ulkoilma vaikuttaa niin kehoon, kuin mieleenkin positiivisin tavoin.

Ulkona liikkumisen lisäksi koen hyvin tärkeänä osana hyvinvointiani riittävän levon ja ihan vaan kotioloissa rentoutumisen. Oma aika ja tila ovat ainakin itselleni henkilökohtaisesti hyvin tärkeitä juttuja. Rentoutuminen antaa ainakin minulle voimaa arjen haasteisiin ja riittävä uni tekee minusta kokonaisuutena paremman ihmisen. Todella pieniä, juttuja joiden merkityksen kiireessä kuitenkin helposti unohtaa.

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Vichy Slow Âge

Tässä tuli nyt muutamia pieniä arjen valintoja, joiden avulla pyrin tekemään elämästäni ihan arjenkin tasolla parempaa. Itselleni ei tosiaan sovi liian hektinen elämäntyyli ja olenkin huomannut, kuinka seesteisyys auttaa minua ajattelemaan ja ylipäänsä olemaan. Kun antaa aikaa itselleen ja ajatuksilleen, on oikeasti parempi työssään ja ylipäänsä kaikessa mitä tekee.

Toivottavasti nämä seikat muistuttavat myös teitä tavoista joilla voida paremmin! Oikein hyvinvoivaa ja energistä torstaita. 🙂

Kun lisäsin ruokavaliooni hiilareita

Useampi teistäkin varmaan muistaa ajan jolloin karpattiin tai elettiin VHH -dieetillä? Kauppojen hyllyt täyttyivät vähähiilarisista leipävaihtoehdoista ja pastan syöminen oli suorastaan syntiä. Itsekin myönnän tuolloin ostaneeni vähähiilarista leipää ja vältelleeni pastaa, sekä riisiä. Kyllä, minäkin hurahdin kyseiseen ruokavalioon ja vaan siksi, koska muutkin.

Muistan, kuinka tuolloin olin hyvin usein nälkäinen ja saatoinkin syödä yhtäkkiä kerralla todella paljon hiilihydraatteja. Siis silloin, kun repsahdin. Leipä maistui suorastaan taivaalliselle ja se himo mikä siihen saattoi tulla oli aivan käsittämätöntä. Monta palaa meni kuin tuosta vaan ja patonki maistui niin jumalaiselta! Kyse oli luonnollisestikin siitä, että kehosta puuttui jotain ja tässä tapauksessa vähintään ne hiilarit. Toki tuolloin söin muutenkin hyvin epämääräisesti, joten varmasti kokonaisuudessaan kroppani kaipasi lisää polttoainetta. Myös makeanhimo vaivasi todella usein ja karkkia saattoi upota kerralla puolikin kiloa.

img_0232

Onneksi nuo ajat ovat olleet takanapäin jo useamman vuoden ajan. Pitkään olenkin syönyt monipuolisesti kuitenkaan kiinnittämättä tarkkaa erityishuomiota mihinkään tiettyyn osaan ruokavaliossani (hiilarit, proteiini, rasvat…). Syön oikeastaan kaikkea mitä vatsani vaan kestää ja mikä hyvältä suussani maistuu! En syö päivästä toiseen samaa safkaa samalla kellonlyömällä, enkä tosiaan minkään dieetinkään mukaan. Itselleni sopiikin parhaiten todella vapaa tapa ruokailla, ilman minkäänlaista stressiä. En myöskään himoitse erityisesti mitään tiettyjä ruoka-aineita tai kärsi enää samanlaisista makeanhimoista, kuin ennen kärsin.

Viime viikkoina ruokavalioni on kuitenkin koostunut huomattavasti hiilaripitoisemmasta safkasta, kuin aikaisemmin. Tähän ei ole oikeastaan sen kummempaa selitystä kuin se, että olen halunnut syödä vähemmän ulkona ja tehdä enemmän ruokaa kotona. Pasta -ja riisiruoat (gluteenittomat) ovat hyvin helppoja valmistaa ja niistä syö aina kahtena päivänä. Olen siis opetellut myös tätä säästeliäämpää ruokakulttuuria, että samaa ruokaa syödään rasiasta vielä huomennakin. 😉 Nimenomaan runsas hiilarisissa ruoissa se toimii, mutta esimerkiksi salaatissa ei. Salaatti on syötävä samana päivänä sillä huomenna se on jo vetistä ja pahaa.

img_0246

Olenkin mutustanut nyt pastapitoisia ruokia jo useamman viikon enemmän, kuin aikaisemmin ja huomio, jonka olen kropassani tehnyt on aika yllättävä! Sitä, kun niin helposti ajatellaan, että pastalautasellinen turvottaa ja kerää nestettä, niin kohdallani on käynyt kyllä aivan päinvastoin. Aineenvaihduntani on toiminut mielettömän hyvin, treenit ovat kulkeneet fyysisellä tasolla erinomaisesti ja olen jaksanut useamman tunnin lounaan jälkeen ilman välipaloja. Oloni on ollut suorastaan voimaantuneempi.

Myös kropan tiivistymiseen, eli kiinteytymiseen olen kiinnittänyt huomiota. Vatsaa ei turvota laisinkaan ja se on kokoajan erityisen slimmi, samoin farkutkin tuntuvat löysemmiltä. Ei sillä, että nuo kaksi ulkoista seikkaa nyt olisivat mitään syitä jatkaa ruokavalion kanssa, mutta kyllähän tuollainen pistää silti miettimään! Varsinkin, kun reaktio on päinvastainen mitä voisi ehkä odottaa hiilareiden määrän lisäämisestä.

img_0286

Syy miksi aiheesta halusin kirjoittaa on nimenomaan se, että haluan avata ehkä joidenkin silmiä asian suhteen. Hiilari ei ole automaattisesti se pahis, vaan ne saattavat todella toimia osan kropalle erityisen hyvin! Varsinkin me salilla tai lenkkipolulla treenaavat tyypit, me tarvitsemme koneistoomme hiilihydraatteja enemmän tai vähemmän. On eri jos istut päivät pitkät toimistossa ja illat makaat sohvalla, silloin hiilareiden määrään kannattaakin kiinnittää huomiota. On kuitenkin turhaa syödä vähähiilihydraattisesti mikäli kroppasi niitä sietää ja voit hyvin niitä syödessäsi.

Toki hiilareiden lähteisiin ja laatuun kannattaa luonnollisestikin huomiota kiinnittää. Jos kroppasi ei pastaa (edes gluteenitonta) tai riisiä siedä, ovat esimerkiksi kauraleipä, marjat ja kasvikset erinomaisia hiilihydraattien lähteitä. Mikä kullekin nyt vaan toimii parhaiten. Ja tietenkään kaikkien urheilevienkaan ei ole pakko hiilaripainotteisesti syödä. Olen vaan yksi elävä esimerkki siitä mitä hiilareiden huomattava lisääminen saattaa aikaansaada. Minulle toimii  selvästi erinomaisesti, sinusta en ole varma. Kokeilemalla voit tämänkin selvittää! Jo parin viikon runsaampi hiilareiden käyttö varmasti paljastaa miten ne kroppaasi vaikuttavat. Onko muutos positiivinen vai negatiivinen.

img_0237

Onko kukaan muu huomannut vastaavaa, että hiilareiden ruokavalioon lisääminen vaikuttaisikin vain positiivisin tavoin sen turvotuksen ja tukkoisen olon sijaan? Olisi mielenkiintoista kuulla miten teidän kroppanne hiilareita kestää ja mistä lähteistä ne hankitte? 🙂