Salikortti vuodesta toiseen, kesät-talvet juoksulenkkejä, toisinaan pilatesta ja kotitreenejä, näin mitä urheilen. Mutta miksi? Yhtä hyvinhän voisin elää liikunnatonta elämää ja käyttää sen ajan muullakin tavalla? Kyllähän sitä puuhaa riittäisi! Tunti päivässä kuluisi ehdottomasti muullakin tavalla, ainakin omassa arjessani.
Olen urheillut oikeastaan koko elämäni ja liikunta onkin ikäänkuin verissä. Minulle on enemmän kuin luontaista treenata ja laittaa kehoa rasitukseen. Olenkin monesti miettinyt, osaisinko edes elää ilman hikoilua ja urheilemista? Tuskin. Liikunta on niin suuri osa elämääni vaikkakaan ei missään nimessä hallitseva osa.
Itseasiassa juuri tällä osa-alueella on tapahtunut viime vuosina se suurin muutos. Enää en elä treenien mukaan, vaan treenit muokkautuvat elämäni mukaan. Maailmani ei myöskään mene sekaisin jos syystä tai toisesta joudun vaikka salin skippaamaan. Myös liikuntamäärät ovat vähentyneet 5-6 kerrasta sinne 3-4 kertaan. Tämä tyyli toimii keholleni ehdottomasti parhaiten!
Miksi minä sitten treenaan, urheilen ja liikun? Mitkä seikat motivoivat ja saavat tämän naisen kerta toisensa jälkeen sinne salille tai lenkkipolulle?
Tahdon olla hyvässä kunnossa
Hyvällä kunnolla en suinkaan tarkoita suuren suurta hauista tai Kardashian takapuolta, vaan ihan muunlaista kuntoa. Toki ulkomuotokin pysyy figuurissa jos liikkuu ja se jos mikä on luonnollisestikin plussaa! Se on ikäänkuin sellaista ”kaupan päällistä” mutta itselleni ei siltikään motivaattori treenaamiseen. Haluan nimittäin olla hyvässä kunnossa niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Liikunta antaa ainakin itselleni avaimet nimenomaan näihin kahteen asiaan. Kun treenaan niin kestävyyttä kuin lihaskuntoakin, olen kokonaisuutena hyvässä kunnossa ja se on tärkeintä. Jaksan käydä töissä, juosta ratikkaan, tehdä ylipäänsä asioita ja olla motivoitunut. Olen siinä mielessä ehkä monesta poikkeus, että minulle ei riitä vaan ja ainoastaan yksi ”laji” vaan kaipaan siihen rinnalle vähintään toisen tasapainottavan harjoittelumuodon. Tällä hetkellä suosikkejani ovatkin salitreeni ja juoksulenkit.
Saan treeneistä energiaa
Liikunta tuo itselleni tosiaan poweria jonka avulla pysyn virkeänä elämän erilaisissa haasteissa. Teen aika paljon töitä koneen äärellä ja jos en tosiaan liikkuisi, tukehtuisin varmaan tänne asuntoon. Saan liikunnasta sellaista energiaa jota en muualta saa. Aina treenien ei kuitenkaan tarvitse olla mitkään hurjat hikitreenit, vaan kevyempikin liikunta riittää. Tärkeintä on mielestäni kehon kuunteleminen ja monipuolisuus. Meidän on hyvä välillä liikkua kevyemmin ja toisinaan taas vuorostaan ”säikäytellä” maximeilla kehoamme. Itselleni toimii erinomaisesti myös viikon treenittömät palauttelujaksot. Noita pidän nykyään aina silloin tällöin ja kroppa kiittää!
Ennaltaehkäisen sairauksia
Liikunnan on todettu ennaltaehkäisevän vaikka ja mitä sairauksia ihan sydän- ja verisuonitaudeista sinne osteoporoosiin. Kun ihminen liikkuu, on keho paremmassa kunnossa ja myöskään sairaudet eivät iske niin herkästi. Tottakai syöpä saattaa tulla ihan liikkuvallekin tai flunssa iskeä aina välillä, mutta ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan. Etenkin lihaskunnon olen kokenut todella tärkeäksi tässä vuosien saatossa. Uskon nimittäin, että hyvällä lihaskunnolla pystyn nimenomaan ehkäisemään jotain vanhemmiten mahdollisesti tulevia kremppoja. Kun taustalla on vuosien harjoittelu on kroppani yksinkertaisesti paremmassa fyysisessä kunnossa. Meillä on vielä sukurasitteena nimenomaan selän ongelmat, se osteoporoosi, sepelvaltimotauti, kakkostyypin diabetes ja mitä vielä… Kannattaa siis ehdottomasti pitää hyvää huolta itsestään näillä geeneillä. 😉
Nukun paremmin
Vaikka treenaankin aamuisin, koen liikunnan parantavan yöuntani. Kun rasitan kehoani päivittäin sopivissa määrin maistuu myös uni paremmin, kuin jos sitä en tekisi. Nukun tavallisesti myös hyvin katkottomasti ja saatankin kellahtaa petiin kahdentoista ja puoli yhden välillä, sekä herätä vasta kahdeksan-yhdeksän aikaan. Käyn vaan aniharvoin yöllä edes vessassa enkä muutenkaan heräile turhaan. Uskon liikunnan vaikuttavan tähän hyvin pitkälti. Toista on nimittäin sitten ne kerrat jos olen nauttinut alkoholia edes lasin tai kaksi. Nuo yöt ovat pahimpia! Yksi syy muuten miksi inhoan tissuttelua.
Olen positiivisempi
Parhaimmillaan liikunta saa meidät ajattelemaan positiivisesti ja suhtautumaan elämään energisemmällä moodilla. Toisaalta pahimmillaan se kääntyy myös meitä vastaan sillä ylikunto on sellainen juttu jota en ainakaan itse haluaisi koskaan kokea. Liikuntaan kannattaakin suhtautua rennosti ja hyvällä mielellä. Harrastaa niitä lajeja joista pitää eikä tehdä mitään väkisin. Toisaalta ainahan tuo treenaaminen ei ole mitään ”herkkua” mutta treenien jälkeen se kyllä palkitsee. Kannattaa siis muistaa, että välillä on niitä aikoja ettei liikunta kiinnostaa piirun vertaa. Itse olen niin ”elämäntapa treenaaja”, että en luovuta edes hankalina ajanjaksoina mutta saatan kyllä keventää treenitahtia tai ylipäänsä liikkua enemmän juuri sillä mieluisimmalla tavalla. Kropan kuunteleminen on se juttu! Sillä pääsee pitkälle niin henkisen, kuin fyysisenkin hyvinvoinnin saralla.
Syön paremmin
Itselläni treenit ja terveellinen ruokavalio kulkevat käsikädessä. Jos en liiku ja makaan sohvalla, heräävät kaikenlaiset himot helpommin. Yleensä tuo on myöskin seurausta siitä, että on kroppa on löysällä moodilla ja väsynyt esimerkiksi sisällä olemisesta. Kun treenaan tykkään myös huolehtia terveellisestä ruokavaliosta. Koen, että ruokavalio tukee nimenomaan sitä treenaamistani. Eipä tulisi mieleenkään liikuntasuorituksen jälkeen kiskaista suklaapatukkaa mutta esimerkiksi usean päivän liikunnattoman jakson jälkeen tekee kummasti mieli mutustaa. Ja ihan muuten vaan huvikseen. 😀 Terveelliset herkut ovat tietty asia erikseen sillä niiden nauttimisessa ei ole mitään väärää. Raakasuklaapala päivässä pitää mielialan koholla. <3
Helpotan ja vältän stressiä
Stressin ja liikunnan välisen yhteyden olen huomannut todella selkeästi. Jos deadlinet painaa päälle ja stressi meinaa puskea pintaan, liikunta helpottaa. Liikunta on itseasiassa oiva tapa jäsennellä ajatuksia ja nimenomaan saada ne stressaavaltakin tuntuvat asiat järjestykseen. Mielestäni etenkin juokseminen toimii tähän erinomaisesti. Huomaan usein myös stressaantuneena liikkuvani enemmän sillä liikunta pitää ajatukset ikäänkuin loitolla tai parhaimmillaan jopa selkeyttää niitä. Voit purkaa stressaavaa elämäntilannetta tai vaikka ihmissuhdetta salilla niihin painoihin tai juoksupolulla ilmaan. Mieluummin itse valitsen liikunnan, kuin sohvalla makaamisen ja stressissä ja negatiivisuudessa rypemisen.
Siinä seitsemän syytä miksi juuri minä liikun. Mitkä ovat sinun syysi treenata? Terveys, ulkonäkö vai ehkä nimenomaan yleinen mielialan kohentaminen? 🙂
