Asiat, jotka juuri nyt määrittelevät onnellisuuteni
Se mikä tekee meistä onnellisia, saattaa vaihdella elämän eri vaiheissa. Onnellisuus on pitkälti kiinni myös persoonasta ja siitä, millaisessa kohdassa on itsensä kanssa. Pidän onnellisuutta lisäksi subjektiivisena kokemuksena, samalla tavalla kuin muitakin tunteita. Omalla kohdalla onnellisuus on saanut syvemmän merkityksen ikävuosien karttuessa ja tietyt elämän peruspilarit ovat niitä, jotka vaikuttavat hyvinvointiini ja sitä kautta onnellisuuteen. Tällä hetkellä koen olevani elämässäni moneltakin osin tyytyväinen ja sen myötä onnellinen. Toki on asioita, joita en ole vielä saanut tai saavuttanut, mutta en halua antaa niiden vaikuttaa nykyhetkeen. Olen itse asiassa aina ollut hetkessä eläjä, enkä osaa miettiä elämääni kovin pitkälle. Tätä moni ei välttämättä ymmärrä, mutta toisaalta tarvitseeko edes?
Tänään miettiessäni asioita, jotka ovat tällä hetkellä elämäni perusta, päätin kirjata ne ylös ja jakaa kanssanne. Toki onnellisuus syntyy myös pienistä arkisista asioista, mutta tässä postauksessa on koottuna ne tärkeimmät suuremmat tukipilarit, jotka myös määrittelevät minua hyvin pitkälle.
Terveys
Terveys on itselleni äärettömän tärkeä asia. Keväällä olin tilanteessa, jossa jouduin jännittämään, onko kaikki kunnossa, mutta onneksi lopulta turhaan. Tuon tilanteen seurauksena terveyden merkitys korostui itselleni entisestään ja mietin, kuinka ihan oikeasti kaikki vaivat tulee hoitaa, eikä niitä pidä lakaista maton alle. Jos apua ei saa julkisen terveydenhuollon kautta, niin sitten varaa ajan yksityiselle – se on ehdottomasti sen arvoista! Terveys onkin minulle ehdottomasti se tärkein asia elämässä ja yksi onnellisuuteen vaikuttava tärkeä tekijä.
Läheiset ihmissuhteet
Terveyden lisäksi onnellisuuteen vahvasti vaikuttava tekijä on lähipiiri. Eli millaisia ihmisiä elämässä on ja millaisia ihmissuhteita vaalii. Olen äärettömän kiitollinen ystävistäni, sillä tiedostan, ettei kaikilla ole sitä, mitä minulla on. Voimme yhdessä pitää hauskaa, mutta myös keskustella syvällisesti ja tiedän, ettei kukaan heistä kääntäisi minulle selkäänsä tosipaikan tullen. Eli ystävyys ei ole pinnallista kaveruutta, vaan useamman kanssa juuri todella syvää ja sellaista, joka lisää onnellisuutta. Olen kiitollinen myös siitä, että olen siskoni kanssa läheisissä väleissä ja voimme jakaa paljon keskenään. Kuuden vuoden ikäero näkyy ehkä jossain määrin, mutta toisaalta se ei onneksi estä meidän välillä olevaa ystävyyttä.
Pakko muuten tässä kohtaa myös mainita, ettei näin ole vain siksi, koska olen sinkku. Olen aina myös seurustellessa pitänyt ystäviä tärkeänä osana onnellisuutta ja mennyt heidän kanssaan. En oikeastaan edes osaa kuvitella ajautuvani koskaan parisuhteeseen, jossa menisin aina vain miehen kanssa tai meillä olisi pelkästään yhteinen ystäväpiiri. En arvostele, jos joku toinen toimii noin, mutta itse tarvitsen myös omaa tilaa ja aikaa oman ystäväporukan kanssa. Tämän vuoksi en muuten jäänyt yksin silloin, kun ero tuli. Mielestäni myös suhteessa ystävyyksistä kannattaa pitää kiinni, sillä jos ihmissuhde joskus päättyy, sitten on lopulta aivan yksin.
Työ ja yrittäjyys
Tiedän, ettei jokainen määrittele itseään työn kautta tai ajattele, että se vaikuttaa niin vahvasti omaan identiteettiin ja sitä kautta onnellisuuteen. Itse kuitenkin nykyään määrittelen itseäni ja onnellisuuttani myös työn kautta. Urasta on tullut minulle vuosi vuodelta tärkeämpi asia, enkä enää halua vaan ajelehtia päämäärättömästi ”sitten joskus -asenteella”. Mutta toki ymmärrän aikaisempaa minää, joka ei tiennyt, mitä haluaa ja sen myötä ehkä vähän jopa ajelehti ja etsi. Nykyään tosiaan työ on todella tärkeässä roolissa, kun puhutaan onnellisuudesta ja jossain määrin myös työstä saatava raha. Vaikka raha ei tee onnelliseksi, se luo vapautta tehdä asioita ja sitä kautta lisää onnellisuutta ainakin omalla kohdalla. Toisaalta kuten olen joskus kirjoittanut, rahassakin on se kohta, jonka jälkeen onnellisuus ei enää kasva. Eli ainakaan omalla kohdalla en voi sanoa olevani onnellisempi, mitä enemmän rahaa minulla on käytettävissä, vaan ennemminkin onnellinen olen silloin, kun voin tehdä vapaasti haluamiani asioita. Eli rahaa on silloin sopivasti, kun tämä kaikki on mahdollista.
Vapaa-aika
Toisaalta samaan hengenvetoon on mainittava vapaa-aika, josta on tullut myös vuosien saatossa entistä merkityksellisempää itselleni. En ole valmis uurastamaan aamusta iltaan ilman vapaita, vaan ihan oikeasti, jos teen paljon töitä, haluan myös vapaa-aikaa. Vapaa-aika ja vapaalla tehtävät asiat lisäävät kohdallani onnellisuutta, jonka vuoksi nautin todella paljon kaikenlaisesta tekemisestä yksin tai yhdessä. Välillä on ihanaa olla yltiö sosiaalinen, kun sitten taas saatan olla introvertti monta päivää.
Arvot ja niiden mukaan eläminen
Olen huomannut hyvin selkeästi sen, miten oma arvomaailma on yhteydessä onnellisuuteen. Kun minulla on arvot ja elän niiden mukaan, olen onnellinen. Jos taas jatkuvasti poljen arvojani ja elän niitä vastaan, olen onneton. Tämä on aika mustavalkoista, mutta täyttä totta ainakin minulle. Välillä jokainen saattaa vähän ”lipsua” tai ajautua väärään suuntaan, joka sekin on elämää. Itse voin ainakin todeta eläneeni monia erilaisia vaiheita elämässäni, eikä jokainen niistä ole todellakaan ollut sellaista elämää, jota haluan elää tai josta olisin ylpeä. Mutta aina tulee muistaa, että kelkkaa on mahdollisuus kääntää ja arvot punnita uudestaan, jos väärien arvojen poluille eksyy.
Liikuntakyky
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä on mainittava liikunta ja ylipäänsä kyky liikkua. Liikunta lisää selkeästi elämässäni onnellisuutta ja hyvinvointia, enkä voisi missään nimessä karsia sitä pois. Tähän kylkeen tietenkin terveellinen ruokavalio, vaikka toisaalta välillä myös ne pizzat ja viinilasilliset. Kultainen keskitie paras.
Jos taas mietin, mitkä asiat minulta ikään kuin puuttuvat ja joiden koen jossakin määrin vaikuttavan onnellisuuteeni, niin tässä kohtaa on mainittava perhe. Ihailen todella paljon ihmisiä, joilla on tiiviit perhesuhteet ja suku koolla. Erityisesti näin kesällä sitä näkee paljon etenkin somessa ja tuolloin omalta osalta se tyhjäaukko ikään kuin nousee pintaan. Tarkoitan tällä myös parisuhdetta ja sitä, että minä voisin vielä joskus muodostaa perheen toisen ihmisen kanssa. Eli jonkinlainen yhteenkuuluvuuden tunne toisen kanssa on unelmani. Varmasti kohdallani tämä asia vielä korostuu, koska minulta puuttuu ikään kuin molemmat. Onneksi sentään on tiivis yhteisö ystävien kanssa, joka jossain määrin on omanlaisensa perhe. Toisaalta en halua keskittyä niinkään asioihin, joita en nyt omista, vaan ennemminkin nauttia siitä, mitä minulla on. Minulla on kuitenkin todella paljon ja tiedostan, että enemmän kuin monella muulla.
Haluan tässä kohtaa tuoda esiin myös sen, miten paljon lähtökohdilla voi olla vaikutusta onnellisuuteen. Monien suomalaisten on periaatteessa helppo olla onnellisia, sillä ei olla keskellä sotaa tai korruptiota. Toki meilläkin on yhteiskuntaluokka eroja ja köyhyyttä, mutta loppupeleissä ollaan aikamoinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikista huolehditaan edes jossain määrin. Toisaalta välillä mietin, kuinka samaan aikaan hyvinvointiyhteiskunta tekee juuri sen onnettomuuden, kun ihmiset vaativat niin paljon ollakseen onnellisia. Mikään ei riitä ja jatkuvasti tavoitellaan parempaa ja parempaa – eletään ikään kuin jatkuvassa tyytymättömyydessä. Henkilökohtaisesti olen pyrkinyt tuosta pois, että miettisin puutteita, vaan nimenomaan nauttimaan elämästä tässä ja nyt. Olemaan onnellinen siitä, mitä minulla on. Ja toisaalta ajattelen, että niiden tiettyjen asioiden puute voi olla myös väylä kykyyn olla onnellinen monesta muusta asiasta. Jos minulla olisi kaikki, mitä haluan, olisinko sitten lopulta kuitenkaan sataprosenttisen onnellinen?
Tällaisia ajatuksia onnellisuudesta heinäkuussa 2020, elokuussa voi olla toisin. Ja tosiaan nyt jäi mainitsematta ne pienet arkiset jutut, kuten oma koti, auringonpaiste ja aamukahvi, mutta kyllä, niistäkin olen onnellinen.
Millaiset asiat tekevät teistä onnellisia, jos mietitään elämän ns. peruspilareita ja suurempia asioita?
