Yrittäjän vapauden hinta

Kuten kesäkuussa kirjoitin, tulen jatkossa rustailemaan kuukausittain postauksia yrittäjyydestä. Laitoin oman toiminimen pystyyn toukokuun lopussa, joten olen vasta alkanut yrittäjä, vaikka periaatteessa kyllä elänyt yrittäjähenkistä elämää jo muutaman vuoden ajan. Kokemuksieni pohjalta tulen kirjoittelemaan fiiliksiä ja jakamaan ihan puhtaasti myös arjen faktoja, mitä tulee pienyrittäjän elämään. Tänään aiheena on yrittäjän vapaus ja se, mikä on kaiken tuon vapauden hinta? Millaista on olla yrittäjä, jonka toimeentulo ei ole kuukaudesta toiseen tasainen? Miten uskaltaa luottaa siihen, että töitä riittää, jos takana on muutama huonompi kuukausi? Entäs, miten selviän huonommista kuukausista – onko minulla puskuria niitä varten, vai miten pelaan korttini ns. oikein? Muun muassa näihin kysymyksiin tässä postauksessa tänään vastaan.

Hieman tekstiä pohjustaakseni, olen aina ollut jollain tapaa irrallinen sielu. Rakastan vapauden tunnetta ja sitä, etten ole työelämän saralla liian sidottu mihinkään. Vaikka jossain kohtaa kokeilin pidempiaikaista vakituista työtä ja olinkin samassa työpaikassa jopa kolme vuotta, silti tein siinä rinnalla blogia sillä mentaliteetilla, että tulen joku päivä vielä tienaamaan sillä leipäni. Eli pidin tuotakin vaihetta jonkinlaisena välivaiheena, jonka jälkeen eläisin näköistäni elämää. Veikkaan tämän olevan pitkälti myös luonnekysymys, eli olen luonteeltani vähän sellainen vapaa sielu, enkä tosiaan halua tehdä elämästäni liian rutinoitunutta tai sidottua. Nautin vapauden tunteesta ja siitä, että voin tehdä päätöksiä koska tahansa täysin sen pohjalta, millaisia haluan niiden olevan. Tämä on ohjannut valintojani etenkin viime vuosien ajan ja voin rehellisesti myöntää, kuinka luovuttuani kahdeksasta neljään päivätyöstä, en haluaisi siihen enää koskaan palata. Minulle siis sopii paremmin tällainen hieman epävarmempi elämäntyyli, joka antaa myös sen tietynlaisen vapauden arkeen ja yleisesti elämään. Arvostan vapautta sen verran paljon, että olen sen vuoksi valmis luopumaan mm. säännöllisestä kuukausitulosta, lounas- ja liikuntaseteleistä sekä työntekijän muista eduista.

Luonnollisestikin yrittäjyys pitää sisällään epävarmuutta ja riskejä. On kuukausia, kun rahaa tulee useampia tuhansia euroja ja kuukausia, jolloin rahaa tulee vaikka vain tuhat euroa. Toki tämä on paljon kiinni yritystoiminnan muodosta ja siitä, onko vakituisia asiakkaita, mutta silti jokseenkin yrittäjyydessä on aina läsnä pieni epävarmuus. Itsehän olen ehtinyt jo muutaman vuoden ajan tähän epävarmuuteen tottumaan, eli oikeastaan mikään ei enää yllätä. Näistä syistä olen oppinut myös säästämään ja pitämään jatkuvasti yllä pientä puskuria. En voi esimerkiksi koskaan luottaa, että saisin rahaa päivänä, jona laskun eräpäivä on. Minun onkin jatkuvasti elettävä siten, ettei mikään elämässäni ole kiinni siitä yhdestä palkkiosta (oli se miten suuri tahansa), vaan aina tulee olla ekstraa tilillä. Hyvänä esimerkkinä tämä heinäkuu, kun en ole saanut rahaa kuin vajaa 500 euroa koko kuukauden aikana, mutta minulla on palkkioita odottamassa kolmen tuhannen euron edestä. Eli käytännössä osa rahoista tulee hieman viiveellä ja tähän on joutunut tosiaan totuttelemaan. Aina on pakko olla myös varautunut siihen, ettei töitä välttämättä riitä ja ne saattavat loppua vaikka aivan yllättäen. Joka kuukausi ei tule saman verran rahaa ja tähänkin on totuttava. Vapauden hinta onkin epävarmuus, jota vain osa ihmisistä kykenee sietämään. Olen huomannut, miten olen itse oppinut luottamaan elämään ja siihen, että vaikka tilanne näyttäisi miten huonolta tahansa, aina tulee jotain. Voi kuulostaa ehkä hieman kliseiseltä, mutta viimeiset pari vuotta elämäni on mennyt juuri tällä tavalla. Jos on näyttänyt huonolta, aina jostain on ilmestynyt jotain hyvää. Uskon epävarmuuden kasvattavan meitä nimenomaan luottamaan elämään ja siihen, kuinka kaikki aina lopulta järjestyy.

Hyvänä puolena yrittäjyydessä pidän tosiaan ehdottomasti vapautta tehdä töitä, mistä haluaa ja milloin haluaa. Toisaalta tämä on siinä mielessä myös huono puoli, että työn ja vapaa-ajan välille on hankala vetää rajaa, kun on itse itsensä pomo. Voin rehellisesti myöntää, kuinka olen juuri tämän asian kanssa paljon paininut ja teen hyvin pitkää työviikkoa. Olen kuitenkin jo pidempään tiedostanut, miten minun on opittava sulkemaan välillä työt kokonaan pois mielestäni ja otettava vaikka väkisin vapaita viikonloppuja, jotta jaksan pitkällä tähtäimellä. Tässä kohtaa voisin myös mainita, miten yrittäjänä on mahdollisuus lähteä reissuun silloin, kun haluaa, eikä tarvitse elää ns. kesälomia varten. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että loman ajalta ei saa palkkaa, ellei töitä tee edes hieman ja blogitöiden suhteen kaikki on ennakoitava. Tapaan itse tehdä aina niin, että jos tiedän lähteväni reissuun, liitän siihen myös töitä, kuten kaupallisten yhteistöiden kuvaamista ja muuta vastaavaa, jolloin matkan ajalta tiedän saavani myös rahaa. Eli tosiaan täysin ilmaista tuo vapaus ei ole ja vaatii omanlaistaan suunnittelua, jonka kuitenkin koen olevan kaiken tuon vapauden arvoista. Yrittäjänä ei myöskään koskaan tarvitse pelätä YT-neuvotteluja tai potkuja, vaikka toisaalta itsensä työllistäminen vaatii jatkuvaa aktiivisuutta verrattuna palkkatyöläiseen. Tulot ovat ainakin aloittelevan yrittäjän kohdalla kiinni siitä, miten paljon tekee töitä ja näkee vaivaa, kun taas palkkatyöläinen saa x-määrän rahaa, oli töitä paljon tai vähän.

Samaan aikaan, kun yrittäjän vapaus on ihanaa ja erittäin vapauttavaa, on siinä tosiaan myös huonoja puolia, kuten missä tahansa muussakin asiassa. Siitä huolimatta valitsen yrittäjyyden kerta toisensa jälkeen uudestaan ja uudestaan, sillä tämä on ehdottomasti se minun juttu.

Tällaisia ajatuksia yrittäjyydestä ja yrittäjän vapaudesta. Heräsikö teillä ajatuksia aiheen suhteen? Miten itse koette yrittäjinä epävarmuuden?

Kommentit (2)
  1. Nämä yrittäjyys-postaukset ovat mielenkiintoisia, jatka vaan samaan malliin! Nyt todellakin lapsiperhearjessa ymmärrän yrittäjän vapauden ja kieltämättä sitä olisi mielenkiintoista kokeilla kun vaan ensin keksisi jonkin alan jolle ryhtyä yrittäjäksi.

    1. Kiva kuulla. 🙂 Ja ymmärrän, tosin yrittäjyys vaatii kyllä aina sen business-idean, joka sekin voi valjeta vaikka koska tahansa. Tässä toki auttaa omien vahvuuksien kartoittaminen ja sen miettiminen, voisiko omaa osaamista hyödyntää yrityksen kautta? 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *