Tag: onnellisuus

Tiedän miltä tuntuu menettää elämänhalunsa. Tiedän myös miltä tuntuu rakastua syvästi ja pidellä vastasyntynyttä puolison suudellessa ylpeänä otsaani.

Toukokuu on jo melkein puolivälissä ja tajusin, että olen unohtanut kirjata huhtikuun kohokohdat. Tämä kotona vietetty kausi on vienyt minulta ajantajun, kun päivät seuraavat miltei samanlaisina toisiaan. Muutaman kerran olen ollut jo täysin pihalla siitä mitä viikonpäivää elämme. Pienen ryhdistäytymisen sain aikaan, kun tsekkasin lasten kesälomasunnitelmat ja ilmoittauduin kesäksi tanssitunneille, kun tanssikoulun ovet kesäkuussa viimein […]

Tämä päivä sai maailman murheiden keskellä silmämme avautumaan sille kauneudelle, joka elämässämme on. Kutsumme sitä rakkaudeksi.

Voiko ruuhkavuodet ja onnellinen parisuhde mahtua samaan lauseeseen? Samaan elämään? Tiedän, että kyllä voi!

Viikko kanssani sarja on jo edennyt perjantaihin. Tässä sarjassa jaan kanssanne kokonaisen viikon elämästäni jaettuna seitsemälle kuukaudelle. Aloitin syyskuun ensimmäisellä maanantailla, sitten lokakuun ensimmäisellä tiistailla jatkoin marraskuun ensimmäiseen keskiviikkoon ja niin edelleen. Perjantai 3.1.2020 8:30 Herään ja tajuan nukkuneeni tunnin pidempään kuin oli tarkoitus. Ehkä minulla on vielä univelkaa uuden vuoden juhlimisesta Nousen ylös ja […]

Vuosi on tullut päätöksen ja uusi vuosi(kymmen) on alkanut, mutta vielä pieni katse taakse ja listataan joulukuun parhaat jutut. Joulukuussa syksyä värittänyt kiire alkoi hiljalleen helpottaa ja samalla keveni oma mieli. Nyt lomailun jälkeen olen taas täynnä innostusta ja uusia ideoita. Kaikki tuntuu olevan avoinna ja täynnä mahdollisuuksia – tämä on oikein sopiva mielentila aloittaa […]

On aivan liian helppoa unohtua tasapaksuun elämään ja antaa ajatusten ja arjen harmaantua. Silloin on muistettava antaa hetki aikaa naurulle myös työn keskellä.

Olemme kuunnelleet lintujen laulua, ihailleet metsän kukkia, tutkineet ötököitä ja illalla näimme rannassa tukkakoskelon poikueineen.

Viikonloppuna juhlitaan taas kevään ylioppilaita. Omista ylioppilasjuhlistani on jo 16 vuotta. Vasta kirjoittaneena olin livennyt koulun penkiltä työelämään jo abivuonna ja olo ylioppilasjuhlassa tuntui jokseenkin tyhjältä. En osannut yhtyä ystävieni iloon. Mieleni oli jo muualla. Yht’äkkiä tuntui kuin asiat sellaisina kuin ne tunsin olivat lopussa ja uusi elämä, jota olin jo maistanut ja niin kovasti […]

Hämmentyneenä ja itsenikin yllättäen huikkasin hänelle suutelevani ensin tätä miestä ja tulevani sitten ylös.