Hyvinvointi

Minun tilanteeni on tänään ihan sama kuin eilenkin. Ehkä olen kuitenkin ollut vähemmän ahdistunut. Olen ollut läheisiini yhteydessä ja jakanut tilannetta heidän kanssaan sen verran kuin kukin sitä haluaa jakaa. Ja olen iloinen, että positiivisen testituloksen tähän mennessä saaneet

Kun asuu metropolissa, hengitysilma on suurilta osin pakokaasuista, jätteistä ja ihmislaumoista muodostunut hajumassa. Tuoksukiihkoilijana tätä on ollut vaikea hyväksyä. Monet tuoksut ovat nenääni liian voimakkaita, mutta hyviä tuoksuja talletan mieleeni ikiajoiksi. Lapsena minulla oli

Mielestäni iso mies voi laulaa Juicen lauluja, samalla kun leikkii kanaa. Niin minä ainakin teen, jos siltä tuntuu. Antaa älämölön tulla pihalle, sillä ei sen patoamisesta saa kuin ajatusten ummettumista. Paskan kun saa pyytämättäkin, kuten meillä päin oli tapana sanoa. En koskaan

Oikeassahan ne kaiken maailman asiantuntijat näyttää olleen, tai siltä se ainakin itsestä tällä hetkellä tuntuu. Onnistuin välttelemään koronavirusta noin kaksi vuotta, mutta lopulta se paskiainen sai minutkin kiinni. Taisi siis olla turhaa se pakoon pyristeleminen. Oireeni ovat onneksi

Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella postausta liittyen liikuntaan ja erityisesti erilaisiin valmennuksiin liittyen. Varsinkin näin alkuvuodesta näkee paljon kuinka eri valmentajat kauppaavat omia laihdutus yms. pakettejaan, mutta ei ne nykyisin ole enää pelkästään alkuvuoden trendi. En

Yksi myötätuntoinen hetki voi muuttaa päivän kulun ja useat hetket koko elämän”, näin toteaa Ronnie Grandell, joka on kirjoittanut ensimmäisen kotimaisen kirjan itsemyötätunnosta. Olen viime aikoina pohtinut paljon omaa suhtautumista itseeni. Kuinka helposti sitä kritisoikaan

Kylläpä on ollutkin pitkä päivä, vaikka olen periaatteessa koko ajan pyrkinyt jollain tavalla itseäni viihdyttämään. Olen katsellut telkkua, pelannut, kuunnellut kirjaa ja ulkonakin kävin. Huomaan, että en samalla lailla nauti tekemisistä vaan kaikki tuntuu vähän niin kuin

Mitä jos kaikkialla voisi nähdä kauneutta? Mä havahduin tähän ajatukseen matkatessani bussilla kotiin, siihen toiseen, ei jokapäiväiseen. Alitajunnassa lienee prosessoinut muisto lukemastani ihmisestä, joka joka päivä kirjoittaa ylös kauniina näkemiään asioita. Ja mä haluan nähdä

Seison ratikkapysäkillä, lumisateessa ja kovassa tuulessa. Mua ärsyttää pitkän työviikon jälkeen, mutta onneksi on vihdoin perjantai! Yritän laittaa maskia päähän hyvin huonolla menestyksellä, tuuli ei tee siitä lainkaan helppoa. Ja oon vielä niin poikki! Toivottavasti saan

Päivämme lapsettomana pariskuntana ovat (ehkä) luetut! Tunnelin päässä kajastaa vihdoin valoa, asiat alkavat lutviutua, äärimmäisen pitkä ja rankka odotuksemme palkitaan vihdoin. Kyllä, olemme virheellisesti kuvitelleet, että näin on tapahtunut pari kertaa aiemminkin. Mutta jospa se