Suosikkiohjelma Tanssii tähtien kanssa eli TTK-kausi alkoi. Tähtioppilaskaarti on mielenkiintoinen.
Pääsin jälleen seuraamaan TTK-tansseja studiolle. Ensimmäisen lähetyksen aikana studiolla oli aistittavissa jännitystä. Eikä se ole ihme, sillä TTK:ta katsoo miljoona silmäparia, ja tähtioppilaat ovat oman mukavuusalueensa ulkopuolella.
Koska monet teistä varmaan katsoivat lähetystä, en nyt ala kerrata, mitä näitte televisiosta. Sitä vastoin tarjoan teille jotain sellaista, jota ette nähneet telkkarista.
Lähetyksen jälkeen nimittäin lehdistöllä on mahdollisuus haastatella ja kuvata tanssipareja. Minäkin haastattelin yli puolet pareista. Jaoin haastattelut muutamaan videopätkään, jotka ovat tämän postauksen yhteydessä.
Videolla mm. Maria Guzenina kertoo salaisuuden, Emma Kimiläinen vertaa tanssia ja autourheilua toisiinsa (onko niissä mitään samaa?), miten kovasti Pia Penttalaa jännitti, millä asenteella Sointu Borg suuntaa seuraavaan viikkoon, miten Jussi Heikelä selättää jännityksen, millainen tähtioppilas on Shawn Huff, mitkä ovat Jarkko Niemisen vahvuudet tanssiopettajan mielestä ja mikä on Mikko Penttilän heikkous.
Miten sinun mielestäsi TTK-kausi alkoi? Mikä pari on sinun suosikkisi?
Videot
Ensimmäisessä videossa Maria, Pia, Mikko ja Sointu.
Lehdistömatka Break Sokos Hotel Koli Kylä ja Kolin matkailu
Sain kutsun lähteä Kolille. Tiedossa oli mielenkiintoista ohjelmaa. Koli tarjosi elämyksiä ulkona.
Kaisa Mäkäräisen kanssa huipulle
Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen jätettyä urheilu-uransa, hän on alkanut tehdä yhteistyötä mm. Kolin matkailun kanssa. Hän on kartoittanut Kolin parhaita harjoituspaikkoja ja -reittejä treeniryhmien leirityspaketteihin ja kilpaurheilijoiden omatoimiseen treenaamiseen.
Koska toinen kutsujista oli Kolin matkailu, saimme vaeltaa Kaisa Mäkäräisen kanssa Kolin huipulle.
Mietiskelin etukäteen, miten pysyisin Kaisan tahdissa, mutta eipä siinä ollut mitään ongelmaa: Kaisa osasi sopeuttaa vaellustahdin porukan mukaan.
Matka alkoi Koli Kylä -hotellin pihasta, josta pujahdimme polulle. Alkumatka oli leppoisaa kävelyä. Vähitellen mäet tulivat jyrkemmiksi ja loppumatkasta oli vielä pitkät, jyrkät portaat. Vaikka matka oli vain noin kolme kilometriä, nousujen vuoksi matka oli tietysti paljon rankempi kuin kaupungin katuja kävellessä. Silti tämä vaellus sopi ns. peruskuntoisille.
Osa vaellusmatkasta kulki kapeita metsäpolkuja pitkin ja osa vähän leveämpiä reittejä. Lopuksi oli pitkät, jyrkät portaat.
Kyllä se kiipeäminen kannatti: ylhäältä Ukko-Kolilta oli huikeat näkymät. Kännykkäkamerat esiin ja kuvia räpsimään. Kiersimme myös Akka-Kolin ja Paha-Kolin.
Kaisa Mäkäräiselle Koli on tuttu aktiiviuran ajalta, koska hän kävi siellä usein harjoittelemassa mm. rullasuksilla. Kaisa oli erinomainen Koli-opas.
Voittajafiilis. Kaisa Mäkäräinen oli loistava Koli-opas.
Kaisa vinkkasi, että kesäaikaan Kolilla kannattaa mennä myös melomaan ja ”saarihyppelylle”. Kolin huippujen edessä on saarijono, jota Kaisa suositteli. Esimerkiksi Hiekkasaari on Kaisan mukaan sellainen, jonne kannattaa mennä vaikka uimaan, koska siellä on upea hiekkaranta.
Kyllähän tämä maisema palkitsi.
Sain Kaisa Mäkäräisestä hyvin positiivisen fiiliksen sen kolmen tunnin aikana, jonka hän oli kanssamme. Kaisa tuntui hyvin välittömältä ja miellyttävältä.
Kysyin Kaisalta, kaipaako hän mitään urheilu-uraltaan. Kaisa vastasi, että hän kaipaa vain kilpailun tuomaa fiilistä.
– En mielellään markkinoi itseäni, mutta markkinoin ja kehun mielelläni muita. Urheilu-uran aikana olin kiitollinen, kun minulla oli manageri, joka hoiti sponsorisopimukset. Koen itseni markkinoinnin haastellisena. Kun on tilaisuuksia, joissa voin kertoa, mitä kaikkea olen tehnyt, ne usein poikivat uusia töitä, kertoi Kaisa nykyisestä yrittäjäurastaan.
Kansallismaisemissa
Kolin matkailun kuulumiset
Pääsimme katsomaan Kolin seutua Pieliseltä parin tunnin risteilyn aikana. Kolin matkailun toimitusjohtaja Tiina Kanninen kertoi, että Koli on viime vuosina ollut nosteessa.
Teimme pienen risteilyn Pielisellä. Sen aikana Kolin matkailun toimitusjohtaja Tiina Kanninen kertoi alueen matkailusta.
– Puhumme paljon vastuullisuusnäkökulmasta. Kansallispuisto ei kestä enempää painetta. Emme haluaisi, että matkailun kasvu tulisi kansallismaisema-alueelle, vaan se tulisi ympärillä olevan tarjonnan kautta. 1890-luvulla tänne tultiin vesiteitse. Sitten on kavuttu Suomen vanhinta retkeilyreittiä Kolin huipulle. Ensimmäinen maantie tänne tuli 1930-luvulla, kertoi Tiina Kanninen.
Tiina Kanninen totesi, että Kolilla tuntuu, ettei siellä ole ketään, vaikka väkeä olisi paljonkin. Ihmiset levittäytyvät isolle alueelle, eivätkä he ole vain Kolin huipulla. Kolilla on merkittyä polkuvertostoa peräti 80 kilometriä, joiden pituus vaihtelee 1,5 kilometristä 60 kilometriin.
– Koli Kylä -hotelli on alueen ensimmäinen uusi hotelli viiteenkymmeneen vuoteen, totesi hotellinjohtaja Pasi Ripatti.
Hotellin kerroksista näkee ala-aulaan. Viherseinät tuovat tunnelmaa. Hotellissa on paljon kaunista puupintaa.
Koli Kylä -hotellihuoneiden väritys on rauhallinen. Huoneista löytyvät mm. kuivauskaappi (loistava lisä ajatellen ulkoilijoita), vaatteiden höyrystin, jääkaappi, kahvi/teekeittomahdollisuus ja hiustenkuivain. Jos tarve on lisävuoteille, enää ei tarvitse yrittää nukkua sohvassa, vaan seinästä tulee ulos kaksi kunnollista vuodetta, joista toinen on ns. kerrossänky. Näin huoneeseen voi majoittua neljä henkilöä. Huoneiden ”erikoisuus” on pöytä/puolapuut. Eli pöytälevyn poistamalla (helppo poistaa) asukas pääsee jumppaamaan tai roikkumaan puolapuissa. Ihan mahtavaa oli aamulla herättää kroppa puolapuiden avulla.
Hotellin Tervaskanto-ravintolassa on puupinot somisteena. Ravintolan lamppuina on mm. vanhoja pulloja. Aulan seinässä on kännyköiden latauslokerot.
Hotellissa on paljon kaunista puupintaa. Aulassa ja ravintolassa on viherseinät tuomassa viihtyisyyttä.
Alakerran ravintolan ruoka maistui herkulliselta. Esimerkiksi kuha-annoksen maustaminen oli virkistävän rohkeaa.
Hyvä ja välitön palvelu tekee vierailun miellyttäväksi.
Koli tarjosi meille parastaan: kivoja elämyksiä ja kaunista säätä.