Syksyn suosituimman tv-ohjelman, Tanssi tähtien kanssa, kulisseissa studiolla

Veikkaamme, että syksyn suosituin tv-ohjelma tulee olemaan huikea Tanssi tähtien kanssa. Kävimme katsomassa MTV:n suosikkiohjelman suoran lähetyksen paikan päällä.

Vaikka olimme molemmat studiolla hommissa, niin silti ehdimme kokea ja ihastua tämän hyvän mielen ohjelman tunnelmaan. Se on suorastaan kutkuttavan jännä. Vai missä muussa ohjelmassa on niin paljon kauneutta, hyvää musiikkia, iloisia ihmisiä, kauniita meikkejä, kampauksia ja pukuloistoa, kuin juuri Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa?

Nyt alkoi jo 13. tuotantokausi. Tämänvuotinen kisa on suurempi ja upeampi kuin koskaan aiemmin, sillä mukana 12 tanssiparia kilpailemassa voitosta. Sunnnuntain lähetystä seurasi kotisohvilla noin 1,5 miljoona katsojaa. Live-esitystä oli tekemässä noin 100 henkilöä!

Vaikka ohjelma on tv:ssä pari tuntinen, studiolla menee aikaa nelisen tuntia, sillä paikalla pitää olla ajoissa. Ohjelman loputtua tehdään seuraavan jakson ennakkomainoksia.

Kilpailijoita kutsutaan tähtioppilaiksi, tanssinopettajia tähtiopettajiksi. Tänäkin vuonna tuomareina toimivat Helena Ahti-Hallberg, Jukka Haapalainen ja Jorma Uotinen. Musiikista vastaa Sami Pitkämön orkesteri ja solisteina toimivat Samin lisäksi Johanna Försti ja Antti Koivula.

Kun seuraavan kerran katsotte kisaa, kääntäkää äänet lähes täysille, sillä orkesteri solisteineen on todella hyvä!

Näyttelijä Kristiina Halttu ja Aleksi Seppänen saivat ensimmäisellä kierroksella eniten pisteitä. He tanssivat upean tangon. Esitys sujui hyvin, toki kovin itsekriittisen Kristiina mielestä vielä on paljon parannettavaa. Mielestämme esitys oli huikea etenkin, kun kuulimme, että pari on päässyt harjoittelemaan tanssia vain reilut pari tuntia arkisin Kristiinan teatteriharjoitusten välillä. Kristiina valmistuu nimittäin Kansallisteatterin Kaikki äidistäni -näytelmän ensi-iltaan, joka on 16.9. Pari kertoi kuitenkin nukkuvansa yönsä kunnolla kiireestä huolimatta.

Ex-jääkiekkoilija Niklas Hagman ja Kia Lehmuskoski saivat jivellään toiseksi parhaat pisteet. Kian tekemä koreografia antoi tilaa Niklaksen supernopean jalkatyön esittelyyn. Pari on treenannut paljon. Niklaksen lapset kannustivat katsomossa isäänsä.

– Hyvin meni, meillä on hyvä fiilis. Samaa mieltä oli tuomaristo.

Nikke myös kertoi, että hänellä on aina ollut unelmana tehdä lavalla spagaatti, joten seuraamme silmä tarkkana tulevia jaksoja, milloin mies sen lavalla tekee.

Entinen huippu-urheilija Virpi Sarasvuo ja Sami Helenius loistivat wienervalssin pyörteissä. Virpi oli eteerisen kaunis, kuin tuulenhenkäys.

– Olemme tyytyväisiä esitykseemme, he kertoivat iloisina. Virpi ei myöntänyt erityisemmin jännittäneensä, vaikka tilanne oli uusi ja outo. Pari on harjoitellut joka päivä viitisen tuntia, eikä se ole liiemmin rasittanut, vaikkakin alkuun jalkojen iho meni rakoille.

Kansanedustaja Touko Aalto ja Jutta Helenius, joka kehui oppilastaan rohkeaksi heittäytyjäksi, joka on lähtenyt rohkeasti tanssiin. Mies oli yllättävän ryhdikäs ja miehekäs tanssissa.

Räppäri Jare Brand ja Saana Akiola tanssivat tangon tyylikkään elegantisti. Veikkaamme, että Jare on kisassa mukana pitkään!

Yrittäjä ja malli Janina Fry ja Anssi Heikkilä tanssivat cha chan ja Janita kertoi, että häntä pelotti ennen esityksen alkua.

Duudsoneista tuttu Jukka Hildén ja Katri Mäkinen tanssivat cha chan. Vaikka rytmi oli välillä hakusessa, Jorma kiitteli parin asennetta. Jukka kertoikin haluavansa löytää itsestään ”latin loverin”.

Entinen Miss Suomi Shirly Karvinen ja Jani Rasimus esittivät vauhdikkaan jiven. ”Iloisesti lähti liikkeelle ja ilolla seuraan jatkoa”, totesi Jorma Uotinen esityksen jälkeen.

Laulaja Jesse Markin ja Claudia Ketonen jammailivat cha chan tahdissa. Jessellä on rytmi veressä ja se näkyi myös tanssissa. Seuratkaapa miehen lantion liikkeitä.

Kenkäsuunnittelija, yrittäjä Minna Parikka ja Matti Puro esittivät vahvan ja voimakkaan jiven. Vaikka lavalla oli menoa ja meininkiä, esitys ei heruttanut tuomaristolta pisteitä. Ensi kerraksi toivottiinkin enemmän tanssiin keskittyvää esitystä.

Sometähti Mmiisas eli Miisa Rotola-Pukkila ja Marko Keränen esittivät herkän ja viipyilevän hitaan valssin. Mmiisas oli kuin kevyt keijukainen lavalla.

Päätoimittaja Sami Sykkö ja Ansku Bergström  tanssivat hitaan valssin. Tuomaristo hieman motkotti kanta-askeleiden puuttumista. Tosin Samin mielestä niitäkin esityksessä oli, vaan ei tarpeeksi.

Kisat juontaa rutinoidun innostuneesti Vappu Pimiä ja Mikko Leppilampi. Heidän työskentelyään on kiva seurata, sillä he eivät todellakaan jää sanattomiksi, vaikka yllättäviä tilanteita tulisikin.

Ensimmäinen tanssin jälkeen on vaikea arvailla, kuka pysyy kisassa mukana finaaliin saakka. Juttelimme asiasta tanssilegenda Aira Samulinin kanssa, joka totesikin viisaasti, että seuraava tanssikerta kertoo jo enemmän, kun nyt hitaan tanssineet tansiivat nopean kappaleen ja päinvastoin.

Pysytään siis kanavan äärellä ja jännätään ensi sunnuntaina.

Kaisa ja Sini

Kulttuuri

Kävimme Helsingin kävelyfestivaaleilla

Osallistuimme Kiehtova Kruununhaka -kävelylle, jonka oppaana oli alueella itsekin asuva Markku Jalonen. Kiva lisä oli, että Markku puhui kierroksen aikana stadin slangia.

Kaupunkikävelyjä tehdään eri teemojen mukaan eri kaupunginosissa. Kävelyt kestävät tunnista pariin ja kävelytahti on leppoisa, jotta ehtii katsella maisemiakin. Innostuimme kovin ja aiommekin osallistua vielä muihinkin kävelyihin.

Kävelykierroksen aikana kuulimme paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia kaupungin ja Kruununhaan historiasta.

Tiedätkö, mikä oli yleisin kuolinsyy 200-300 vuotta sitten? Kun muutama vuosi sitten Senaatintorin kohdalla oli katuremppa, avatun kadun alta löytyi paljon luurankoja. 200-300 vuotta sitten tuo alue toimi hautausmaana eli luurangot olivat siltä ajalta. Tutkijat selvittivät mm. kuolinsyyt. 80 % porukasta oli kuollut kariekseen ja siitä johtuvaan verenmyrkytykseen.

Kierros alkoi Senaatintorilta.

Tuomiokirkon katolla on 12 apostolia, jotka ovat sinkkivalua. Ne painavat niin valtavasti, että opaskin hämmästeli, miten ne oli aikoinaan saatu nostettua paikalleen, kun silloin ei ollut Pekka Niskaa.

Helsingin kadut olivat alkuun mukulakivikatuja, jotka olivat naisten korkokengille varsinainen riesa.
Unioninkadulla oli venäläinen sairaala.
Pieni Pyhän kolminaisuuden -ortodoksikirkko, joka on alistettu Moskovan metropolitanille.
Kirkon takana on Suomen Pankin rakennuksia ja tämä ”Harakanpesäksi” nimetty Kuparikonstruktio-veistos. Harva kaupunkilainen tietää veistoksen virallista nimeä, koska kaikki kutsuvat tätä Laila Pullisen työtä Harakanpesäksi.
Kansallisarkiston rakennus on uskomattoman hieno sekä ulkoa että sisältä. Sieltä löytyy koko Suomen historia.

Liisankadulla oli aikoinaan vain yhdet raitiotiekiskot. Silloin hevonen veti ratikoita. Liisankadun pieni mäennyppylä vaati toisenkin hevosen vetoapua. Sen vuoksi mäen alapuolella mies ja hevonen odottivat ratikan saapumista. Kun ratikka oli saatu mäen päälle, toinen hevonen palasi mäen alapuolelle odottamaan seuraavaan ratikkaa.

Snellmanninkadun ja Unioninkadun välisellä alueella oli aikoinaan kruunun karja- ja hevoslaidunmaat. Siitä johtuu kaupunginosan nimi Kruununhaka.

Aikoinaan Kruununhaan vesi oli niin kurjaa, että sitä juomalla olisi voinut kuolla. Oli ”järkevämpää juoda olutta”.

Kristianinkadulla sijaisti kaupungin ensimmäinen olutpanimo.

Kruununhaassa on kuvattu paljon kotimaisia elokuvia. Siellä oli mm. Särkän filmitallit. Kuvauspaikkasuosioon on ihan järkisyyt: menneiden vuosikymmenten aikana Kruununhaassa oli filmistudiot. Kalusto painoi paljon, ja niitä oli  vaikea liikutella. Sen vuoksi mm. ulkokuvaukset hoidettiin studioiden läheisyydessä.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Kruununhaasta löytyi häpeäpaalu (Senaatintorilla), viimeinen raipparangaistustolppa (Kruununhaan korkeimman mäen alapuolella saarnin vieressä) ja viimeinen hirttopaikka (Liisanpuiston lähellä).

Liisanpuisto oli aikoinaan suljettu. Avain oli annettu vain lähitalojen asukkaille.

Upeat räystäät.

Kaisan entinen työpaikka oli tässä talossa, ison parvekkeen kohdalla oleva erkkeri kuului hänen työhuoneeseensa.

Osa Kruununhaasta on ollut aikoinaan merenpohjaa.

Tämä Höjerin suunnittelema talo vajosi jo valmistuessaan, kun paalutus pääsi pettämään.
Kierros päättyi Ritarihuoneen edustan puistoon.

Kävelykierrosten teemoja ovat muun muassa Helsinki elokuvissa, Suurmiesten ja -naisten Helsinki, historian lehtien havinaa. Myös Pakopeli: Kuolleet sielut kuulostaa kiinnostavalta.

Helsingin kävelyfestivaali jatkuu 13.9.2020 saakka. Kävelylippu maksaa 12 euroa, ja sen voi ostaa tapahtuman verkkosivuilta, josta näkee myös ohjelman.  Koko ohjelma löytyy tästä.

Kävelykierroksia löytyy myös Lähimatkailupäiviltä 24.-27.9., jonka ohjelma löytyy täältä. Siellä on kävelyitä muun muassa Tuusulassa, Järvenpäässä, Hangossa ja Raaseporissa pääkaupunkiseudun lisäksi.

Kaisa ja Sini

PS Maksoimme itse omat lippumme.

Kulttuuri