Värjäävät farkut, virhe vai ei?

Farkuista lähti väriä tuoliin? Onko se hyväksyttävä vai virhe? Tätä minulta kysytään jatkuvasti. Lue, niin tiedät.

1990-luvun alussa tuli voimaan tuotevastuulaki, jonka 3. pykälä sanoo: ”Vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa.”

Ensisijaisesti on syytä olettaa, että mistään vaatteista ei lähde väriä johonkin toiseen tuotteeseen, ihmisen iholle tms., jos tuotetta on käytetty oikein. Ei siis farkuistakaan sohvaan tai tuoliin saa lähteä väriä.

Jos valmistaja on kiinnittänyt tuotteeseen varoitustekstin, jossa todetaan värin irtoamisen olevan mahdollista, tuo riittää poissulkemaan värin lähtemisen lain ulkopuolelle. Mutta. Tuon tekstin pitää olla suomeksi ja ruotsiksi – eli englanniksi tai muulla kielellä ei riitä. Toinen vaihtoehto on, että myyntitilanteessa tämä kerrotaan asiakkaalle. Tässä on kuitenkin pieni pulma mahdollisessa riitatilanteessa: näyttö on useissa tapauksissa ongelmallista.

Jos väriä on lähtenyt, asiakas kääntyy ensin myyjäliikkeen puoleen. Sieltä voidaan asiakas käännyttää aikaisemman myyntiportaan puoleen (eli maahantuojan tai valmistajan). Asiakkaan ei kuitenkaan tarvitse olla yhteydessä jonnekin Kaukoidän tehtaan puoleen.

farkut2

Olen ollut ratkaisemassa lukuisia värjäystapauksia. Muistan esimerkiksi tummansiniset housut, joista jäi valkoiseen nahkasohvaan sininen takamuksen jälki. Koska sohva oli uusi, ei katsottu, että kuluttajalle olisi ollut kohtuullista suostua sohvan puhdistukseen, joka muussa tapauksessa olisi tullut kysymykseen. Näin ollen kotimaisen valmistajan piti korvata uuden sohvan hinta.

Kuten tuosta esimerkistäkin käy ilmi, tuotevastuulain mukaan ei korvata itse tuotetta, joka on aiheuttanut ongelman, vaan sen sen aiheuttaman vahingon.

Vinkki: kokeile tummien vaatteiden värinkestoa hankaamalla sitä valkoisella talouspaperilla. Jos väriä jää paperiin, voit vain kuvitella, miten paljon väriä irtoaa käytössä. Jätä tällaiset vermeet ostamatta tai pese ennen ensimmäistä käyttökertaa. Tosin tämäkään ei aina auta.

Kaisa

 

 

Treenaaminen on kimpassa kivempaa

Edullista ja monipuolista tarjontaa. Siis mistä on kyse? Liikuntaseuran tunneista.

Alkuvuosi ja monella liikuntainnostus on noussut uudelle tasolle. Toivottavasti into säilyy eikä lopahda alkuunsa.

Harrastan monipuolisesti liikuntaa: käyn laitepilateksessa, kuntosalilla, sauvakävelen, ryhmäliikuntatunneilla ja kotona vielä kahvakuulailen eli harrastan liikuntaa vaihtelevasti, työaikatauluihin soviteltuina ja fiiliksen mukaan.

Olen käynyt noin kymmenen vuotta Pakilan Voimistelijoiden liikuntatunneilla. Sunnuntaiaamun gymstick-tunti on ihan must. Vain äärimmäisessä tilanteessa jätän väliin tämän tehokkaan, sykettä nostavan, eri lihasryhmiin keskittyvän tunnin. Saan siitä hyvän startin muuten ehkä velttoiluun taipuvaan sunnuntaihin. Lisäksi olen vaihtelevasti käynyt mm. kehonhuoltotunneilla.

Kotiseutuni liikuntaseuralla on valtavan hyvä tuntitarjonta. On pilatesta, joogaa, kahvakuulaa, dancemixiä, sporttijumppaa, kuntonyrkkeilyä jne.

Kevätkaudella tarkoitukseni on käydä myös muilla tunneilla. Siten saan haltuun vaikka koko liikuntapiirakan: nostan kestävyyttä, lihaskuntoa ja jopa liikehallintaa.

jumppa

Liikuntaseuran tunnit ovat todella edullisia, kun vertaa bisneslaitosten tunteihin. Pakilassa on kolme tasoa: kulta 250 e / lukuvuosi sisältäen kaikki aikuisten jumpat, myös pilates ja jooga, hopea 220 e / lukuvuosi sisältäen perusjumpat tai jooga ja pilates ja pronssi 160 e / lukuvuosi sisältäen ennen klo 18 päättyvät tunnit. Minulla on hopeakortti, koska käyn muualla joogassa ja laitepilateksessa. Tuolla 220 eurolla saan siis jumpata vaikka joka päivä, ihan niin paljon kuin haluan. Mitä enemmän käyn tunneilla, sitä edullisempaa / jumppa tuo on. Jos sitten haluaisi vain 10 kerran kortin, sekin maksaa vain 90 e eli 9 e / kerta. Eipä voi pitää kalliina.

Lisäksi oman seudun voimisteluseurojen etuna on, että nämä tunnit ovat kodin lähellä. Eipähän tarvitse matkata keskustaan, vaan monille tunneille voi jopa kävellä.

Lisäetu on, ettei tunneille tarvitse ilmoittautua, vaan niille voi vain mennä fiiliksen mukaan, kun on hankkinut vuosi- tai kymppikortin.

Ryhmätuntien ohjaajat ovat koulutettuja ammattilaisia. Sitä vastoin muu toiminta on pitkälti vapaaehtoista. Seuratyötä tehdään yhteisen hyvän eteen eli toiminnan motivaattorina on yhdessä liikkuminen eikä kasvoton pääomasijoittaja. Pakilassa toimintaa johtaa Kätilöopiston synnytyslääkäri.

Käytkö sinä voimisteluseurojen tunneilla?

Viikko 2 on Liikuntaviikko. Silloin useimmissa voimisteluseuroissa on avoimet ovet aikuisten ryhmäliikuntatunneille. Jo pelkästään pääkaupunkiseudulla on yli 30 voimisteluseuraa, jotka järjestävät yli 250 tuntia ryhmistuntia viikon aikana. Lähde siis liikkeelle.

Kaisa

Kuva Milla Vahtila / Suomen Voimisteluliitto