Näin hoidat krapulaa – 10 vinkkiä!

Muutamat pikkujoulut, itsenäisyyspäivän aatto, tapsantanssit, uusivuosi… Joulukuu on monelle kuukausi, jona tulee käytettyä alkoholia koko vuoden edestä. Itsehän nautin alkoholia ympäri vuoden – välillä ruoan kaverina ja seurustelujuomana, toisinaan humalatilaan saakka. Olen lukuisat kerrat elämäni aikana potenut krapulaa ja vannonut, etten juo enää koskaan, mutta myös viettänyt äärettömän hauskoja hetkiä ystävien seurassa alkoholin vaikutuksen alaisena. En siis sano, että alkoholi on pelkästään paha, vaan on kyse siitä, miten sitä käyttää. Ymmärrän myös absolutismin, sillä olin elämästäni 19 vuotta täysin ilman alkoholia. Nykyään en usko mustavalkoiseen ajattelutapaan, jonka vuoksi myös alkoholi kuuluu elämääni ja nimenomaan sosiaalisessa mielessä. En koskaan juo yksin ja vaikka kaapissani on oikeastaan aina viiniä, en koe houkutusta avata pulloa ilman seuraa ja syytä.

En ala pitämään blogissani mitään alkoholivalistusta, sillä alkoholinkäyttö on jokaisen oma asia, mutta sen sijaan haluan jakaa vinkkejä, joiden avulla helpottaa oloa siinä kohtaa, kun lasillisia on uponnut edellisenä iltana yksi jos toinenkin. Iän myötä krapulat tunnetusti pahenevat ja voin myöntää, etten kyllä enää selviä pelkällä Jaffalla, jos olen juonut illan aikana enemmän kuin viisi alkoholiannosta. Tuo viisi annosta viiniä on muuten joku ”maaginen raja”, sillä jos ylitän sen edes yhdellä, saan krapulan – ja näin on muuten ollut jo useamman vuoden ajan. Toki krapulan tasoon vaikuttaa aina moni seikka, kuten viime päivien yöunet, ruokaileminen, hormonaalinen kierto ja psyykkinen olotila. Myös krapulan kesto vaihtelee (ainakin tällä ikää), eli välillä selviää yhdellä päivällä, mutta useimmiten yhdestä illasta seuraa kaksi tahmeampaa päivää.

Miten sitten helpotan oloani krapulassa? Mitkä ovat vinkkini tahmeisiin päiviin? Ohessa kymmenen keinoa hoitaa jo aikaan saatua dagen efteriä.

Varaa toipumiseen aikaa kokonainen vuorokausi

Ainakin tällä ikää krapulaan tarvitsee ehdottomasti yhden palautumispäivän! Itse tyypillisesti ennakoin ja pidän sunnuntain vapaana, mikäli tiedän, että lauantain illanvietossa on edes pieni riski krapulaan. Darrassa on fiksua lepäillä ja ottaa easysti ihan luvan kanssa. On aivan turha yrittää väkisin tehdä jotain, jos ajatus ei kulje ja fyysinen olo ei ole paras mahdollinen. Parasta darraviihdettä onkin Netflix, yksin tai yhdessä.

Nauti paljon nestettä

Krapulassa nesteen nauttiminen on ensisijaisen tärkeää! Mikäli vesi ei maistu, kannattaa jääkaappiin ostaa valmiiksi kivennäisvettä tai Jaffaa, joka tunnetusti parantaa pahinta mahdollista olotilaa. Ja nämä seikat kannattaa tosiaan ennakoida, eikä jättää krapulapäivään, jolloin kauppaan raahautuminen saattaa tuntua äärettömän raskaalta…

Nauti apteekista saatavaa nesteyttäjää

Mikäli vesi ei krapulassa maistu (kuten allekirjoittaneelle), kannattaa kaappiin hankkia apteekista nesteyttäviä poretabletteja. Näitä olisi hyvä olla ihan jo muutenkin aina varastossa kaiken varalta, mikäli pahoinvointi tai oksennustauti yllättää, mutta hyvin ne toimivat myös darraan! Krapulassa keho on äärettömän kuiva, jonka vuoksi kaikki nesteytys on paikallaan.

Syö jotain, vaikka väkisin

Krapulassa kannattaa syödä – ihan sama onko se sitten roskaruokaa tai ei, kunhan syö jotain. Se, että syö esimerkiksi banaanin, vaikka mieli ei tekisi, on parempi kuin ei mitään. Usein olo pahenee juuri siitä syystä, ettei keho saa ravintoa saatikka nestettä. Eli kaappiin kannattaakin ostaa etukäteen kaikkea sellaista, josta pitää ja jota tykkää darrassa nautiskella. Mikäli kaappi on puolestaan tyhjä, Wolt on krapulapäivän pelastus!

Ota lämmin suihku

Ennen inhosin krapulassa suihkussa käyntiä, mutta nykyään otan sen, vaikka väkisin, sillä suihku parantaa oloa ja tekee siitä heti raikkaamman. En kehota ketään istumaan suihkun alla (jota jokunen kuulemma harrastaa) ihan jo ekologisista syistä, mutta nopea raikastava suihku on paikoillaan! Vaikka moni asia tuntuu krapulassa äärettömän hankalalle, muutamat pienet jutut kannattaa tehdä, ihan vaan väkisin, sillä noiden jälkeen olo tyypillisesti helpottuu.

Mikäli ahdistelet, vietä krapulaa seurassa

Monilla krapulaan liittyy järkyttävä henkinen ahdistus. Tähän suosittelen seuraa ja sitä, että viettää krapulapäivän ystävän tai kumppanin seurassa. Toisen ihmisen läsnäolo usein helpottaa omaa ”tuskaa” ja voin ainakin itse myöntää, kuinka seurassa krapulan saattaa jopa hetkellisesti unohtaa. Krapulasta seuraa usein myös päivien lievä alakuloisuus tai masennus, joka onkin sitten haastavampi homma. Tähän lääke on oikeastaan vain alkoholinkäytön vähentäminen.

Tasoittava – joo vai ei?

Tämän kohdan halusin lisätä hieman pehmeämmin, sillä en todellakaan halua kehottaa ketään helpottamaan krapulaa alkoholilla, mutta silti pakko myöntää, kuinka joskus esimerkiksi yksi siideri tai lonkero helpottaa olotilaa darrassa. Tasoittava on tosiaan vain yksi alkoholiannos ja mieluiten mieto sellainen, joka saattaa hieman helpottaa alkoholin käytön lopettamisesta johtuvaa vieroitustilaa.

Haukkaa happea raittiissa ilmassa

Nuorempana treenasin krapulassa oikeastaan poikkeuksetta, nykyään en sitä tekisi mistään hinnasta. Kevyt kävelylenkki raittiissa ilmassa on kuitenkin eri asia kuin hikitreeni, joten sitä voin suositella lämpimästi! Monesti raitis ilman helpottaa oloa ja saa sen tuntumaan paremmalta. Talvella tämä on toki hieman haastavampaa ja vastenmielistä, mutta kesällä aivan parasta!

Läheisyys helpottaa oloa

Toisen ihmisen läheisyys on ihmeellinen hoitokeino krapulaan! Tästä johtuen parisuhteessa krapulat ovat huomattavasti ”helpompia”. En toki sano, etteikö läheisyyttä voisi olla myös sinkkuna ja kukin tyylillään, mutta parisuhteessa toisen turvallinen syli on ihana hoitokeino sekä henkiseen, että fyysiseen pahoinvointiin. Läheisyys on lääke, myös siihen maailmanlopun darraan. <3

Krapula on asennekysymys

Niin, vai onko? Itsehän olen huomannut, että kykenen psyykkaamaan itseäni aika paljon, mikäli tarve vaatii. Muutaman kerran vuoden sisään on nimittäin käynyt niin, että olen joutunut darrassa tekemään aika paljon työjuttuja ja ihan oikeasti kyennyt siihen, kun on ollut pakko. Eli jossain määrin allekirjoitan sen, kuinka ihminen kykenee asioihin, mikäli hänen tulee niihin kyetä ja tässä kohtaa asenne ratkaisee. Jos päätän, että hei minä pystyn tähän, niin sitten pystyn. Usein kuitenkin tulee järjestettyä asiat niin, ettei tarvitse, mikä on siis huomattavasti miellyttävämpää.

Siinäpä minun vinkit darran hoitoon!

Onko teillä jotain lisättävää? Jakakaa teidän parhaat hoitokeinot krapulaan? 🙂

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Oma elämä Hyvä olo

Mitä vuosi 2019 opetti?

Kirjoitin vuosi sitten postauksen siitä, mitä opin vuonna 2018. Tästä postauksesta inspiroituneena, päätin näin joulukuun toisen päivän kunniaksi koota yhteen asioita, joita olen kuluneen vuoden aikana oppinut. Kun viime vuosi antoi minulle paljon vastauksia ja sen myötä ymmärrystä, tänä vuonna olen harjoitellut asioita käytännön tasolla. Hassua muuten puhua tällaista näin 32-vuotiaana, mutta näinhän se menee – jokainen meistä löytää itsensä jossain vaiheessa, oli se sitten 20- tai vaikka 60-vuotiaana. Mielestäni tärkeintä on se, että jossain vaiheessa elämää pysähtyy ja kohtaa rehellisesti itsensä. Tämä kohtaaminen tarkoittaa etenkin syvempää itseen tutustumista ja sitä kautta oman käytöksen ymmärtämistä, sekä uusien toimintamallien harjoittelua. Tuskin sitä lopulta on koskaan valmis, mutta aina voimme oppia ja ainakin kohdallani kulunut vuosi 2019 on ollut opettavainen.

Ohessa asioita, joita kulunut vuosi on minulle opettanut:

Olen oppinut tunnistamaan rajani ihmissuhteissa

Yksi tärkeä oppi tähän vuoteen on ollut se, että tunnistan nykyään paremmin rajani ihmissuhteissa ja osaan ne myös konkreettisesti asettaa. Olen tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, jossa en voisi kuvitella ajautuvani enää ihmissuhteeseen, jossa myötäilen pelkästään toisen tahtoa ja menen toisen ehdoilla – minäkin haluan asioita ja minulla on niitä myös oikeus vaatia. En myöskään suostu enää mihinkään epämääräiseen ”hengailuun” (ellei omakin fiilis sitä siis puolla), vaan ihan oikeasti haluan asioihin selkeyttä ja sitä myös vaadin. Tiedostan myös erittäin hyvin, millaiset tilanteet ihmissuhteissa itseäni ahdistavat ja niitä tosiaan välttelen, enkä halua sellaisiin enää ajautua. Tämä tosin vaatii myös itseltäni paljon, eli omien tarpeiden esiin nostamista ja sitä, että uskallan sanoa asioista rohkeasti ääneen.

Olen oppinut ymmärtämään

Niin, tästä olen ehkä kaikista ylpein. Vuosi 2019 on tehnyt minusta ymmärtäväisen ja vaikka edellisessä kohdassa sanonkin, kuinka osaan vetää rajat, se ei silti tarkoita, ettenkö esimerkiksi kykenisi ymmärtämään, miksi toinen käyttäytyy kuten käyttäytyy. Ehkä konkreettisimmin tämä on näkynyt tilanteissa, joissa minua on sattunut, mutta silti olen ymmärtänyt sen, miksi toinen toimii kuten toimii. Kun aikaisemmin vastasin kivun tunteeseen kohdistamalla toiseen vihaa, nykyään en sitä enää osaa tehdä. Tämä on muuten hassu juttu ollut huomata, miten tilanteissa, joissa olen ollut aivan rikki ja olisin voinut muuttua anteeksiantamattomaksi, en enää löydä itsestä sellaista aggressiota, jota minussa aikaisemmin oli.

Olen oppinut hölläämään

Tänä vuonna olen oppinut hölläämään kohdissa, joissa on höllättävä. Olen oppinut sen, ettei sähköpostia tarvitse lukea välttämättä viikonloppuisin, eikä postaukseton päivä tai pari kaada blogin kävijämääriä. Olen ihan tietoisesti opetellut päästämään tietyistä asioista irti, sillä aikaisemmin ne aiheuttivat itselleni suunnattomasti stressiä ja jopa tunnetta siitä, etten voi olla tässä hetkessä, ellen ole esimerkiksi postannut blogiin. Toki edelleen pyrin siihen, että päivittäin blogi päivittyy, mutta samaan aikaan annan itselleni armoa, jos resurssit eivät riitä tai haluan pitää parin päivän loman. Arvotan nykyään asioita siis hieman eri tavoin ja jos vuosi sitten työnteko oli minulle kaikki kaikessa, nykyään arvostan vapaa-aikaa aivan äärettömän paljon!

Olen ymmärtänyt, miten tärkeää on pitää oikeat ihmiset lähellä

Tänä vuonna myös ystävien merkitys on korostunut ja etenkin se, millaiset ihmiset ovat niitä, jotka haluan lähelleni. Ystävyydessä tärkeää on luottamus, syvempi kohtaaminen, yhteinen sävel, huumori ja ymmärrys – vaikka ollaan erilaisia, ymmärretään silti toisia. Hankala oikeastaan edes selittää, mikä saa jonkun ihmissuhteen toimimaan kuin luonnostaan ystävyyden kaltaisesti, verrattuna toisiin. Tänä vuonna olen saanut elämääni myös yhden uuden ystävän, josta olen kiitollinen. Siispä rikas vuosi tässäkin mielessä! Elämässäni on juuri nyt oikeastaan aika täydellinen kokoonpano ihmisiä, joita arvostan ja joiden tiedän arvostavan minua.

Olen oppinut, kuinka riskien ottaminen kannattaa!

Tällä viittaan erityisesti oman toiminimen perustamiseen ja askeleeseen kohti yrittäjän elämää. Pelkäsin tätä nimittäin alkuun todella paljon, mutta näin reilu puoli vuotta myöhemmin, en voi kuin todeta pelkoni vääräksi – yrittäjyys on ihan huippu juttu! Olen ottanut riskejä myös tunne-elämän saralla ja vaikka kaikki ei tosiaan ole mennyt täysin nappiin, en silti kadu mitään. Olen ylpeä itsestäni ja siitä, etten pelännyt, vaan seurasin sydäntäni tilanteeseen, joka ei monessakaan mielessä ollut se helpoin ja yksinkertaisin. Eli tiivistetysti, vaikka riskistä ei aina seuraisi lopputulos, jonka tahdot, se ei silti tee siitä kannattamatonta!

Olen oppinut uusia asioita myös ammatillisessa mielessä

Tästä ehkä harvemmin blogissani puhun, mutta kyllä, tänä vuonna on tullut opittua uutta myös ammatillisessa mielessä. En vuosiin ole edustanut kuin itseäni ja blogiani asiakastapaamisissa, mutta tänä vuonna joutunut tekemään sitä myös hieman erilaisesta roolista käsin. Olen oppinut tekemään mm. koodaushommia (joita muuten edelleen inhoan… ;)), myyntiä, organisoimaan vaikuttajakampanjoita ja hallitsemaan laajemmin erilaisia asiakkuuksia. Paljon on myös kaikkea pienempää, mutta tässä ne tärkeimmät, jotka tulivat ensimmäisenä mieleen.

Olen oppinut kriiseistä, surusta ja kivusta

Vaikka vuoden aikana on ollut todella paljon hyvää, olen myös potenut muutamaa kriisiä ja pariin otteeseen eheyttänyt särkynyttä sydäntä. Etenkin vuoden alku oli oikea kasvun paikka, jolloin ajattelin, etten selviä, mutta kummasti selvisin. Vaikka en ole mikään maailman nopein toipumaan ja vetäydyn aina kipeiden asioiden jälkeen pitkäksikin aikaa kuoreeni, silti tämä vuosi on kasvattanut äärimmäisen paljon. En sano, etteikö kaikki olisi jättänyt jonkinlaisia arpia ja tälläkään hetkellä en ole kaikessa ehkä sataprosenttisen avoin, mutta pikkuhiljaa… On tärkeää opetella antamaan itselleen myös aikaa. Kaikkea ei tarvitse olla heti tässä ja nyt. Kriiseistä, kivusta ja surusta syntyy aina jotain uutta!

Näiden lisäksi on lukuisia pienempiä opittuja asioita. Olen kuluneen vuoden aikana viettänyt mm. kuukauden ulkomailla, joka sekin avarsi maailmankuvaa ja sai oivaltamaan asioita. Vieraassa kulttuurissa pienen hetken verran eläminen on mielestäni äärimmäisen mielenkiintoista ja herättelee ihmismieltä. Myös kulutustottumukset ovat tänä vuonna menneet entistä minimalistisempaan suuntaan ja ylipäänsä elämän tarkoitus, merkitys ja arvot menneet jokseenkin uusiksi. Siispä aikamoinen vuosi. Monin tavoin opettavainen ja toivon mukaan vielä viimeiset viikot vahvistavat jo oppimaani.

Oletteko te oppineet jotain erityistä tänä vuonna? Voitteko kenties samaistua johonkin oppimaani?

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään Syvällistä