Kevytyrittäjästä yrittäjäksi – Kokemuksiani yrittäjyydestä ja Holvista

Jälleen olisi yrittäjyys teemaisen postauksen aika! Nyt, kun takana on tosiaan jo kolme kuukautta virallista yrittäjyyttä, on itselläni enemmän kosketuspintaa yrittäjän arkeen ja etenkin siihen, mitä se minulta vaatii. Kirjoitin ensimmäisiä fiiliksiäni yrittäjyydestä heinäkuun alussa, jonka jälkeen hommat ovat tosiaan lähteneet pikkuhiljaa rullaamaan ja yrittäjän arki on tullut tutuksi. Vaikka kesä oli hieman hiljaisempi, kuten alallani tyypillisesti, elokuun alusta lähtien töitä on taas ollut kiitettävästi ja Holvin laskutuspalvelu päässyt säännölliseen käyttöön. Tällä hetkellä itselläni on kaksi säännöllistä laskutettavaa, joiden lisäksi vielä projektiluonteisia laskutettavia. Kassavirta on siis mukavan tasaista, vaikka toisaalta samaan aikaan tiedän, miten varmasti tulee vielä ajanjaksoja, kun näin ei ole. Siihen on kuitenkin hyvä varautua laittamalla rahaa jatkuvasti sukanvarteen ja katsomalla tulevaisuuteen pitkällä tähtäimellä. Alalla, jolla itse työskentelen, on tärkeää olla ajoissa liikkeellä, eli sopia esimerkiksi kaupalliset yhteistyöt mahdollisimman pitkälle etukäteen, jolloin toimeentulo on taattu. Tätä olen henkilökohtaisesti joutunut harjoittelemaan, sillä olen niin hetkessä eläjä! Kun pitäisi miettiä ensi kevättä, minä mietin ensi kuuta. Toisaalta ehkä yksi vahvuuksistani on luottaa elämään ja siihen, että se kantaa. Tämä ajattelutapa helpottaa myös yrittäjänä olemista, sillä turhista asioista ei osaa stressata ja hiljaisina aikoina puolestaan osaa katsoa optimistisesti tulevaan.

HolviHolviHolviHolvi

Ennen kuin aloin virallisesti yrittäjäksi, olin useamman vuoden ajan freelancer ja laskutin ison osan tuloistani kevytyrittäjänä. Pitkään mietinkin, alanko yrittäjäksi vai jatkanko samalla ”helpolla” tiellä. Koin kevytyrittäjyyden vaivattomaksi vaihtoehdoksi, sillä täyspäiväinen yrittäjyys tuntui turhan hankalalta ja byrokraattiselta. Tällä hetkellä olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen ratkaisuuni perustaa toiminimi ja kaikki on sujunut erittäin jouhevasti – paremmin kuin osasin odottaa, mutta silti minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa kevytyrittäjyydestä! Se on erinomainen vaihtoehto etenkin henkilöille, joilla on esimerkiksi päätoiminen työ, mutta haluaa siinä ohessa harjoittaa sivutoimista yritystoimintaa. Moni bloggaaja on juuri kevytyrittäjä, sillä pääasiallinen tulo tulee muualta, mutta blogin kautta saattaa sitten tulla joitain satoja kuukaudessa. Holvilla on ratkaisuja eri tyyppisille yrittäjille  eri tarpeisiin, ja palvelu pitää sisällään mm. laskutuspalvelun, yritystilin, maksukortin ja kirjanpidon. Muistan itse hyötyneeni kevytyrittäjyydestä eniten aikoina, joina olin vakituisessa päivätyössä ja siinä rinnalla tein ensimmäisiä kaupallisia blogiyhteistöitä, joita oli satunnaisesti. Mielestäni on loistavaa, että tällainenkin vaihtoehto löytyy ja nykyään on varaa mistä valita!

Siitä huolimatta, että kevytyrittäjyys oli aikanaan minulle kannattavaa, ei se olisi sitä itselleni enää tänä päivänä. Päätoiminen yrittäjyys olikin yksi parhaista päätöksistä ja kuten mainittu, ensimmäiset kuukaudet ovat sujuneet mutkattomasti. Eniten itseäni on yllättänyt, miten helposti paperihommat ovat hoituneet, sillä kaikki on sähköisessä muodossa Holvin yrittäjäpalvelussa, jonka kautta käytännössä hoidan aivan kaiken toiminimeen liittyvän. Saan myös apua tähän käytännön puoleen, eli puolestani hoidetaan ennakkoverot ja niiden maksu, alvien tilitys sekä kuukausittainen kirjanpito. Oikeastaan ainoat minulle jäävät hommat, ovat kuittien lisääminen Holvin järjestelmään ja laskuttaminen. Nuokin työt on tehty Holvissa niin selkeiksi, että välillä mietin, mikä tässä yrittäjyydessä piti olla niin hankalaa? Omalle kohdalle ei ole nimittäin vielä osunut yhtään ainutta haastetta ja se jos mikä on yllättänyt positiivisesti! Ehkä huojentavinta tässä kaikessa onkin se, että tiedän yritykseni talouden olevan Holvin asiantuntevissa käsissä, jolloin virheitä ei pääse tapahtumaan. Sain myös Holvin kautta erinomaisen briiffin jo alkuun sen suhteen, mitä kaikkea minun tulee yrityksen taloudenhallinnasta tietää – mistä he huolehtivat puolestani ja mistä minun tulee huolehtia. Eniten itseäni arvelutti yrityksen verotus, mutta sekin turhaan, nimittäin ennakkoveroja seurataan säännöllisesti, jolloin virhearvioita ei pääse tapahtumaan. Holvin ansiosta itselläni onkin hyvin levollinen olo ja voin keskittyä oleelliseen.

HolviHolviHolvi

Kuten postauksesta on käynyt ilmi, fiilikseni yrittäjyydestä ja sen mahdollistaneesta Holvista, ovat enemmän kuin positiiviset. Hieman olen myös miettinyt tavoitteita tulevaan, mutta en kuitenkaan tykkää stressata rahasta, joten pidän ne optimistisina ja samaan aikaan realistisina. Tällä hetkellä näyttää hyvältä ja toivon, että sama noususuhdanne jatkuu – toki työtä se vaatii. Välillä ihan oikeasti mietin, miten onnekas olen, kun olen näin 32-vuotiaana tilanteessa, josta nuorempana vain haaveilin. Itselleni tärkeää on vapaus, työn mielekkyys ja merkityksellisyys, jotka yrittäjyys on omalla tavallaan mahdollistanut. Toki kaikessa on aina puolensa, eikä elämä ole koskaan pelkkää juhlaa, mutta laajemmasta perspektiivistä mietittynä, tilanteeni on tällä hetkellä sellainen, josta minun tulee olla päivittäin kiitollinen. Tokikaan se ei tarkoita sitä, että tulisi jäädä johonkin ikiajoiksi, vaan myös yrittäjyydessä on lupa asettaa tavoitteita ja välillä vaikka vaihtaa myös suuntaa. Omalla alallani parasta on monipuolisuus, eli työtehtäviä on mahdollisuus tehdä omasta aktiivisuudesta riippuen laidasta laitaan, eikä hommiin ehdi kyllästyä!

Mikäli yrittäjyys on sinulle ajankohtaista, voin lämmöllä suositella Holvia ja tästä syystä aion jatkaa palvelun käyttöä myös siinä kohtaa, kun yhteistyö päättyy ja se muuttuu myös minulle maksulliseksi. Jos asia on sinulle ajankohtainen tai kiinnostuit palvelusta, Holvi tarjoaa lukijoilleni alennuskoodin, jolla saa Holvin Growner- tai Complete -tilipaketin ilman kuukausimaksua kolmen kuukauden ajaksi. Alennuksen saa koodilla ONMYWAY ja se on voimassa toistaiseksi. Tai voit lukea Holvin uudesta palvelusta (joka itselläni on käytössä) lisää täältä.

HolviHolviHolviHolvi

Onko täällä muita kevytyrittäjyydestä täyspäiväiseen yrittäjyyteen siirtyneitä?

Paljon aurinkoa sunnuntai-iltaan!

Työ ja raha Oma elämä Raha Työ

Miten selättää ulkonäkökriisi?

Ajattelin kirjoitella tänään ulkonäöstä ja ulkonäkökriiseistä – siitä, millainen suhde itselläni on ulkonäköön ja koenko koskaan kriisejä ulkonäköni suhteen. Aihe on itselleni tällä hetkellä siinä mielessä ajankohtainen, että viime aikoina olen havahtunut yhä useammin ja useammin siihen, kuinka katson etenkin kuvia itsestäni hyvin kriittisesti. Tämä kaikki lähti oikeastaan siitä, kun Instagram muistutti minua taannoin kolme vuotta vanhasta kuvasta, jossa näytin mielestäni aivan älyttömän hyvältä verrattuna nykyiseen! Toki tuossa kuvassa olin panostanut aivan eri tavalla kuin nykyään, eli kasvoissa oli contourit, kulmat mintissä ja silmissä ripsienpidennykset. Puolittain vitsillä laitoinkin kuvan yhdelle parhaista ystävistäni ja kysyin häneltä, mitä ihmettä on tapahtunut? Olenko todella luovuttanut ulkonäköni suhteen vai miksi olen nykyään niin tylsän näköinen? Onhan se faktaa, kuinka vuodet alkavat pikkuhiljaa näkymään ja omalla kohdalla huomaan, miten kasvoista näkee todella herkästi huonosti nukutut yöt, stressin ja juhlat. Noita kaikkea kolmea elämässäni on ollut viime aikoina runsaammin, joten eipä ihme, ettei peilistä katso kovin heleä tyyppi! En myöskään nykyään enää jaksa panostaa samalla tavalla ulkonäköön kuin nuorempana jaksoin, mikä sitten toki näkyy myös peilikuvasta.

Kärsin nuorempana aika paljon ulkonäköpaineista ja vertailin ulkonäköäni muihin. Vaikka olenkin aina saanut paljon positiivista huomiota ja kehuja ulkonäköni suhteen, silti kyseenalaistin ulkonäköni riittävyyden. Sitä jotenkin keskittyi niihin kehonsa epäkohtiin sen sijaan, että olisi iloinnut hyvistä asioista. Uskon tämän johtuneen pitkälti ihan vaan nuoruuden epävarmuudesta ja siitä, ettei elämässä ollut selkeää suuntaa. Ympärilläni oli myös paljon kauniita ihmisiä ja ulkonäkökeskeisyyttä, joka kasvatti omia epävarmuuksia. Vuosiin tällaista en ole kuitenkaan kokenut, enkä enää vertaile ulkonäköäni muihin. Jos jotain kriisejä läpi käyn, ne ovat aina puhtaasti itseeni liitännäisiä ja oman pään sisäisiä. Kuten vaikka tälläkin hetkellä – en vertaa kuviani muiden kuviin, vaan ennemminkin kiinnitän omissa kuvissa huomiota aivan naurettaviin asioihin! Tuntuu että iso osa kuvista menee roskakoriin, sillä katson itseäni suurennuslasin läpi. Näen niissä ne pienimmätkin epäkohdat ja esimerkiksi tämän postauksen kuvien suhteen mietin, miten ihmeessä tukkani voi näyttää tuollaiselta karsealta peruukilta! Kyllä, aivan naurettavia ajatuksia, mutta tällä hetkellä on meneillään kaikki mahdolliset ulkonäköön liittyvät kriisit. Oikeastaan ainut osa, johon olen nyt itsessäni tyytyväinen, on vartalo – siis päästä alaspäin. Huumori ja itseironia muuten auttaa tässäkin asiassa…

Tiedostan kuitenkin, etteivät tällaiset kriisit ole kuin ohimeneviä, mutta samaan aikaan ärsyttää edes kokea näin, sillä ulkonäkökriisi on ehkä maailman turhin kriisi ja tavallaan ehkä jopa nolo ääneen myöntää. Olenkin pyrkinyt miettimään asiaa syvemmin – lähinnä mistä kriisi nyt johtuu ja mitkä ovat siihen johtaneita syitä? Uskon että usein tietynlaiset muutokset elämässä saattavat laukaista kriisin ja itselläni ehkä se, että näin kuvasta konkreettisesti muutoksen entiseen, muistutti itseäni siitä, miten olen muuttunut? Toki jossain toisessa kohtaa elämää en olisi ehkä hetkahtanut, mutta nyt järkytyin ja miksi? Totuus on kuitenkin se, että ulkonäkökriisi on asia, jolle ei tulisi antaa liikaa ajatustilaa tai vaikutusvaltaa. Tässä elämässä on huomattavasti tärkeämpiäkin asioita, joiden joukossa ulkonäkö ei ole. Siitä huolimatta todella monet kärsivät ulkonäköpaineista ja ahdistuksesta. Itsehän en siis seiso peilin edessä ja hauku itseäni rumaksi, mutta en nyt kieltämättä ole viime aikoina nauttinut puhelimen etukamerasta tai tykännyt monestakaan minusta otetusta kuvasta. Tämä on tavallaan aika poikkeuksellista, sillä tyypillisesti onnistuneita kuvia on mielestäni enemmän kuin epäonnistuneita, joten todennäköisesti kyse on ajatusmaailmasta korvien välissä. Ja kuten tosiaan mainittu, elokuussa elämänhallinta on ollut vähän surkeaa, joka saattaa vaikuttaa mieleen ja sitä kautta myös omaan ulkonäköön suhtautumiseen. Monesti nimittäin myös henkinen hyvinvointi vaikuttaa ulkonäköön ja päinvastoin.

Miten ulkonäkökriisistä sitten voi selvitä? Mitä vinkkejä annan sekä itselleni että muille? 

  • Keskity aidosti tärkeisiin asioihin ja anna ulkonäölle mahdollisimman vähän fokusta. Nimittäin mitä enemmän asiaa miettii, sitä suuremmaksi möröksi se kasvaa oman pään sisällä. Jos ajatusrallia ei meinaa saada katkaistua, hakeudu ihmisten seuraan ja tee kaikkea mielekästä, joka todennäköisesti kohottaa myös itsetuntoa siinä samalla.
  • Panosta itseesi, eli tee kasvohoitoja, nuku hyvin, syö puhdasta ravintoa ja harrasta liikuntaa. Itse ainakin huomaan, millainen vaikutus on huonosti nukutuilla öillä ja Mäkkisafkalla verrattuna siihen, jos elää terveellisesti kehoaan ja mieltään kunnioittaen. Tokikaan tätä ei kannata ottaa turhan mustavalkoisesti, mutta kyllä tiedätte mitä tarkoitan. Pitäkää itsestänne huolta, sillä se useimmiten näkyy!
  • Pyri pääsemään eroon kaikista huonoista ihmissuhteista elämässäsi. Esimerkiksi narsistit ovat niitä, jotka salakavalasti laittavat muita alas ja tuollaisella voi olla hyvin kokonaisvaltainen vaikutus, joka yltää myös ulkonäköön. Myös ihmiset, jotka arvostelevat jatkuvasti omaa ja muiden ulkonäköä, ovat kovin myrkyllisiä.
  • Korosta parhaita puolia ulkonäössäsi, äläkä keskity niihin mielestäsi vähemmän hyviin. Eli jos omaat kauniit silmät, korosta meikissä silmiä tai jos puolestaan hyvän vartalon, nauti kropastasi!
  • Etsi ympärillesi ihmisiä, jotka eivät ole ulkonäkökeskeisiä. Eli ihmisiä, joiden elämässä on muutakin kuin kynsihuollot ja treenit. Tällä on oikeasti suuri vaikutus omaan ajatusmaailmaan ja siihen, miten ulkonäköön liittyvät asiat, kokee.
  • Mieti, mistä kriisi johtuu ja mikä sen on aikaan saanut? Jos tämän aiheuttajan pystyy paikantamaan, se saattaa auttaa kriisistä selviämisessä. Toisinaan taustalla voi olla vääristynyt kehonkuva ja näin usein tapauksissa, joissa kriisi on olemassa jatkuvasti.
  • Opettele puhumaan itsellesi kauniisti ja kehumaan itseä. Monesti ihmiset puhuvat niin rumasti itselle vaikka todellisuudessa itselleen tulisi puhua kuten parhaalle ystävälle!
  • Älä jää rypemään huonoon, vaan tee asialle jotain! Tämä on ehkä hieman karu neuvo, mutta jos kriisi johtuu esimerkiksi kesän aikana kerääntyneitä ylimääräisistä kiloista, kannattaa asialle tehdä jotain, jos ei enää tunne oloaan vartalossa hyväksi. Eli joskus sellainen itseään niskasta kiinni ottaminen saattaa auttaa, mikäli kriisi on perujaan jostain suuremmasta muutoksesta kehossa.

Siinä tosiaan muutamia pieniä vinkkejä, joiden avulla ulkonäkökriisi on mahdollista selättää. Mikäli kriisi on jatkuvasti läsnä kannattaa miettiä, voisiko aiheesta puhua esimerkiksi terapiassa, sillä silloin todennäköisesti on kyse vääristyneestä kehonkuvasta. Henkilökohtaisesti näen, että kriisit ovat osa elämää – myös ulkonäön suhteen. Eli välillä nyt vaan kokee näyttävänsä huonommalta kuin toisinaan ja siksi sen ei pidä antaa ottaa liikaa valtaa omasta ajatusmaailmasta. Siispä itsekin olen hieman petrannut ja päätin, että nyt hemmottelen itseäni erityisellä tavalla tehden tänään hedelmähappokuorinnan, naamion ja aloitin muuten retinol -kuurinkin – josko siitä olisi apua ihon sameuteen. Myös vedenjuontia voisi lisätä ja tosiaan kiinnittää enemmän huomiota yöunien laatuun. Paljon on siis pieniä asioita, joilla omaa hyvinvointia voi parantaa ja sitä kautta vaikuttaa myös fiilikseen omasta ulkonäöstä. Eiköhän tästä kriisistä siis selvitä!

Onko teillä koskaan ulkonäkökriisejä?

Kuvat: Iines Aaltonen

Kauneus Hyvä olo Mieli Ajattelin tänään