Alex Schulman – Polta nämä kirjeet

♥♥♥♥♥

Alkuteos Bränn alla mina brev (2018)

Nemo/Otava 2020

Suom. Jaana Nikula

Kirjailija Alex Schulman havahtuu perheensisäisen konfliktin jälkeen siihen, että hän kantaa sisällään selittämätöntä vihaa, jonka seurauksena hänen lapsensa ja vaimonsa ovat joutuneet jo vuosikausia kestämään äkillisiä raivonpuuskia. Schulman päättää mennä tapaamaan terapeuttia, joka on erikoistunut perhekarttojen käyttöön sen selvittämisessä, miten eri sukulaisten väliset suhteet ja elämänkohtalot vaikuttavat toisiinsa. Vähitellen kartoista muodostuu kuvio, joka yhdistää äidinpuoleisen suvun väliset ristiriidat ja selkkaukset Schulmanin kuuluisaan, myöskin kirjailijana toimineeseen isoisään Sven Stolpeen. Isovanhempiensa tarinaa tutkiessaan, hän päätyy aina helteiseen kesään 1932 asti ja vähitellen salaisuuksien verkko alkaa raottua…

Polta nämä kirjeet ansaitsi ensimmäisenä romaanina tänä kirjavuonna täydet viisi sydäntä! Kirja otti heti ensimmäisillä sivuilla sydämestäni tiukan otteen ja päästi irti vasta tarinan lopussa (tai oikeammin se jätti pysyvän jäljen, kuten parhaimmilla kirjoilla on tapana). Schulmanin suvun kolmiodraama on niin koukuttavan jännittävä, että sen voisi kuvitella olevan täysin kirjailijan mielikuvitusta ja todistaa totuuden olevan todellakin joskus tarua ihmeellisempää. Schulman yhdistää mestarillisesti faktatietoa ja lapsuutensa muistoja uskomattomaan ja koskettavaan juoneen liikkuen samalla sulavasti eri aikatasoissa. Kirjan tapahtumat ja henkilöt on kuvattu niin elävästi, että tunsin olevani riipivän kolmiodraaman käänteissä aidosti läsnä, kuin kärpäsenä katossa.

Kirjan läpileikkaavana teemana kulkee ylisukupolvinen taakka ja kirjailija laittaakin itsensä ja sukunsa ihaltavalla rohkeudella alttiiksi arvostelulle repimällä auki sekä sukunsa vaietut traumat, että kertomalla omasta käytöksestään perhettään kohtaan. Vaikka romaanissa kuvataan Schulmanin suvun tarina, ajattelen, että hänen isoisänsä Sven Stolpen kaltaisia synkkiä ja vaativia miehiä on ollut läpi historian, kauan, ennen kuin heidän käytöstään on osattu nimittää henkiseksi väkivallaksi tai narsismiksi. Nämä miehet (ja toki myös naisetkin) ovat vieneet ympäristöstään niin paljon tilaa, että muut perheenjäsenet ovat joutuneet elämään varoen, jatkuvasti varpaillaan, hengitystään pidätellen – ja tästä selviydyttään siirtäneet usein samaa käyttäytymismallia eteenpäin.

Kirjan luettuani en voi olla pohtimatta, minkälaisia uskomattomia tarinoita niin sanottujen ihan tavallisten keskiluokkaisten perheiden historiasta saattaisikaan löytyä jos salaisuuksia peittävää pölyharsoa hieman pyyhittäisiin pois…

Jos muuten pidät äänikirjoista ja ruotsin kieli sujuu, Schulman toimii ruotsinkielisen äänikirjan lukijana. Uskomattomista tositarinoista puheenollen, jos omaelämäkerrallinen tositarina Itä-Helsingin kaduilta kiinnostaa, nappaa luettavaksesi Linda-Maria Roineen elämästä kertova Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään! Muita Pohjoismaihin sijoittuvia kirjoja löydät allaolevan avainsanan takaa.

Aurinkoista ja kirjarikasta syysviikonloppua!

Kulttuuri Kirjat

Elizabeth Gilbert – Tyttöjen kaupunki

♥♥♥♥

Alkuteos City of Girls (2019)

Gummerus 2020

Suom. Taina Helkamo

Blogia lukeneille ei tule uutena tietona, että rakastan historiallista fiktiota ja ennen kaikkea sellaista, johon liittyy eurooppalaisia vanhoja kartanoita ja perhesalaisuuksia. Tämänkaltaisella alkuasetelmalla varustettuja romaaneja onkin tullut kahlattua lukuisia (mm. Kate Mortonin kirjat) ja olikin virkistävää tarttua historialliseen teokseen, jonka ytimessä on nuoren naisen kepeät (tai siltä ainakin aluksi vaikuttavat) seikkailut New Yorkin teatterimaailmassa. Tyttöjen kaupunki on kansainväliseen suosioon nousseen omaelämäkerrallisen Eat, Pray, Love-kirjan kirjoittaneen Elizabeth Gilbertin toinen teos.

Eletään kesää vuonna 1940. Toinen maailmansota jylisee Euroopassa, mutta 19-vuotiaalla Vivian Morrisilla on tärkeämpää mietittävää: hänet on potkaistu pellolle sisäoppilaitoksesta. Vivianin vanhemmat eivät keksi mitä tehdä tottelemattoman tyttärensä kanssa ja päättävät lähettää hänet tätinsä Pegin luokse New Yorkiin. Tämä osoittautuukin aikamoiseksi onnenpotkuksi, Peg-täti omistaa nimittäin Lily Playhouse-nimisen, parhaimmat päivänsä nähneen iloluontoisen teatterin ja Vivian pääsee paikan puvustajaksi. Muutto tuo tullessaan myös kauan kaivatun vapauden ja Vivian viettääkin aikansa kaupungissa juhlien ja nauttien yö toisensa jälkeen. Taivaanrannassa näkyy kuitenkin myös pilviä ja monen sattumuksen seurauksena Vivian sortuu suuriin virheisiin, josita joutuu maksamaan kovan hinnan.

Tyttöjen kaupunki osoittautui ainutlaatuiseksi sekoitukseksi mukaansatempaavuutta, seksikkyyttä ja huumoria yhdistettynä taitavaan ajankuvaukseen, enkä muista lukeneeni aiemmin mitään vastaavaa. Kuten kirjoitin mm. Minna Lindgrenin Vihaisen lesken arvostelussa, olen huumorin suhteen vaikeasti miellytettävä ja olinkin yllättynyt siitä, miten hauska Tyttöjen kaupunki oli, Vivianin sulkuihin sijoitetut, ironiset sivuhuomautukset olivat loistavia.

Arvostan sitä, ettei Gilbert mennyt päähenkilönsä kohdalla siitä, mistä aita on matalin ja tehnyt hänestä aikakaudelle sopivaa viatonta neitsyettä, vaan Vivian seikkailee (neitsyydestä pääsemisensä jälkeen) New Yorkin yössä cocktailien ja villien seksisuhteiden perässä, kuin 1940-luvun Carrie Bradshaw konsanaan. Vivian tekee myös hirveitä erehdyksiä, eikä ole siten vain helposti pidettävä hahmo. Myös muu henkilögalleria on kerrassaan timanttista, jokaisella lukuisalla sivuhahmolla on tarinassa oma perusteltu paikkansa, eikä juonesta löydy yhden yhtä helposti unohdettavaa henkilöä. Ihastuinkin Vivianin lisäksi muun muassa hänen viinaanmenevään ja boheemiin tätiinsä, komeaan ensirakkauteensa Anthonyyn ja säkenöivään brittinäyttelijättäreen Ednaan.

Gilbert tuo hienosti tarinassa esiin myös seksuaalivähemmistöjä, jotka saattoivat löytää tuon ajan teatterimaailmasta itselleen turvapaikan. Kirjan 40-luvun New York sykkii värejä ja elämää ja Vivianin ammatin vuoksi aikakauden vaatteita kuvataan erityisen paljon ja kiinnostavasti.

Ensisivuilta asti toivoin, että Tyttöjen kaupunki päätyisi valkokankaalle, niin paljon odotin näkeväni tarinan visualisoituna ja kuinka ollakaan, kirjailija on myynyt elokuvaoikeudet Warner Brosille.

Lisää historiallista fiktiota löydät allaolevaa avainsanaa painamalla! Lisäsin myös uuden avainsanan kirjoille, jotka sijoittuvat 1900-luvun alkupuoliskolle.

Kulttuuri Kirjat