…se olen vaan minä. Kuten Mindeka muutama päivä sitten kirjoitti, peruskuntolenkillä ei pääse erityisen kovaa. Yritän pitää sykkeen alle sataneljäviiden, mutta se karkaa yli liian helposti, kuin varkain. Hölkkävauhtia pystyn ylläpitämään tasaisella noin kolme minuuttia, niin näin alamäessä ja ylämäessä en ollenkaan. Hyvä puoli on toisaalta se, että jaksaisin lenkkeillä vaikka kuinka kauan eikä reilun tunnin lenkillä tullut kertaakaan sitä tunnetta, ettei enää pysty. Madellessa myös ehtii ihailla maisemia ja kuunnella Stephen Fryn lukemaa Harry Potteria.

Tähän voit kuvitella kuvan ihanista maisemista. Kuvasin kyllä matkalla, mutta kuvat on maagisesti hävinnyt. Todennäköisesti en vain osannut käyttää kännykän kameraa.