Suomen neuvolajärjestelmää ylistetään aina ainutlaatuiseksi maailmassa, ja usein kuulee Suomen äitiys- ja lapsikuolleisuuden olleen jo vuosikymmeniä poikkeuksellisen alhaiset juuri neuvolan tarjoamien tutkimusten ja tuen ansiosta. Yhdysvaltain kaltaisiin maihin verrattuna suomalainen järjestelmä onkin toki verraton juuri siinä, että kaikki saavat samanlaista palvelua yhteiskuntaluokasta riippumatta, ja tuen piiristä on vaikeampaa pudota pois. Silti yllätyin Suomen ylivaltaisuuteen pitkään […]

Kun lapset olivat pieniä, asuimme Berliinin urbaaneissa maisemissa keskellä Kreuzbergiä. Rakastin kaupungin sykettä, värikästä ihmisvilinää, jatkuvia katutapahtumia, tunnelmaa siitä että kuka tahansa voi milloin vain keksiä mitä tahansa uutta ja innostavaa. Mutta kun tuli aika suunnitella parin kuukauden lomamatkaa, halusin lapset pois sieltä. Pois sykkeestä ja vilinästä ja betonista. Ehkä halusin lapset upottamaan sormensa multaan, […]

Poikkeustilassa Ensimmäinen päivä tuntui uskomattomalta, lähes absurdilta. Lapsetko olisivat todella tästä lähtien kotona? Eivätkä vain tätä päivää tai viikkoa, vaan ainakin kuukauden? Mitä ihmettä he tekisivät päivisin, kun ketään ei saisi edes tavata? Osavaltiossamme koulut ja päiväkodit sulkeutuivat epidemian takia virallisesti 18.3. Samalla ovensa sulkivat kaupat tärkeimpiä lukuun ottamatta; teatterit, oopperat ja muut kulttuurikeskukset olivat […]

Kuinka monta lasta on sopiva määrä? Taannoin uskaltauduin osallistumaan lyhyellä kommentilla erään sosiaalisen median ryhmän keskusteluun, jossa kauhisteltiin suomalaisten vähentynyttä lisääntymisintoa ja syntyvien vauvojen alhaista määrää. Ihmettelin, miten syntyvyyden laskua voidaan pitää yksinomaan pelottavana asiana, vaikka olemme kaikki lukeneet tutkimuksista, joiden mukaan lapsen hankkiminen on pahin mahdollinen epäekoteko, jonka yksittäinen ihminen voi tehdä. ”Itse nostan […]

Niin vain kävi, että kun viime kesän jälkeen saavuin hieman haikeana, kuten aina, Suomesta kotiin (aina on haikeaa lähteä – molempiin suuntiin), minua odotti kotikylässäni yllätys. Olen asunut Berliinin laidalla nyt jo muutaman vuoden. Olen tottunut villisikoihin ja siihen, että kaupunkikaverit hengähtävät yhä uudelleen: ”Miten täällä voi olla näin raikas ilma!” Olen tottunut ajamaan pimeässä […]

Görlitzer Parkin kotieläinpiha Tämä paikka on Berliiniä parhaimmillaan. Kaikki on vähän sikin sokin, vinksallaan ja nuhraantunutta, mutta väriä ja naurua riittää ja eläimistä huolehditaan nähtävästi hyvin (tai niin hyvin kuin vankeudessa on mahdollista). Konsepti on myös hieno: lähellä asuvat lapset voivat tulla toimintaan mukaan ja hoitaa eläimiä vetäjien johdolla. Talvella pihalla lämmittää myös nuotio, ja […]

Blogini on saavuttanut kolmen vuoden riemukkaan iän, ja kyllähän kolmevuotiaan kanssa on jo korkea aika katsastaa leikkipuistotarjontaa. Esittelyssä siis vihdoin kauan luvatut parhaat ulkopaikat lapsille ja lapsellisille! Leikkipaikkasuositukseni, kuten muutkin esittelyt tässä blogissa, keskittyvät suurimmaksi osaksi Neuköllnin ja Kreuzbergin alueille ja koukkaavat korkeintaan välillä Friedrichshainin puolelle. Mainituissa kolmessa kaupunginosassa olen itse asunut pitkiä aikoja ja tunnen ne […]

Maaliskuun listaksi kasasin vinkkejä ulkomailla asuville tai monikielisille suomalaisperheille. Kaksikielisyyskirjani ja -tutkimukseni olen toki lukenut, mutta nyt kokosin lähinnä käytännön ideoita, jotka perustuvat kymmenen vuoden kokemukseen kolmikielisessä perheessä elämisestä sekä monikielisten ystäväperheiden sivusta seuraamisesta. Kirjoitin neuvot erityisesti sellaiselle vauva- tai pikkulapsivaihetta elävälle perheelle, joka on muuttanut tai muuttamassa pitkäksi aikaa Suomen ulkopuolelle ja harkitsee lasten kasvattamista kaksi- […]

Sain idean viimeviikkoiseen kirjoitukseen ajauduttuani juttelemaan sohvasurffarimme kanssa uskonnoista ja juhlista jokin aika sitten. Hän oli syntynyt ja asunut muutamassa Kaakkois-Aasian maassa, mutta matka Eurooppaan oli hänelle ensimmäinen, ja suuri osa Euroopan juhlista ja tavoista yleensäkin olivat hänelle uusia. Selitin, kuinka olin pari vuotta aikaisemmin kyllästynyt tyhjän juhlimiseen, tutustunut vaihtoehtoisiin juhlaperinteisiin ja luonut perheellemme oman […]

Jokin aika sitten sain tarpeekseni juhlista. Tarkkaan ottaen sain tarpeekseni vuosittaisista perinteistä, jotka eivät merkitse väljähtäneen hillopullankaan vertaa. Nuorempana sitä saattoi panna pystyyn spontaanit naamiaiset vain siksi että oli lauantai, mutta näin varttuneempana, perheellisenä ja eritoten vieraalla maalla vieraitten tapojen keskellä elävänä alkaa kaivata oikeita vuosittain toistuvia juhlintoja. Niitä, jotka lapsena loivat hieman salaperäisen, hartaan olon […]