Joulua ja nautinnollista hiihtoa viikolla 52
Jouluviikko ja välipäivät – tohinaa, touhua, riemua, lepoa, herkkuja, vieraita ja paljon tapahtumia, itse asiassa kauhun hetkiäkin perheessä, onneksi niistäkin selvittiin ja kaikki on lopulta taas kunnossa. Tällä viikolla en ole juossut metriäkään, silti viikon liikuntakilometrit ovat kokonaisuudessaan peräti 80 kilometriä ja liikkumiseen käytetty aika on vihdoin yli kymmenen tuntia (10:09).
Maanantaina kävin iltasella hiihtämässä (2:04:48, 21.03 km, avg 118 bpm) ja totesin, että tästä viikosta voisikin tehdä hiihtoviikon. Keho tarvitsee selvästi lepoa juoksusta, mutta mieli vaatii päästä liikunnan ja luonnon lepoon. Kuuntelen usein tai paremminkin lähes aina lenkeillä äänikirjoja, silti luonto ja yksinolo rauhoittavat ja rentouttavat. Samalla pääsen mielessäni huimiin seikkailuihin, koen kirjojen herättämät tunteet ja ajatukset vahvoina eläytyen kirjan tapahtumiin.
Tiistaina oli jouluaatto, valmistelua ja juhlimista riitti koko päiväksi, vietimme aaton perhepiirissä, rauhallista ja mukavaa yhdessäoloa. Lapset olivat enemmän kuin tyytyväisiä lahjoihinsa ❤️. Ilta meni legorobottia kasatessa, nukkeilla leikkiessä, lukien ja pelaillen – uusi sanaristikkopeli, Banaani, oli mukavaa yhteistä tekemistä, olin siinä aika hyväkin 😄.
Keskiviikkona, joulupäivänä, elämä oli leppoisaa ja rauhallista, hiihtämäänkin ehti hieman pidemmän lenkin (2:20:29, 22.15 km, avg 130 bpm), hiihtäminen, erityisesti siis tällainen hidas perinteinen läpsyttely, tuntuu keholle kevyeltä menolta, voisin hiihtää vaikka kuinka monta tuntia putkeen. Myös torstaina ehdin hiihtolenkille ja nauttimaan ihanista, hyvinhoidetuista laduista (1:28:58, 13.11 km, avg 110 bpm).
Perjantaina meille tuli vieraita niin lännestä kuin etelässäkin päin. Aamupäivällä en ehtinyt shoppailureissultani urheilemaan ja ilta menikin sitten vieraiden hyvässä seurassa sekä osaksi sairaalassa. Lauantaina sää oli muuttunut hetkeksi oikein kunnon pakkaskeliksi ja aurinkokin näyttäytyi kirpakan pakkasen (noin – 16 ˚c) saattelemana. Hiihdin hieman lyhyemmän lenkin (1:09:02, 10.62, avg 138 bpm) etten palelluta itseäni näissä oudoissa olosuhteissa 😜. Koko syksynä ei ole juurikaan ollut kymmentä astetta enempää pakkasta, joten tämäkin pakkanen tuntui suorastaan kylmältä. Kun pakkasin taas tottuu, tällainen keli on mitä mainioin ulkoilusää.
Sunnuntai-aamuna istahdimme autoon ja aloitimme matkan kohti Muoniota. Syysloma meni Teneriffalla, joten olemme viimeksi käyneet Lapissa kesällä. Olen jo todella ikäväinytkin Lappiin, erityisesti toki sukulaisia, mutta myös Lapin kaunista ja rakasta luontoa. Matkalaukkuun on pakattu juoksuvarusteet, emme vielä omista suksiboksia, joten tälle lyhyelle pyrähdykselle sukset jäivät kotiin. Keväällä täytyy kyllä saada sukset mukaan Lapin lomalle!
Hiihtoa viikkoon tuli siis 66.9 kilometriä, loput kilometrit kertyivät kävelystä ladun varteen ja muista pienistä kävelypyrähdyksistä sekä kolailusta. Vuoden viimeinen kokonainen viikko onkin jo takana. Seuraava viikko aloittaa jo ensi vuoden ensimmäisen viikon, vaikka muutama päivä vietetäänkin vielä tätä vuotta. Toivon saavani kasaan vielä jonkinmoisen vuoden yhteenvedon, todennäköisesti luontokuvien muodossa. samaan tapaan kuin viime vuonnakin, palataan siis asiaan vielä tänä vuonna, toivottavasti. Matkaa on vielä pitkästi, tässä saattaa syntyä vielä vaikka minkälaista tarinaa… 😄
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.
Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter //