Tällä viikolla ajatukseni ovat kääntyneet vahvasti kohti ensi lauantaina juostavaa 34 kilometrin polkujuoksukisaa Rukalla. NUTS Karhunkierros-polkukarkelot alkavat jo perjantaina kahdentoista aikaan, jolloin hurjimmat ultraajat lähtevät maagiselle 166 kilometrin matkalleen.

Oma matkani on tällä kertaa ”vain” 34 kilometriä… Onhan matka toki lyhyempi kuin viimeaikaiset ultrani (viime vuonna Pallas-Hetta 55 km ja Vuokatti Trail Challenge 57 km), mutta ei tuokaan matka poluilla ole todellakaan mikään vain matka. Haaveilen myös juoksevani koko matkan mahdollisimman hyvällä vauhdilla, lähes oman jaksamisen äärirajoilla, joten katkeaminen matkan varrella voi olla hiuskarvan varassa tai toteutuakin. Tuollakin matkalla nesteytys ja energiansaanti on todella tärkeää, poluilla matka kestää selvästi pidempään kuin tiellä juostu maraton, joten minä viihdyn reitillä hyvin pitkään 😀.

Olen tehnyt vielä viimeisiä kunnon treenejä Juoksuopiston henkilökohtaisen suunnitelman* mukaan  ja ensi viikko sitten himmaillaan.

Maanantaina ohjelmassa oli lepo, mutta koska torstaina olisi ollut tunnin lenkki ja se ilta tulisi menemään tyttären kevätkonsertissa, siirsin lenkin maanantaille (1:16:03, 9.67, avg 134 bpm).

Tiistaina kävin pitkästä aikaa salilla, juoksin alkulämmittelyksi hetken juoksumatolla ja salilla tein kokovartalotreenin, jaloille kyykkyjä, selkää ja coretreeniä (1:14:25, avg 112 bpm).

Keskiviikkona tein intervallijuoksun poluilla, jossa ensin juoksin puoli tuntia peruskestävyysalueella ja sen jälkeen tein neljä viiden minuutin vauhtikestävyysintervallia viiden minuutin hölkkäpalautuksilla. Suunnitelmissa oli vielä jatkaa treeniä puolen tunnin verryttelyjuoksulla, mutta sykemittarin akku loppui juuri viimeisen vedon jälkeen, joten juoksu oli turhaa… Se mitä ei ole mitattu mittarilla ei ole olemassa, siis lopetin juoksun ja kävelin kotiin 😬.

Torstaina oli esikoisen musiikkiluokkien kevätkonsertti, musiikkiluokkien 50-vuotias juhlakonsertti. Upeaa laulua ja liian paljon puheita, konsertti kesti ruhtinaalliset kolme tuntia… Nuoremmat sisarukset eivät aivan jaksaneet kuunnella niin pitkään, joten vein miehen ja kaksi nuorimmaista kesken konsertin kotiin ja palasin loppuhuipennukseen takaisin.

Perjantaina kävin lyhyellä palauttavalla hölkällä (49:16, 6.12 km, avg 131 bpm) ja lauantaiaamuna lähdin viimeiselle pitkikselle ennen seuraavan viikon kisaa. Kahden tunnin polkulenkillä tein matkan varrella neljä ylämäkivetoa, kokonaisuudessaan juoksusta tuli aika rankka (2:00:32, 14.34 km, avg 144 bpm).

Sunnuntaina oli ihana aurinkoinen päivä, lähdimme kahden nuorimmaisen kanssa pyöräillen ja kävellen retkeilemään hyvässä seurassa Pöllyvaaran laavulle. Lapsilla oli seuraa toisistaan ja matka taittui hämmästyttävän vauhdikkaissa merkeissä. Laavulla makkaranpaiston ohessa salaseuralaiset tutustuivat metsään oikein antaumuksella 😀.

Viikko oli treenien osalta vielä kohtuullisen kuormittava (kokonaisuudessaan 55.6 km, joista juoksua 40.2 km ja aikaa liikuntaan 8 tuntia ja 56 minuuttia)  ja mieli on seilannut kovaa vauhtia Rukan maisemiin. Aikatavoitettakin olen vähän skaalannut realistisempaan suuntaan, jospa se auttaisi matkan vaativuuden ymmärtämisessä. Henkinen valmistautuminen alkaa olla jo kovaa vauhtia päällä, josko saisi pakkailutkin alulle tässä alkuviikosta.

Jännittäviin tunnelmiin,

– Maijaliisa

*Juoksuopiston ohjelma saatu blogin kautta.

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Bloglovin’ -sivustoilla.

Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter //