Spagaattihaaste: tilannekatsaus…
En ehkä haluaisi kertoa saamattomuudestani, venyttely on vain niin vaikeaa ja satuu! Viime viikolla juoksin 67.6 kilometriä, tällä viikolla koulutusmatkan vuoksi kilometrejä kertyi ”vain” 43.6… mutta aikaa venyttelyyn ei silti muka juurikaan ollut… putkirullaus onnistui kuitenkin muutaman kerran, sekin on jo saavutus minulle. Kehitystä ei ole tainnut juurikaan tapahtua… Ja PUM! Kuvia vertailemalla huomaan, että edistystä on kuitenkin muutamia millejä tullut, ilmeisesti ajatustyön voimalla ja päättäväisyydellä 😀
Kävin pari päivää sitten hierojalla, joka oli sitä mieltä, että kaikki ääriliikkeet venyttelyssäkin ovat keholle iso rasitus eikä ääriliikkeitä kannata turhaan lähteä tavoittelemaan. Onko spagaatti sitten jo ääriliike? Siitä voidaan olla montaa mieltä eri näkökulmista katsottuna; kankea juoksija voi hyvinkin pitää spagaattia omalle keholleen täysin mahdottomana ääriliikkeenä, kun taas balettitanssijalle se on perusvenytys, josta lähdetään vasta hakemaan niitä ääriliikkeitä. Kuinka paljon nivelet ja lihaksisto sitten kestävät näitä baletin ääriliikkeitä, hierojan näkökulma oli, että tämä on varsin selkeä syy sille, miksi balettitanssijoiden eläkeikä on neljäkymmentä vuotta… Tästä huolimatta aion todellakin spagaatin vielä kerran elämässäni vetää näin lähes nelikymppisenä, joten eipä tässä muuta voi, kun ottaa itseään niskasta kiinni ja laittaa venyttely selkeästi harjoituskalenteriin ainakin kolmesti viikossa ja pysyä päättäväisesti tavoitteessa, näköjään myös ajatuksen voimalla saa tuloksia aikaan!
Miten teillä muilla haasteeseen osallituneilla on venyttely pysynnyt harjoitusohjemassa?