Motivaation metsästystä ja syyskuun sipsuttelut viikolla 39
Taitaa olla niin, että olen kasvanut aikuiseksi. Joka kerta, kun alan kirjoittaa kuukauden treenejä, haluaisin aloittaa postauksen, yhtäkkiä kuukausi taas meni -fraasilla. Aika aivan humisee ohitse ja kuukaudet vaihtuu hillitöntä vauhtia. Tämä syyskuu on myös mennyt hurjaa vauhtia, vaikkakin treenien osalta kuukausi on ollut aika poikkeuksellinen. Alkukuusta kuukauden ensimmäinen viikko meni tavalliseen treenitapaan, mutta sitten nappasin itselleni syysflunssan ja sitä potiessa vierähti useampi päivä. Samalla aloin jo kevennellä kohti maratonia ja palauduin flunssasta, joten treeniä ei juurikaan tullut maratonia edeltävänä viikonloppuna eikä maratonviikolla. Maratonhan jäikin sitten kesken (se tarina löytyy kokonaisuudessaan täältä). Maratonin jälkeen treeneihin palaaminen ei olekaan onnistunut suunnitelman mukaan. Jaloissa on ollut kaikenmoisia tuntemuksia ja olenkin saanut jalkani todelliseen jumiin salitreenissä, joten juokseminen on siitäkin syystä nyt loppukuusta jäänyt vähemmälle. Koko kuukauden juoksut jäivät siis hieman satasen yläpuolelle (109.8 km). Olen kuitenkin päässyt hyvin kävelemään ja nautiskelemaan syyssäästä. Kävelyä syyskuuhun on tullut enemmän kuin yhtenäkään kuukautena aikaisemmin tänä vuonna (87.6 km). Kokonaisuudessaan liikuntatunteja on karttunut 31:54, joka tuntuu aika vähäiseltä määrältä, mutta flunssa vie useamman päivän treenit nolliin ja pitkästä ja kovavauhtisessa maratonkeskeytyksestäkin palautuminen vaatii selkeästi useamman päivän kevyempää treeniä. Tottahan palautuminen on vieläkin osin kesken.
”Maratonin” jälkeen motivaatio treenaamiseen on ollut hukassa, kun en saavuttanut tavoitetta eikä minulla ole tälle syksylle suunnitelmissa enää mitään selkeää tavoitetta. Vaikka nautin liikunnasta aivan sen itsensä vuoksi, silti syksyn tavoitteen romuttuminen ja nyt tyhjän päälle astuminen vaikuttaa motivaatioon. Siksi olen miettinyt, miten tästä lähdetään motivaatiota kasvattamaan ja millaisia tavoitteita seuraavalle vuodelle haluan alkaa suunnitella. Maratontavoitteen siirsin ensi keväälle tai kesälle, mahdollisesti testaan maratonkuntoa jo toukokuussa Oulun Terwamaratonilla ja ehkäpä syksymmällä sitten uudestaan. Polkujuoksua suunnittelen NUTS Ylläs-Pallaksella, mutta matkaa en ole vielä päättänyt. Näitä pohdintoja miettiessäni löysin Huippumoodin juoksuvalmennusryhmän ja hetken siihen tutustuttuani, päätin aloittaa taas tauon jälkeen treenaamisen valmennuksen avulla. Nyt odotankin innolla heti lokakuun alussa alkavaa juoksuvalmennusta. Siitä saatte ja joudutte kuulemaan varmasti jatkossa enemmän 😊.
Tällä viikolla treeni on ollut aikamoista sekamelskaa, maanantaina pidin lepopäivää liikunnasta, kun päivä meni Oulussa koulutuksessa ja tiistaina juoksin ensin laulutunnille (16:54, 2.6 km, avg 134 bpm) ja laulutunnin jälkeen sain ystävästä kävelyseuraa iltalenkille (59:00, 5.89 km, avg 123bpm). Kävelylenkin jälkeen juoksin vielä lyhyen rauhallisen pyrähdyksen kotiin (21:52, 3.2 km).
Keskiviikkona kävelin salille ja tein tunteroisen salitreenin (1:01:23, bpm 106 avg) pääosin jaloille tyhjää tankoa heilutellen, kotiin palasin kävellen. Sain kuitenkin torstaina huomata, että palaaminen salitreeniin vetää lihakset totaaliseen jumiin ja vaikka torstaina muka yritin rauhallisesti palautellen hölkkäillä (45:16, 6 km, avg 133 bpm) jalat menivät edellisen päivän salitreenistä ja hölkkäilystä niin jumiin (erityisesti oikean jalan pohkeen alapää/akillesjänne), että loppumatka piti jatkaa kävellen (32:47, 2.95 km, avg 107 bpm).
Perjantaina treeniin kuului syntymäpäivälahjaksi saatu kokovartalohieronta… Menin hierojalle niin jumissa, että melkein jo valmiiksi itkin pelkoani kivusta, jota hieronta aiheuttaisi. Hieroja oli minulle uusi ja hän olikin jokseenkin hämmentynyt, että olin niin totaalisen jumissa jaloista. Tähän tilanteeseen varmasti vaikuttaa osin jalkojen jumittuminen keskeytettyllä maratonilla, mutta myös tuo jumittaa salitreeni ja edellisen päivän muka palauttava hölkkä… Yritin siinä sitten selittää hierojalle, että en minä aina ole aivan näin jumissa… 😆. Hierojan ehdotuksesta kävin kävellen palauttelemaan lihaksistoa ja verenkiertoa iltasella (1: 12:06, 6.75 km, avg 105 bpm).
Lauantaina olin sitten edelleen jumissa ja hieronnasta kipeänä jaloista. Kävelin salille tekemään ylävartalotreenin, ajatuksena ilmeisesti saada kehiteltyä täydellisen kokovartalojumin ( 48:25, avg 103 bpm). Onnekseni en kuitenkaan onnistunut tavoitteessa, vaan sunnuntaina olo alkoi olla jo kohtuullisen tavanomainen, huolimatta myös ylävartalon lihaskireydestä 😬. Ajattelin, että juoksua voisi kokeilla pehmeällä alustalla hiekkatiellä, poluilla ja latupohjalla. Juoksu onnistuikin aluksi aivan mukavasti, mutta edelleen oikean jalan pohje/akillesjänne antoi selkeitä merkkejä ärtymisestä ja pidin lenkin pituuden maltillisena (55:14, 8.01 km, avg 137 bpm).
Tämän viikon treenitunnit ovat 8:25 ja kilometrejä viikkoon kertyi kokonaisuudessaan 46.2, joista juoksua hyvinkin maltilliset 19.8 kilometriä. Ensi viikolla alkaa siis minulle uusi Huippumoodin juoksuvalmennus, jännittävää mutta niin kivaa 😍.
Lempeää lokakuuta
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.