Peruskestävyyttä kävellen viikolla 42
Jee, olen pysynyt suunnitelmassani ja olen tehnyt kaikki viikon ”juoskuharjoitukset” kävellen. Oikean jalan pohkeessa ei ole ollut mitään tuntemuksia kävellessä, ensi viikolla sitten nähdään, miten jalka tauon jälkeen reagoi juoksemiseen. Olen saanut pohkeen kipeäksi juoksussa viime aikoina aina salitreeniä seuraavana päivänä, joten mietin vahvasti, olisko syytä siirtää saliharjoittelua niin, että sen jälkeen olisikin lepopäivä juoksusta. Se voisi olla yksi vaihtoehto, toinen ja kuitenkin se järkevämpi vaihtoehto on se, että pohkeen oirehdinnan syy on selvittävä ja hoidettava tarvittaessa. Viikko on siis ollut juoksutaukoajalan oirehdinnasta jontuen,mutta samalla olen saanut todella tärkeän matalasykkeisen treeniviikon plakkariin. Minun on hyvin vaikea saada sykettä pysymään omalla pk1-alueellani juostessa tai ainakin joudun hiljentämään juoskua todella ja kävelemään pienemmätkin ylämäet, jotta saaan sykkeen pysymään pk1-alueella. Tällainen pakollinen kävelyharjoitteluviikko on ollut peruskunnon kohentamisen kannalta suorastaan todella tärkeä. Jospa tästä intoutuneena saisin pidettyä viikottain harjoitusohjelmassa oikeasti matalasykkeisen treenin, vaikkapa sitten kävellen.
Maanantai oli viikon lepopäivä, tiistaina kävin viikon ensimmäisellä kävelylenkillä (1:15:38, 7.7 km, avg 111 bpm). Keskiviikko oli oman ”syyslomani” ensimmäinen päivä, koululaiset olivat aloittaneet lomansa jo viikon alusta, minä tein pari päivää töistä ja jäin sitten lomailemaan myös hetkeksi. Tuntui, että loma oli tähän väliin tarpeen, alkusyksy on ollut todella hektinen työn osalta ja ajatus siitä, että saan hetken levähtää tuntui oikein hyvältä idealta. Siihen nähden myös tämä niin sanottu kevyt viikko liikunnastakin on tukenut levon ja rentoutumisen ideaa. Keskiviikkona kävelin salille (15:16, 1.65 km, avg 110 bpm), tein suunnitellun salitreenin (50:40, avg 103 bpm) ja kävelin pidempää reittiä kotiin (23:48, 2.4km, avg 110 bpm). Salilla välillä vähän hävettää, kun nostelen lähinnä tankoja, mutta minkäs teet, pienen ihmisen pieniä ongelmia… 😆.
Torstaina maa oli kuurassa ja aurinko sai kaiken loistamaan. Pääsin lenkille valoisaan aikaan ja muistin taas, miten mukavaa ulkoilu on pikkupakkasella (1:53:12, 11.1 km, avg 107 bpm).
Perjantaina kävin ulkona pikkupyrähdyksellä kävellen (1:07:03, 6.7 km, avg 107 bpm) ja tein kotosalla voimatreenin kahvakuulan ja punttien avulla (35:08, avg 94 bpm). Lauantaina tein viikon ajallisen pitkiksen ja pääsin taas ihailemaan pakkastaidetta (2:11:22, 13.3 km, avg 110 bpm). Tällainen kävelyliikunta tuntuu kuin harrastaisi ulkoilua, huomaan, että tykkään tällaisesta ulkoilusta oikein kovasti.
Sunnuntaina kävin taas nautiskelemassa kuurasta ja pikkupakkasesta metsässä ja vaikka siellä oikein kivaa olikin, mäkinen maasto nosti hiukan sykettä korkeammalle loppuviikkoon (1:49:40, 10.3 km, avg 116 bpm). Huomaan, että syke lähtee helposti nousuun kävellessäkin, jos lähden reippaasti nousemaan pikkuisenkin isompaa mäkeä ylös.
Yhteensä liikuntaa viikkoon on karttunut 10 tuntia 21 minuuttia ja siihen aikaan liikuin 53,2 kilometriä, joista juoksua ei siis tällä viikolla ollenkaan, vaan kaikki kilometrit on kerätty kävellen.
Oikeastaan aika huikea viikko takana siis, suosittelen testaamaan kävelyviikkoa, saatat yllättyä, miten kivaa se on! Itsehän toki harrastan juoksua ja olen tällaisia kävelylenkkejä vastaan ollut aikaisemmin enemmänkin… Jos haluan harrastaa juoksua, miksi kävelisin… Hmm, no ehkä siksi, että peruskuntoharjoittelu vaatii sitä ja sitten voin ehkä joskus juosta hieman nopeammin. Saapa nähhä kauan jaksan muistaa tämän hienon oivallukseni 😅.
– Maijaliisa
Saat näppärästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.