Ajatukset kohti maratonia viikolla 32
Mitä olen sitten ajatellut? Tajunnut, että lauantaina maratoniin on viisi viikkoa aikaa (Finlandia Maraton Jyväskylässä 14.9.). Toteutuksen tasolla toimintaa – olen tilannut uudet asfalttikengät (New Balance w 1500v4) ja iskenyt pääni kirjaimellisesti seinään… Nyt sunnuntaina muokkailin vielä Polar Flown maratonohjelman aikataulutusta omaan rytmiin sopivaksi. Näillä mennään ja katsotaan, miten syyskuussa käy 🤔.
Ensimmäinen työviikko loman jälkeen on tuntunut sekä fyysisesti että psyykkisesti ihmeen rankalta. Maanantaina olin aivan totaalisen uupunut, vaikka työpäivä itsessään ei ollut todellakaan rankka. Edellinen yö oli jostakin syystä mennyt valvoessa, Polar Flow ei antanut yöstä minkäänlaista unistatistiikkaa, koska unta oli selvästi alle neljä tuntia. Näillä unilla ja tällä kuormituksella ei käynyt mielessäkään, että lähtisin juoksemaan illalla. Ei muuta kuin aikaisin nukkumaan ja uutta matoa koukkuun.
Tiistaina vein lapsen yleisurheilukouluun juosten ja hän pyöräili. Juoksuun tuli siis useampi tauko väliin ja siitä syystä keskisykekin pysyi tavallista matalammalla (1:05:41, 9.24 km, avg 132 bpm). Kävin myös katsastamassa uuden ulkoliikunta-alueen, sinne voisi mennä hyvin tekemään joku päivä lihaskuntotreenin.
Keskiviikkona pidin lepopäivän kaikesta liikunnasta. Torstaina oli ensimmäinen koulupäivä ja nuorimmainen lapsemme aloitti oman koulutaipaleensa. Meiltä lähti lapsia viidennelle, kolmannelle ja ykköselle. Olimme saattamassa kuopusta koululle, joka tomerana neitinä hieman jännitti koulun alkua – ”sillain hyvästi jännittää” ❤️. Illalla kävin reippaalla lenkillä (1:20:10, 11.6 km, avg 138 bpm) ja tein lenkin jälkeen lyhyen venyttelyn.
Perjantaina oli vuorossa viikon pitkis. Suurin osa lenkistä meni kaverin kanssa juosten ja hänen kesän mielenkiintoista matkaa ihmetellen (2:29:57, 20.02 km, avg 136 bpm). En siinä yhdessä juostessa viitsinyt pysähtyä kuvailemaan ja kun jatkoin itse lenkkiä sain ihanan kesäisen kuvan laiturilta. 👇
Mutta eihän se riittänyt… Piti lähteä vielä kikkailemaan Kajaanin linnanraunioille. Kiipeily oviaukoissa ja linnan ihailu onnistui oikein mallikkaasti, kunnes päätin ottaa vielä yhden kuvan – yritin mennä tuosta pienenpienestä ikkuna-aukosta ulos linnasta – en käsitä mikä aivopieru minulle oikein tuli, kun yritin kippurassa ängetä ulos, olisin ehkä makuullani siitä mahtunut! Jysäytin siis päälakeni ikkuna-aukon reunaan ja siitä alkoi vuotaa verta aivan solkenaan. Hetkeksi hieman hätäännyin, kun verta tippui päästä paidalle ja kun painaessani haavaa lipalla, lippa ja käsi olivat hetken päästä märät verestä. Tajusin, että kylmä auttaa, joten painoin kädellä haavaa ja juoksin joen rantaan huuhtelemaan päätäni kylmällä vedellä. Nopeasti verenvuoto tyrehtyi ja pääsin jatkamaan matkaa. Mitään aivotärähdyksen oireita ei tullut, joten selvisin säikähdyksellä ja pintanaarmuilla.
Lauantaina kävin lyhyellä lenkillä, kun muu perhe oli Otanmäessä maauimalassa (55:13, 8.0 km, avg 133 bpm). Itsekin ehdin hetkeksi pulahtaa altaaseen. Ilma oli lämmin, auringon paistaessa jopa kesäinen. Sunnuntaina tein aamupäivällä lyhyen intervallilenkin, jossa intervallijuoksun pituus lyheni harjoituksen edetessä, lepojakso oli koko harjoituksen ajan kaksi minuuttia (25:03, 4.76 km, avg 160 bpm). Maksimisyke nousi 181 lyöntiin minuutissa, jonka pitäisi olla jopa maksismisykkeeni, tuskin kuitenkaan on. Olin todella tyytyväinen, että sain kasvatettua vauhtia intervalleissa. Alla kuvassa intervallien pituudet ja vauhdit. Jäähdyttelin vielä intervallien jälkeen hieman kevyellä hölkkäilyllä (15:10, 2.15 km, avg 141 bpm).
Juoksukilometrejä kertyi viikkoon 55.8, mikä on oikein hyvä saavutus työnaloitusviikolle. Itse olin erityisen tyytyväinen intervallitreenin vauhteihin. Liikuntaa viikkoon tuli vain hieman alle seitsemän tuntia (6:56), tässä näkyy ensimmäisen työviikon rasittavuus, vaikka liikuntatunteja ei ole paljon, kokonaiskuormitus tuntuu silti isolta. Elämän rytmi lasten harrastusten, työn, omien ja miehen treenien suhteen alkaa onneksi pikku hiljaa löytyä elokuun aikana.
Oikein ihanaa viikkoa taas toivotellen,
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.
Jos haluat seurata blogini sometilejä, löydät ne täältä – Facebook // Instagram // Twitter //