Flunssan kaikuja ja itsenäisyyspäivä viikolla 49

Toipuminen flunssasta tuntuu hitaalta. Varsinaisesti tauti itsessään ei enää vaivaa, mutta nenä vaikuttaa menevän tukkoon vähän väliä ja alkaa vuotaa milloin tahansa, mutta erityisesti tietysti lenkillä. Olen ottanut tämänkin viikon mielestäni rauhallisemmin ja juoksun aikana olen kuulostellut oloa ja ottanut kävelyä väliin, jos on siltä tuntunut. Mitään suuria kertomuksia juoksusta ei tästä viikosta jäänyt jälkipolville, nyt viikon lopussa hämmästelen, että tulihan sitä jonkun verran liikuttua ja hyvä niin. Kuitenkin edelleen pitää ottaa vähän rennommin, enkä edes kuvittele vielä tekeväni rankkoja treenejä, tässä vaiheesa vuotta se nyt ei muutenkaan ole tarpeen. Omaa tuntemusta lenkillä pitää kyllä kuulostella kropasta, koskapa nyt hieman kovemmassa pakkasessa rannesykemittaus näyttää välillä tosiaan aivan mitä sattuu. Jostain syystä, kun kädet kylmenee, syke saattaa näyttää hurjan korkeita lukemia, vaikka tunne ei ole sama eikä syke kaulalta mitattuna ole lähelläkään kellon ilmoittamia lukemia. Taas palaan siihen, että uuden sykemittarin osto taitaa olla edessä.

Maanantaina kävin rauhallisella juoksukävelyllä tavallisella lenkkireitilläni (1:10:44, 9.22 km, avg 132 bpm) ja tiistaina, itsenäisyyspäivän lenkillä, juoksin lyhyemmän lenkin kierrellen muutamia paikallisia toisen maailmansodan aikaisia muistomerkkejä ja kävin myös sankarivainajien haudoilla (50:03, 7.06 km, avg 138 bpm). Olen tänä syksynä kuunnellut paljon podcasteja Suomen historiasta ja erityisesti sotahistoriasta. Suomen sotahistoria on monella tapaa ristiriitaista ja vaikeaa – useinkaan ei kuljettu voitosta voittoon, vaan ennemminkin tappiosta tappioon. Kaikesta huolimatta Suomi säilytti itsenäisyytensä ja siitä olen äärimmäisen  kiitollinen. Lenkillä silmät kostuivat kyynelistä, juuri itsenäisyyspäivänä kaipaan ylpeydellä, rakkaudella ja ikävöiden  omia vanhempiani, äitiäni pikkulottaa ja isääni sotilaspoikaa ❤️.

Keskiviikkona aikaa liikkumiseen ei jäänyt kovin paljon, kun osallistuin  tulevan päivän tanssin joulunäytöksen valmisteluihin, mutta hetkeksi ehdin kuitenkin kävelylle odotellessa lasta harjoituksista (32:21, 2.92 km, avg 118 bpm). Torstai menikin sitten ensin valmistutumisessa ja sitten nauttiessa baletin ja nykytanssin joulunäytöksestä. Aivan hämmästyttää, miten taitavaa ja koskettavaa tanssimista saamme ihailla.

Perjantaina kävelin salille (19:03, 1.68 km, avg 112 bpm) ja tein salilla yhdistelmätreenin (1:15:04, avg 106 bpm). Suunnitelmissa oli jalkapäivä, mutta jotenkin jalat olivat hämmästyttävän kipeät, erityisesti oikean jalan etureisi oli ihmeen kipeä ja jouduin muokkaamaan kyykkytreeniä ja tein hiukan enemmän koko kropan harjoituksia myös. Loppuverkaksi kävelin reilun vartin kotiin.

Lauantaina piha oli täynnä lunta, ei toki aivan niitä määriä mitä pääkaupunkiseudulle on tässä viime päivinä ilmaantunut, mutta kolailua riitti hyvinkin pariksikymmeneksi minuutiksi alkuverryttelynä ja sen jälkeen lähdin lenkille (1:09:12, 9.15 km, avg 137 bpm). Joko eilisestä salitreenistä tai alkuverryttelystä johtuen jalat tuntuivat todella raskailta ja tuntui ettei juoksu etene ollenkaan. Ajatus oli, että jalkoja liikuttelen juoksun tapaan, mutta vauhti on kävelyvauhtia – kuitenkin kotiin päästessä huomasin, että kyllä tuota vauhtia voin omaksi juoksukseni kutsua, erityisesti lumisella tiellä. Sunnuntaina -10 asteen pakkanen tuntui jo varsin kirpakalta, juoksin  ensin joulumarkkinoille (20:16, 3.10 km, avg 135 bpm) ja lämmittelyn ja joululahjaostosten jälkeen jatkoin matkaa jouksulenkille (1:06:43, 9.13 km, avg 142 bpm) – keskisyke ei tosin pidä paikkaansa, koska kylmempi ilma palellutti käsiä ja rannesykemittaus nousi paikoin aivan liian  korkeaksi.

Todella hämmästyttävästi tähän viikkoon on kuitenkin kertynyt jo kohtuullinen liikuntamäärä; 7 tuntia 17 minuuttiaja kokonaisuudessaan kilometrejä 44.2, joista juoksua tai juoksua muistuttavaa liikehdintää 37.7 kilometriä. Ensi viikolla pyrin suurin piirtein samaan liikuntamäärään, samoin varmaankin jouluviikolla, silloin tosin kaikenmoiset valmistelut vievät aikaa liikunnalta. Tässähän voisi jo alkaa miettiä tulevan vuoden suunnitelmia, joko sinulla on kisakalenteri ensi vuodelle valmiina?

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.


blogit-150x60.png

hyvinvointi liikunta terveys oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *