Huomaamatta sykkeillen viikolla 49


Hämmästyttävästi viikko on taas hurahtanut ja huomaamatta tuli vähän löysäiltyä liikunnasta erityisesti alkuviikosta. Nyt sunnuntaina sitten otin vahingon takaisin ja pääsin jopa kaksi kertaa lenkille päivän aikana. Viikkoon on tuntunut mahtuvan niin paljon, että turhaa luppoaikaa ei todellakaan ole jäänyt. No mihin se aika on sitten mennyt, konserteihin, neulomiseen, arjen askareihin, joulutouhuihin ja pikkujouluiluunkin.

Maanantaina kävin poikkeuksellisesti lenkillä (1:14:56, 12.1 km, avg 139 bpm), koska tiesin etten ehdi tiistana ja torstaina lenkille. Maanantaina vietettiin myös vapaata itsenaäisyyspäivän merkeissä. Lenkin aikana ihailin upeaa Suomeamme – aina vain hämmästelen ja yhä enemmän ihailen tätä huikeaan luontoamme. Koko viikon ajan lenkkkien sykkeet ovat olleet himpun verran korkeammalla, en oikein osaa sanoa mistä se johtuu, olossa ei ole aianakaan mitään erityistä tuntunut. Kuitenkin tuo syketason nouseminen mietityttää ja voi olla, että otan ensi viikolla hieman rauhallisemmin aivan vain varuilta ettei liiallinen treenaaminen ala kasautua kehossa alkavaksi stressitilaksi. Tätä täytyy vähän kuulostella alkuviikosta.


Tiistaina
menin suoraan töistä pikkujouluihin, joissa hulvattomasti valmistettiin kotikosmetiikkaa 😜. Sain tuliaisiksi itse tehtyä huulirasvaa, jalkakylpysuolaa, voidemaista deodoranttia ja  innon valmistaa kotikosmetiikkaa myös itse. Olen joskus aikaisemmin tehnyt huulirasvaa joululahjaksi ystäville ja sukulaisille, voisin herätellä tätä kotikosmetiikkaintoa ja erityisesti voidemaisen deodorantin valmistaminen vaikuttaa aivan hyvältä idealta jatkossakin. Illan päätteksi tein kotona kellon ehdottaman coretreenin (40:11, avg 108 bpm), kun en enää iltamyöhään viitsinyt lähteä lenkille, joka olisi viivästyttänyt yöunta tarpeettoman paljon.

Keskiviikko kävin tavallisella tunteroisen peruslenkillä nautiskelemassa upeasta  taövisesta illasta (1:00:14, 9.5 km, avg 132 bpm) ja torstaista tuli viikon lepopäivä, kun olimme kuuntelemassa musiikkiluokkalaisten kuoron (kaksi lastamme on musiikkiluokalla) ja orkesterin joulukantaattia. Monen monta kertaa herkistyin kuoron ja orkesterin musisoinnista, siitä, että lapseni saavat olla kokemassa tällaisen upean kokemuksen sekä huikeasta konsertin joulusanomasta.

Perjantaina unohdin sykevyön kotiin lenkiltä ja keskisyke oli sen mukainen… (1:02:51, 10.31 km, avg 145 bpm)  – rannesykemittaus näyttää minulla aivan huomattavan korkeampia sykkeitä kuin sykesensorilla mitattuna, joten en ota tätä korkeaa keskisykettä tosissani ollenkaan. Musiikkiluokkalaisilla oli vapaapäivä, joten päivästä aikaa meni tyttöjen kanssa shoppaillen enkä ehtinyt pitkälle lenkille, vaikka vapaapäivää vietinkin. Illalla kokoonnuimme valmistamaan arpajaisvoittoa tulevan balettinäytöksen  arpajaisia varten. Näin ennen joulua kasaantuu kaikkea mahdollista viikkoon. Iltasella tein lyhyemmän lenkin kaveriksi pienen kotijumpan (33:16, avg 95 bpm).

Lauantainakin aikaa tuntui menevän kaikkeen muuhun kuin lenkkeilyyn. Pyykkeilyä, joulusoittajaiset perhee yhden viulistin toimesta, kaupassa käyntiä ja hetki lenkillä (1:11:48, 12.22 km, avg 139 bpm). Illalla vielä yhteistä elokuvaa. Nopeasti se aika menee, kun yhdessä touihuillaan kaikenlaista.

Sunnuntaina sitä aikaa sitten yhtäkkiä tuntui olevan enemmänkin. Olin ajatellut käyväni lenkillä lasten uinnin aikana, mutta sitten päivällä aikaisemmin talo tyhjeni lapsista ja aivan huomaamatta olin yksin kotona. Koristelin vielä joulua kotiin ja huomasin ehtiväni lenkille ennen tyttären blettitreenien loppumista (56:33, 9.18 km, avg 136 bpm). Lenkin jälkeen hain tyttären kotiin ja kohta lähdinkin jo toisten kanssa uimahallille ja päivän toiselle lenkille. Aivan lenkin alkumetreillä törmäsin juoksukavereihin ja lenkin suunta vaihtui lennosta heidän suuntaansa. Sain loistavaaa seuraa lenkille ja sykkeet korkealle, kun kolmen naisen keskustelut rönsyilivät lenkin aikana aiheesta toiseen (1:03:13, 10.16 km, avg 143 bpm). Olipas ihana saada pitkästä aikaa iloista lenkkiseuraa. Olen viimeaikoina ollut tosi huono osallistumaan yhteislenkeille, mutta huomaan, että toisinaan lenkkiseura piritää kummasti mieltä.

Sunnuntain spurtista johtuen viikon treenitunnit kipusivat kaikseta touhusta ja tohinasta huolimatta yllättävänkin kohtuullisiksi, liikuntaa viikkoon tuli 7 tuntia 43 minuttia ja matkaa kertyi juosten 63.5 kilometriä. Seuraava viikko jatkaa tätä joulunalussumaa, kenraaliharjoituksia, baletin joulunäytöstä ja jouluvalmisteluja. Aikaa lenkkeilyyn silti varmasti löytyy 😊. Pakkanenkin hellitti, joten juoksemaan pääsee mukavan lauhassa säässä –

jouluista viikkoa toivotellen,

– Maijaliisa

Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.

hyvinvointi terveys liikunta oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *