Kaikki paitsi juokseminen on turhaa… vai onko?
Nyt uidaan syvissä vesissä… Aamun lääkärikäynnin jälkeen.
Antaisin silmää räpäyttämättä amputoida molemmat jalkani, jos sillä saisin lapseni terveeksi. Mutta kun se ei mene niin.
Siispä juoksen, juoksen, juoksen.
Rukoilen ja yritän luottaa.
Juoksen tuskaani pois, juoksen ajatukseni loppuun, juoksen itseni tyhjäksi.
Juoksen voimaksi, juoksen kestääkseni, juoksen lohdutukseksi.
Siispä juoksen.
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.