Ketterästi kävellen ja hitaasti hipsutellen – pk-viikon yritystä…
Viime viikon treeneihin sain todella rakentavaa palutetta sekä blogin kommentteihin että Facebookin Kestävyyttä pintakaasulla 24/7-ryhmässä. Pientä saarnaa ja lievähköä painostusta 😉 sain myös tiistain yhteislenkillä… palauttavaa treeniä olisi saatava oikeasti enemmän viikkoon, jos haluan saada ennätykset paukkumaan. Hmm… tämän vuoden osalta olen jo jotenkin haudannut koko puolikkaan ennätyksen tavoittelun, koska kaikki aika teeeneissä ja ennen kaikkea pään sisällä menee tuolle NutsKarhunkierrokselle ja elokuussa koittavalle kokonaiselle maratonille.
Silti ja juuri siksikin palauttavan treenin ja oikeasti peruskuntoalueella tapahtuvan treenin osuus pitäisi olla edelleenkin isompi koko treenimäärästä. Tämä vuosi on mennyt huomattavasti viime vuotta paremmin, kuten kuvasta voitte huomata, mutta edelleen tehtävää on tuon pk1:n kanssa…
Maanantaina 2. pääsiäispäivänä ajoin ihanien ja upeitten riiviöitten kanssa takasin kotiin pääsiäislomalta. Lähes kuudensadan ajokilometrin jälkeen kotiin saapuessa olin aivan täydellisessä koomassa, joten ilta meni lähinnä sohvalla puuskuttaen…
Tiistain yhteislenkillä kierrettiin paikallista rantalenkkiä ja puitiin yhdessä näitä minun liiallisia menohaluja sen verran kiivaaseen tahtiin, että eihän ne sykkeet taaskaan pysyneet täysin kurissa… kilometrejä lenkille kertyi 14.74 aikaan 1:39:16 ja keskisyke oli 143 bpm, kuitenkin varsin kohtuullinen moneen muuhun yhteislenkkiin verrattuna…
Keskiviikkona kävin hipsuttelulenkillä tiistain puhuttelusta säikähtäneenä. Oli kyllä aivan mahtava huomata, että pystyin todellakin hipsutella eli juosta pääosan matkasta niin, että sykkeet oli alle 130. Lenkin kesto oli 1:36:56, matkaa kertyi vain 11.11 km, mutta keskisyke oli mahtavat 123bpm.Tosin matkaa hidasti muutama pysähdys valokuvaamisen vuoksi…
Torstai oli välipäivä lenkkeilystä, mutta lapsia nukuttaessa tein vähän liikkuvuustreeniä ja ylävartalon lihaskuntoharjoittelua
Perjantai on yleensä varattu salitreenille, niin tälläkin viikolla. Tein nyt pääasiassa ylävartalotreeniä säästääkseni jalkoja seuraavan päivän pitkikselle, mutta tuli siellä muutama mave kuitenkin tehtyä… :)
Lauantaina pääsimme pitkästä aikaa yhteiselle pitkikselle miehen kanssa. Me molemmat olemme mennossa Nuts Karhunkierros 53 km:lle, mutta tavoitteet ovat erit, tai siis miehellä on aikatavoite ja minulla sitä ei ole. Kunhan pääsen hengissä maaliin, niin olen jo voittaja. Mies suunnittelee tälle vuodelle pidempiä ultramatkoja, minä todellakin pysyn näissä ”perusmatkoissa”. Siksipä yhteisellä lenkillä miehen vauhdit on kovemmat ja hän saa välillä odotella minua ja tehdä ylimääräisen lenkin jos toisenkin. Koko pitkää polkujuoksutreeniä en ala referoimaan, matkaa kertyi 24,57 kilometriä aikaan 3:23:22, keskisykkeellä 142 bpm.
Matkan varrella tein kuitenkin muutaman erityisen havainnon juuri pitkää matkaa ja tulevia kisoja ajatellen, tässäpä nämä note to myselfit ;)
1. Muista laittaa aina pitkikselle piilarit – oli tosi turhauttavaa tuossa alkumatkan räntäsateessa pyyhkiä laseja vähän väliä, myös risut saattavat kolhia laseja ikävästi.
2. Tankkaaminen kannattaa ehdottomasti suorittaa ylämäissä, kun kuitenkin jo valmiiksi kävelen, niin miksipä en käyttäisi aikaani hyödyksi syömällä!
3. Ensimmäinen seinä näyttää tulevan vastaan jo noin kahden ja puolen tunnin juoksentelun jälkeen. Siitä kun selviän, matka jatkuu kyllä, mutta energian saaminen on tämän jälkeen äärimmäisen tärkeää.
4. Muista ottaa vessapaperia mukaan.
Ja hei, sohjo on aivan perseestä! Kuten kuvistakin näkee polut ovat näillä korkeuksilla vielä aivan lumessa, osin jäässä mutta myös hirvittävässä sohjossa! Sohjossa juokseminen on kuin hiekkadyyneillä vetelisi… jonkun mielestä ehkä hyvää treeniä, joka tapauksessa aivan kamalaa. Perjantain mavet alkoi aika nopeasti tuntua, kun tuota sohjomäkeä käveleskeli ylös…
Testasin lenkillä myös inhoamieni geelien sijasta Bloks-energiapaloja ja ne upposivat minuun vallan mainiosti. Palojen koostumus ei ollut niin nallekarkkimainen kuin olin kuvitellut, ehkäpä enemmänkin marmeladikarkin ja viinikumikarkin sekoitus (huomaatteko, olen näissä karkkiasioissa aika ammattilainen). Pala kannattaa ottaa veden kanssa, kuten ohjeessa kehoitetaan, voin hyvin kuvitella, että ilman vettä, kuivaan suuhun nakattuna, pala voi tarttua hampaisiin ja kitalakeen.
Sunnuntaina kävin palauttelevalla kevyellä lenkillä. Oli hienoa huomata, että vaikka eilen ja aamullakin olin vielä aika juntturassa tuosta pitkästä lenkistä, niin kevyt juoksentelu tuntui oikein hyvältä! Vauhti ei taaskaan päätä huimannut, 9.37 kilometrin lenkkiin aikaa meni 1:16:51 mutta keskisyke oli upea; 126bpm.
Lenkin jälkeen lähdimme koko perhe laavulle makkaran paistoon ja uimahalliin rentoutumaan, mikä mahtava aloitus seuraavalle viikolle.
Ihanaa keväistä viikkoa meille kaikille <3
Seuraa: blogit.fi, bloglovin’, Facebook, Instagram