Kohti joulua viikolla 50
Joulu tulla jolkottaa vaikkei asialle tekisikään mitään. Viikonloppuna leivoimme piparit ja saimme muutamat joulukoristeet paikoilleen, siinäpä se meidän joulu… Toki ensi viikolla leivotaan, ostetaan lahjoja, siivoillaan ja valmistellaan jouluruokia, mutta tämä viikko on kyllä mennyt ilman kummempia ressailuja. Joululomaa aloittelen ensi viikon loppupuolella, lomalta odotan mukavia yhteisiä hetkiä perheen ja suvun kanssa ja tietysti myös pidempiä juoksulenkkejä rauhallisten päivien aikana.
Tällä viikolla maanantaina sain kutsun ystävän luokse, itse ajattelin kuulumisten vaihtoon sisällyttää kävelylenkin, mutta kutsuja oli sitä mieltä, että pakkanen paukkuu siihen malliin, että mukavampaa olisi istuskella sisätiloissa, joten tokihan siihen suostuin. Nyt tätä kirjoittaessa ihmettelin, mitä kummaa tein maanantaina, kun en ole ollut lenkillä tai salilla. En meinannut millään muistaa, mitä kyseisenä päivänä tapahtui, kun en ollut saanut kirjattua minkäänlaista lenkkiä kalenteriin. Tiistaina juoksin laulutunneille (30:06, 4.85 km) ja pidempää reittiä takaisin kotiin (50:09, 7.14 km). Vuoden viimeisellä laulutunnilla repertuaariin tuli hieman kevyempää musiikkia – muistatteko Karjan kunnailla -sarjan? ’Yö väistyy’ on sarjan tunnusmusiikki ja palasin saman tien niihin vuosiin ja fiiliksiin – oli ihana treenata laulua, samalla laulu avasi Pandoran lippaan ja olen katsonut jo useamman jakson kyseistä sarjaa Yle Areenasta… 😬
Keskiviikkona juoksin salille vartin, salilla juoksin vielä juoksumatolla toisen vartin ja lihaskuntotreeninä tein pääosin yläkropan ja samalla keskivartalon harjoituksia (55:23). Loppuverkka tuli tavalliseen tapaan hoidettua kävellen kotiin. Torstai-ilta meni adventin- ja joulunajan lauleloissa, joten tähän viikkoon tuli aivan poikkeuksellisesti kaksi lepopäivää liikunnasta. Se ei taija tähän väliin olla ollenkaan huono vaihtoehto.
Perjantaina juoksin hieman pidemmän lenkin (1:45:36, 15.34 km). Ajallisesti lenkki ei aivan täyttänyt minun pitkiskriteerejä, pitkiksen pituus pitäisi mielestäni ajallisesti olla vähäntään kaksi tuntia, mutta kilometreissä lenkki täytti pitkiksen alarajan juuri ja juuri, sillä mielestäni pitkiksen alaraja kilometreissä on viisitoista kilometriä.
Lauantaina kävin lenkillä sellaisessa pikkupakkasessa mutta tullessa ja tuiskussa, että posket palellutin tuosta noin vain (1:07:33, 10.3 km). Lenkin jälkeen kävimme joulusoittajaisissa, joissa nuorimmainen soitti viulua ja niiden kekkereiden jälkeen leivoimme joululauluilla fiilistä nostatellen piparkakkuja, tottahan viimeinen pelti piti perinteisesti polttaa.
Sunnuntaina sää oli aivan toisenlainen, tulli vielä hiukan viilensi, mutta pakkanen oli jo hellittänyt aivan muutamaan asteeseen. Suunnittelin päivän lenkkiä pidemmäksi (1:15:36, 11 km), mutta annoin kesken periksi ja hipsin lenkin lopuksi kauppaan tekemään vähän joululahja ja -ruokaostoksia. Meidän joulupöytään kuuluu perinteisesti vuohenjuustopororullat ja niihin tarvittava kylmäsavustettu poronpaistileike on ostettava ajoissa, jotta sitä saa lautaselle.
Kahden lepopäivän viikolla kello on näyttänyt tiistain jälkeen ylikuormittavaa treenaamista. Jonkin verran epäilen sen johtuvan kellon näyttämistä korkeista sykkeistä, jotka eivät aivan pidä paikkaansa, koska pakkasella kello alkaa näyttää minulle liian korkeita sykkeitä. Siitä syystä en ole tämän viikon harjoituksiin sykkeitä laittanut. Juoksukilometrejä tähän viikkoon kertyi 53.3, kaikenkaikkiaan jaloilla liikkumista 56.2 kilometriä ja aikaa liikkumiseen 7 tuntia 25 minuuttia.
Ensi viikolla mennään joulu edellä ja liikun sen minkä kaikenmoisilta kiireitäni ehdin. Välipäivistä toivon sitten liikunnallista viikkoa, toki silloin tämä karavaani kulkee kohti Lappia. Saapa nähhä kuinka kylmiä kelejä välipäivien juoksuille tulee. Ihanan rauhallista joulun odotusta meille kaikille,
– Maijaliisa
Saat kätevästi tiedon uudesta postauksesta seuraamalla blogini Facebook-sivua ja Instagram-tiliä sekä ottamalla blogini seurantaan Blogit.fi tai Follow my blog with Bloglovin.
